Umhlaba nezulu yizinto eziphilayo ezinengqondo? Ziyakwazi yini ukuzwa, ukufisa, ukukhetha, ukusabela, nokuthobela imiyalo?

Imininingwane Yombuzo
Impendulo

Mthandiwe, mzalwane wethu,

– Indlela yokuqonda ivesi le-11 le-Surah Fussilat ukuthi abakhuluma nabo yizulu nomhlaba. Kusho ukuthi uNkulunkulu wakhuluma ngezulu nomhlaba, wathi kubo, nabo bamphendula, bafika.

Singakwazi ukuhlaziya ingxoxo ekuvesini leli ngaphakathi kohlaka lwayo. Ngakho-ke, uNkulunkulu uMninimandla onke, ngolimi lobuhlakani, ubonisa ukuthi akukho lutho olungaziphatha ngendlela yokungathobeli umyalo wakhe phambi kwamandla akhe, ukuthi ubuthakathaka abukwazi ukungena ngaphakathi kwamandla akhe aphakade, ngakho-ke akukho mehluko phakathi kokudala i-athomu nokudala indawo yonke, ngokuveza ingxoxo ngaphakathi kohlaka lobuciko bokubuza, ukuze imiphumela yamandla akhe ibonakale ezingqondweni zabantu.

Umufi u-Elmalılı Hamdi Yazır, wabhala lokhu mayelana nencazelo yale ndima:

wathi. Wayala ukuba wonke amazulu, umhlaba nomoya, kuhambisane. basho.”

“Nakuba abanye beye bazama ukuchaza lo myalo nokuzithoba ngokuqonda, kodwa ukuthobela nokuzithoba ngokuphelele kulo myalo kubaluleke kakhulu. Ngakho-ke, ngisho noma umyalo uholela ekutheni benze izenzo eziphambene nemvelo yabo, baye bakwamukela lokhu njengemvelo yabo, njengomkhuba wabo. Ngakho-ke, bayamukela imiphumela ehlukahlukene, njengokuhamba nokungahambi, njengemvelo yabo. Akukho ukuphikisana abakwenzayo ngomyalo kaNkulunkulu.”

U-Taberi ulinikeze incazelo elandelayo kuleli vesi: U-Allah wayefuna ukusho lokhu ngalo myalo:

“O ninawezulu nomhlaba! Zivezeni izinto engizidalileyo phakathi kwenu; O ninawezulu! Zivezeni ilanga, inyanga nezinkanyezi engizidalileyo kuwe… nani ninawezulu! Zivezeni izitshalo, izihlahla, izithelo, imifula nolwandle engizidalileyo kuwe!” Bona nabo bathi bazokwenza lokho.

Kuleliya kucacile ukuthi, ngokusho kwale ndima, izulu nomhlaba, ngamunye wabo, wathola uhlelo nokuhleleka okukhethekile, waba nesimo nesimilo esizosebenzela ukufeza izinhloso ezazihlelelwe ngaphambili nguNkulunkulu, ngolimi lwenhlakanipho, noma ngomyalo, futhi kwaba njalo.

Ngokuvumelana nalokhu, leli vesi lichaza amandla obukhulu bukaNkulunkulu kanye nesidingo sokuba izidalwa zithobele lobo bukhulu.

Kwenziwe uhlobo oluthile lwenkcazelo yendima ekuqukethe leli vesi.

– Kuleli vesiqe lesi, singafunda isifundo esilandelayo ekuguqukeni kwendlela yokukhuluma engacacile ibe yindlela yokukhuluma eqondile:

UNkulunkulu ubonisa isimo sabantu namaJinn, okuyizidalwa okufanele zilandele kakhulu isilinganiso sobulungiswa esibopha yonke indawo yonke, futhi uqhubeka wathi:

“Izinto ezingaphili ezulwini nasemhlabeni, nakuba zinkulu kangaka, aziphambuki emiyalweni kaNkulunkulu, ziyayilalela futhi ziyayithobela. Kufanele yini nina (nina bantu nabajini, izidalwa ezinengqondo!) ukuthi ningayilaleli imiyalelo kaNkulunkulu? Ngokuziphatha okunjani nina niphikisana noMnikazi walo mhlaba wonke?”

Lapha, kukhona isixwayiso sokuthi abantu bangeqi imikhawulo yezilinganiso zobulungiswa ezulwini futhi bangaphazamisi ukulinganisela kwe-cosmic, kodwa ukuthi abantu bangeqi imikhawulo yezilinganiso ezibekelwe bona, izilinganiso zobulungiswa ezibekwe yi-Quran.

– Ngokufanayo, incazelo yendima yendatshana kufanele iqondwe ngaphakathi kohlaka lwezincazelo ezingenhla.

Izinkolelo ezithi indawo yonke inengqondo, njengoba zinjalo namuhla, zingase zingabi nenzuzo yesayensi. Nokho, singacabanga ukuthi ngendlela esingayazi, indawo yonke isesimweni sokulalela imiyalo kaNkulunkulu yokudala neyokuba khona. Siyazi ukuthi izilwane, amatshe, nezihlahla zakhuluma noMprofethi (ukuthula kube kuye). Siyazi futhi ukuthi uSolomoni wayelwazi ulimi lwezinyoni nolwezintuthwane, njengoba sifunda eQur’an.

Njengoba kunezibonelo ezifanayo, sifunda eQur’an ukuthi uNkulunkulu wembula izinto ezingaphili nezinto ezingenawo umphefumulo, kanye nezidalwa ezinomqondo. Kulezi zindima ezilandelayo, ezizohunyushwa, kukhona izitatimende zikaNkulunkulu ezibhekisele kuleliqiniso:

Ukuphila kuyinkolelo engachazwanga ngokucacile. Ngakho-ke, akukho mvumelwano ephelele mayelana nokuthi yini ephilayo nokuthi yini engaphili. Ngokwesibonelo, uma kuqhathaniswa nezilwane, kuyacaca ukuthi izitshalo azinayo uhlobo olufanayo lokuphila. Uma sibheka lolu daba ngombono wokuqwashisa, okuyisici esibaluleke kakhulu sokuphila (okungukuthi, ukwazi ngaye kanye nendawo yakhe, nokuba nokuzwela nokuqonda okuzomzuzisa ubuhlungu noma injabulo): Ngaphambili, izitshalo zazingabhekwa njengezinokuqwashisa nemizwa, kodwa namuhla, kuye kwafakazelwa ngemiboniso yesayensi ukuthi zithonywa yisimo sengqondo sabantu abazungezile kanye nezici zamazwi.

Ngakho-ke, izitshalo nazo zinomhlaba wemizwa nokuqwashisa. Ngokufanayo, kukhona imibono ekhombisa ukuthi izinto eziningi ezisizungezile, nakuba zingafani nezitshalo, zingaba nomhlaba wemizwa nokuqwashisa. Izincwadi ezikhombisa lokhu zingaba yizibonelo: Ucwaningo olwenziwe ngumcwaningi waseJapane uDkt. Masaru Emoto luveza ngokusobala ukuthi ama-molecule namanzi anezinga lokuzwela komuntu.

Asaziqondi kahle ukuthi yini impela impilo. Isidalwa ngasinye siba nengxenye ehlukile kuleliqiniso elibizwa ngokuthi impilo. Izinto eziningi zisinika izinkomba zokuthi nazo zingaba nempilo (okungukuthi, zingaziqonda zona kanye nendawo ezizungezile, ngisho nokuzwa ubuhlungu noma injabulo). Ustad Bediüzzaman ukhomba kulokhu.

Kukhona futhi izenzakalo ezinjengokuthi iNtaba iSebir yakhuluma.

Ngakolunye uhlangothi

Kukhona amavesi anjengalawa.

Uma kucatshangelwa konke lokhu, izinto ezimbili ziza phambili:

Ngisho noma zingase zingabi nempilo ngendlela esiyiqonda ngayo, zingaba nentshiseko nenjabulo yohlobo oluthile.

Noma kukhona okubhekene nakho konke (okungukuthi, okubhekelela ukubonakaliswa kwaphezulu kukho), futhi lezi zimpawu zokuqwashisa nokunambitha zingase zibe ngezezingelosi.


Ngiyabingelela ngithandazela…

UbuSulumane Ngemibuzo

Imibuzo Yakamuva

Umbuzo Wosuku