Voitteko kertoa jotain näkymättömästä, levh-i mahfuzista ja rical-i gaybista? Onko tulevaisuutta koskevien ennusteiden tekeminen oikein?

Kysymyksen tiedot

Voiko ihminen kertoa ihmisistä asioita, joita on tapahtunut tai saattaa tapahtua? Ja voiko hän väittää, että se on vain sen kertomista, mikä on kirjoitettu Levh-i Mahfuziin, jossa jokaisen sielun identiteetti on ikään kuin arkistoitu, ja että hän kertoo tuntemattomia asioita siihen nojautuen? Onko tämä todella jokin tiedonlaji? Onko oikein uskoa näihin väitteisiin; jos uskomme, onko se salainen širk? Jos kaikki on kirjoitettu Levh-i Mahfuziin, miten Rical-i Gayb -maailma voi olla maailma, jossa tulevaisuus on määrätty?

Vastaus

Arvoisa veljemme,

Vastaus 1:


Tuntematon,


tuntematon

tarkoittaa.

”Sen tietää vain Jumala.”

Tämä jae muistuttaa meitä tästä totuudesta.

Suuran 26. jakeessa todetaan, että ”vain Allah tietää näkymättömän”. Seuraavassa jakeessa kuitenkin kerrotaan, että Hän antaa tietoja menneestä ja tulevasta niille palvelijoilleen, joihin Hän on tyytyväinen. Siis, jos Allah ilmoittaa, voivat Allahin rakkaat palvelijat, eli pyhät, tietää näkymättömän.


”Hän on se, joka tietää salaisuudet. Hän ei paljasta salaisuuksiaan kenellekään, paitsi niille, jotka Hän on valinnut lähettiläikseen.”


(Ilmoittaa heille.)




…”

(Al-Jinn, 72/26 ja 27)

Siis

”Vain Allah tietää näkymättömän.”

sanansa,

”Kukaan ei voi tietää tulevaisuutta, ellei Jumala sitä ilmoita.”

Tämä on ymmärrettävä näin. Profeettamme (rauha hänelle) on nimittäin Jumalan luvalla kertonut joistakin tulevista ja menneistä tapahtumista.


Kyllä, Jumala voi oman tahtonsa mukaisesti ilmoittaa salaisuuksia rakastamalleen palvelijalleen (profeetalle tai pyhimykselle).

Nämä arvostetut henkilöt voivat myös ilmoittaa tapahtumasta etukäteen. Toisin sanoen, Jumala voi ilmoittaa tapahtumasta muillekin ennen sen toteutumista. Tämä on todiste Jumalan vapaasta tahdosta.

Jos

”Sen tietää vain Jumala.”

Jos väittäisimme, että profeetat ja pyhimykset eivät voi tietää näkymätöntä, olisimme samalla sekä vahingoittaneet jakeen paikkansapitävyyttä että hyväksyneet etukäteen ajatuksen, joka rajoittaa Jumalan tahtoa.

Tämä on meidän uskomme vastaista.


Ilmestys

tulee vain profeetoille;

Inspiraatio puolestaan

Se voi tulla kenelle tahansa, joka on Jumalan suojeluksessa ja on Hänen rakastettu palvelijansa.

Annetaan teille oppineidemme tulkinta tästä jakeesta:


GAYB,

Se tarkoittaa, että se ei ole valmis tunteissa, tiedossa tai olemassaolon tasolla. Monet asiat ovat olemassaolon tasolla, näkyvässä maailmassa, valmiina itsessään, mutta ne ovat toisilleen näkymättömiä. Esimerkiksi jonkun sydämessä oleva asia on hänelle itselleen valmis, mutta toiselle näkymätön, ja tuo sydän on hänelle itselleen näkyvä, mutta toiselle näkymätön.

Itse asiassa

”He uskovat näkymättömään.”

(Al-Baqara, 2/3) -jakeessa

Salassa / salaisesti / huomaamatta

jollakin tavalla

Sydämellä ”he uskovat sydämeen”

Näin on tulkittu. Mutta hänen tuntemattomuutensa ei ole absoluuttinen tuntemattomuus, vaan suhteellinen tuntemattomuus. Eli se ei ole absoluuttisessa mielessä tuntematon, vaan tuntematon toiselle. Koska se on olemassa ja läsnä, se on suoraan tai merkkien ja jälkien perusteella tunnettavissa.

Jumala tietää asiat, jotka eivät ole vielä olemassa, joista ei ole merkkejä eikä jälkiä, ja joita jotkut pitävät salaisina, samoin kuin Hän tietää nekin, jotka eivät ole vielä syntyneet. Hänen näkökulmastaan ei ole olemassa mitään salaisuuksia.

Eikä hän paljasta salaisuuksiaan kenellekään.

Mutta hän itse ei tiedä tulevaisuuttaan,

-eli omaa tietämystään, joka on kaikkien olentojen suhteen ehdoton salaisuus ja paikka, jossa Bâtın-nimi (eli salaisuuksien tuntija) ilmenee-

Hän ei paljasta salaisuuksiaan kenellekään. Hän ei paljasta näkymätöntä kenellekään selkeällä ja varmalla ilmoituksella. Siksi ei ihminen, ei henki, ei enkeli eikä mikään muu olento voi varmasti tietää ehdotonta näkymätöntä. Tämä ei kuitenkaan estä suhteellisen näkymättömän (suhteellisen salaisuuden) osalta tiettyjen tietojen saamista, eikä myöskään sitä, että unien, inspiraation, ihmeiden tai joidenkin salattujen syiden kautta voitaisiin aavistaa jotakin ehdottomasta näkymättömästä.

Mikään näistä ei kuitenkaan voi olla täydellinen, epäilyksetön ja varma tieto, joka olisi vapaa olettamuksista ja ennakkoluuloista. Siksi tieteellisten tutkimusten ja löytöjen, jopa loogisten johtopäätösten tekemisen todisteiden perusteella, ei voi olla lopullista tuomiota tulevaisuutta varten, se ei voi olla enempää kuin arvio. Se ei ilmaise matemaattista varmuutta. Ulkonäön perusteella ajatteleminen ja spekulointi on eri asia kuin avoimuus ja selkeys. Kaikkivaltias Jumala ei paljasta kenellekään salaisuuksiaan, joita Hän ei ole vielä ilmoittanut.


Paitsi ne, joihin hän on tyytyväinen lähettiläiden joukosta.


Paitsi jos hän valitsee heidän joukostaan lähettilään, jonka hän haluaa.

Jos hän haluaa, hän paljastaa hänelle joitakin asioita näkymättömästä. Hän ilmoittaa selvästi asioita, jotka eivät ole vielä olemassaolon maailmaan tulleet. Nämä ovat joko hänen lähetystönsä periaatteet ja todisteet, eli ihmeet, tai lähetystön perusteet ja tavoitteet, kuten velvollisuudet, säännökset ja sanktiot. Tällöinkin tuo lähettiläs ei ole tietoinen näkymättömästä. Hän tietää sen, mikä hänelle on ilmoitettu, kerrottu. Siksi hänelle ei ole ilmoitettu, että tuomiopäivä varmasti tulee,

Sano: ”Tieto on yksin Jumalan hallussa.”


”Sano: Hänen tietonsa on vain Jumalan luona.”

(Ahkaf, 46/23) on sanottu.

Mutta kuinka tuo sanansaattaja voi tietää, että hänelle näytetyt asiat eivät ole henkien ja paholaisten aiheuttamia harhakuvitelmia ja unelmia, vaan Jumalan antamaa totuutta? Tämän selittämiseksi sanotaan: (fe innehu)

Sillä Allah

hän samalla paljasti sen, mikä oli salattu.

Hän kulkee heidän edellään ja heidän takanaan vartijana.


Hän asettaa joukon vartioivia enkeleitä sen lähettilään eteen ja taakse, joka puolelle häntä.

He valvovat, ettei noihin jumalallisiin sanoihin, kun niitä ilmoitetaan ja selitetään, sekoiteta mitään salaa; ettei niihin puutu tai sekaannu mikään muu olento, kuten dzinni tai paholainen, joka voisi tulla ja pettää, ja he polttavat ne, jotka yrittävät puuttua, yllä kuvatulla tavalla tulen kaltaisilla kipinöillä.

Sillä Jumalan sana tulee hänelle, sanansaattajalle, selkeästi ja suojeltuna, ilman mitään salattua kohtaa. Siksi tuolloin henget ja paholaiset eivät voi siihen mitään sekoittaa. Hän kuitenkin aistii kaukaa näiden vartijoiden asettumisen, ja ne yrittävät lähestyä varastaakseen jotakin, ikään kuin korvakuuntelua, ja ennustellakseen sen avulla. Mutta ne, jotka lähestyvät, heitetään pois polttavalla liekillä, kirkkaalla kipinällä ja läpäisevällä valolla, joka on profeetta Muhammedin (rauha olkoon hänelle) ihme, šihāb (kirkas liekki).

(ks. Hak Dini Kur’an, suura al-Jinn, jakeiden 26 ja 27 tulkinta)


Vastaus 2:



Palvonta,

elämän tarkoitus on.

Ibadetin tarkoitus on saavuttaa Jumalan mielihyvä ja rakkaus. Ibadet ei kuitenkaan ole pelkkä muotojen ja kaavojen kokonaisuus. Sen muotojen ja kaavojen takana oleva merkitys muodostaa ibadetin ytimen.

”Orja on lähimpänä Herraansa silloin, kun hän on kumartuneena rukouksessa.”

Tämä hadith kuvaa tätä totuutta. Palvonta ei ole pelkästään maksettava velka. Se on kiitollisuuden, kiitoksen, rakkauden ja uskollisuuden symbolinen ilmaisu. Siksi palvonnassa on kyse intensiivisestä vuorovaikutuksesta palvojan ja palvotun välillä.


”Rukoilkaa minua, niin minäkin teitä rukoilen.”

(Gafir, 40/60)

Tämä on kuvattu jakeessa. Palvelija pyytää, Jumala antaa; palvelija lähestyy Häntä askeleen, Hän vastaa suuremmalla askeleella; palvelija kävelee Hänen luokseen, Hän juoksee häntä vastaan. Näiden vuorovaikutusten lopussa syntyy lähestyminen ja läheisyys. Läheisyys saavutetaan, kun palvelija ymmärtää oman puutteellisuutensa, vajavaisuutensa ja tarpeensa, ja samalla tajuaa Herransa suuruuden, voiman ja täydellisyyden, ja näin saavuttaa Hänen tuntemisen tason. Silloin palvelija ymmärtää, ettei hänellä ole muuta turvapaikkaa kuin Herransa, ei muuta paikkaa, jolle hän voi kertoa murheensa, eikä muuta ystävää, jonka kanssa hän voi jakaa ajatuksensa. Tämän tason saavuttanut palvelija…

”Jumalan ystävä”

” tai

”huoltaja”

kuten yleisesti sanotaan. Kansan keskuudessa

”pyhimys”

sanana tunnettu

”huoltaja”

on sanan monikko. Myös Jumalan ystävyyden asemaan.

”holhous”

Sanotaan, että Jumalan ystävälle kaikki on ystävää.

Tämän tason saavuttaneita ihmisiä on ylistetty sekä Koraanissa että hadith-kirjallisuudessa.


”Jumalan suojeluksessa olevilla ei ole mitään pelättävää tai murehdittavaa. Suojeluksessa olevat ovat niitä, jotka uskovat Häneen ja pidättäytyvät Hänen käskyjensä vastaisista teoista.”

(Joona, 10/62-63)

jae (tai: pyhä jae) ja


”Joka vihaa ystävääni, sille minä julistan sodan…”


(Buhari, Rekaik, 38)

Kudsi-hadithit ovat tästä merkittäviä esimerkkejä. Elmalılı Hamdi Yazır, kyseisen jakeen tulkinnassa…

”Evliyaullah”

sanaa,

”Ne, jotka ovat ystäviä Jumalan vuoksi, jotka ovat ystäviä toisilleen Jumalan vuoksi ja jotka tukevat toisiaan Jumalan vuoksi.”

kuvailee näin. Profeetta (rauha ja siunaus hänelle) vastasi häneltä ”Evliyaullahia” kysyneelle henkilölle näin:


”He ovat sellaisia ihmisiä, että heitä nähtäessä muistetaan Jumala.”


(Ibn Majah, Zuhd, 4)


Bediüzzamanin mukaan velayet on kahtalaista.

Bediüzzaman Hazretlerinin velayeti

”iso”

ja

”pieni”

käsittelee kahta osaa, nimittäin:

Yhteishuoltajuus,

Se on velajaa, jonka saivat osakseen Sahabe-kumppanit. Sahabe-kumppanimme saavuttivat lyhyessä ajassa enemmän kuin muut pitkän ja vaivalloisen ponnistelun tuloksena, sekä uskonnon elävöittämiseen omistautuneen tehtävänsä että Profeettamme (rauha olkoon hänelle) seurassa olemisen ansiosta. Tällaisessa velajassa nähdään vain vähän ihmeitä ja yliluonnollisia ilmiöitä.


Pieni huoltajuus taas on,

josta meillä on puhe ja

Se on jumalallinen lahja, joka annetaan ihmisille monien vuosien henkisen työn ja ponnistelujen tuloksena.


Huoltajuus,

Tämä on taso, joka saavutetaan Herran (rauha ja siunaukset hänelle) miracin varjossa ja Hänen sunnansa puitteissa (tarikat), jotta kirjoista lukemamme uskon totuudet ymmärrettäisiin täysin ja ikään kuin silmin nähtynä omassatunnossamme ja sydämessämme. Tämän täysin sydämellä kuljettavan tien avaimet ja välineet ovat Allahin jatkuva muistaminen ja maailmankaikkeuden tarkastelu mietiskelevällä katseella.


Huoltajuus,

Se on samalla todiste niille totuuksille, joita Koraani julistaa ja joita Profeettamme (rauha olkoon hänelle) toi. Sillä ihminen, joka kulkee velayet-tiellä, vahvistaa sydämellään ne uskon periaatteet, jotka hän on hyväksynyt järjellään, ikään kuin hän näkisi ne omin silmin. Muslimi, joka on saanut Koraanista käskyn suorittaa rukous, tuntee velayetin ansiosta, kuinka lähellä hän on Herraansa rukouksessa, ja oppii rukouksen todellisen merkityksen.



– Keitä he ovat?

Eräässä Hazrat Ömerin (radıyallâhu anh) rivoimassa hadithissa Allahin lähettiläs (sallallâhu aleyhi ve sellem) sanoo näin:


”Jumalan palvelijoista on sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole profeettoja eivätkä marttyyreja, mutta heidän asemansa Jumalan luona on niin korkea, että profeetat ja marttyyrit tulevat heitä kadehtimaan.”

Tällöin paikallaolijat,


”Keitä he ovat ja mitä he ovat tehneet, kertokaa meille, jotta voimme osoittaa heille rakkautta ja kiintymystä?”

he sanoivat.

Meidän Herramme (rauha ja siunaukset olkoon hänelle)


”Nämä ovat sellainen joukko, joiden keskuudessa ei ole sukulaisuutta, kauppaa eikä mitään muuta maallista hyötyä, vaan he rakastavat toisiaan vain Jumalan tähden. Totisesti, heidän kasvoillaan on valo, ja he itse ovat valon korokkeilla. Kun ihmiset pelkäävät, he eivät pelkää, kun ihmiset surevat, he eivät sure.”

hän sanoi ja lausui sitten ääneen suuran Yunus jakeet 62-63.

(Hâkim, Müstedrek, IV/170)


Veli-ihminen näkee holhouksen joko siunauksena tai koetuksena.

Jotkut

”huoltaja”

”kyllä”

”Henkilö, joka on ylittänyt oman etäisyytensä ja saavuttanut Kaikkivaltiaan Jumalan läheisyyden, joka on meille läheisempi kuin oma kaulavaltimomme.”

kuvailee näin. Tässä mielessä huoltajuuden edellytyksenä on tiettyjä ehtoja. Näistä ehdoista tärkein on epäilemättä islamin välttämättömien käskyjen noudattaminen ja kiellettyjen asioiden välttäminen. Tätä

”Olla kunnioittava niitä rajoja kohtaan, jotka Jumala on asettanut palvelijoilleen”

Voimme sen ilmaista myös näin. Jotkut ovat kunnioittaneet näitä rajoja kärsimyksellä, toiset syventymällä zikriin ja ibadetiin, ylittäen siten ruumiillisen etäisyyden.

”Sydän ja sielu ovat kohonneet elämän korkeimmalle tasolle.”

Nämä ihmiset ovat orjuuden tiellä jatkuvasti kuulleet ja kokeneet erilaisia asioita, eläneet eri tasolla, mutta eivät ole pitäneet mitään niistä ihmeenä. He ovat nähneet nämä erot Jumalan heille osoittamana armona tai koetuksena. Nämä esimerkilliset ihmiset eivät ole asettaneet mitään odotuksia pyrkimyksissään päästä Jumalan luo ja tulla Hänen ystäväkseen, eivätkä he ole rakentaneet palvontansa syvenemistä lentämiseen ilmassa tai kävelemiseen vedessä.


”Palvelkaa Allahia yksin Hänelle omistautuen.”

(Az-Zumar, 39/2)

Hänen käskystään he ovat omistaneet uskontonsa ja hurskautensa yksinomaan Hänelle ja viettäneet elämänsä palvellen Allahia.

Tämä polku ei ole vain vanhempien polku, vaan kaikkien niiden, jotka haluavat kokea kunnian olla Jumalan palvelijoita.


Meidän tehtävämme on,

Tehtävämme on suorittaa velvollisuutemme täydellisesti palvelemisen nimissä.

Jos Jumala tässä yhteydessä osoittaa meille ylimääräisiä suosionosoituksia, otamme ne kiitollisina vastaan ja nöyrrymme kiitollisuudesta. Tällaiset suosionosoitukset eivät kuitenkaan missään tapauksessa saa olla palvelemisemme tavoitteita. Sillä Jumalan ystäväksi tulemisen ainoa tie ei ole tämä. Esimerkiksi kaikki sahaba-i kiram olivat pyhiä, mutta kukaan heistä ei kulkenut pyhien kulkemaa tietä.


Kaikki sahaba-kumppanit ovat veliä.

Asia on islamilaisten oppineiden keskuudessa yleisesti hyväksytty ja monien esittämä näkemys. Sillä sahaba oli siunattu profeetan seurassa olemisen siunauksella, heitä palkittiin päivittäin taivaallisilla antimilla ja he kohtasivat uusia, omaperäisiä viestejä uskonnon nimissä, jolloin he kokivat taivaan tuonpuoleisen joka päivä omalla ainutlaatuisella värillään ja kuviollaan. Tältä osin kukaan ei voi saavuttaa heidän tasoaan, ja ehdoton hyve kuuluu heille. Siksi…

”Huoltaja”

tai

”Pyhimys”

Sitten, arvojärjestyksessä, ensin tulisi mieleen Sahabe-i Kiram, sitten, jälleen arvojärjestyksessä, Tabi’in ja Tabe-i Tabi’in.


Jumalan ystävät eivät tunne näkymätöntä.

Jotkut huoltajat eivät edes tiedä olevansa huoltajia. Bediüzzaman kuvailee tätä tilannetta näin:


”Pyhät tietävät sen, minkä Jumala heille ilmoittaa. Todisteena siitä, etteivät he tiedä kaikkea, ovat riidat, joita käytiin Sahabien keskuudessa.”

Näin hän selittää. Siis, vaikka ihminen olisikin ”veli”, hän ei tiedä, ellei Jumala ilmoita. Näin ollen, jokaisella aikakaudella voi olla yksilöiden joukossa erittäin suuria veljiä. Jos Jumala ei ilmoita, nämä henkilöt eivät tiedä veljeyttään. Ainoastaan Jumala tietää näkymättömän. Jumalan ystävien kyky antaa tietoja, jotka vaikuttavat näkymättömiltä, ei tule heiltä itseltään, vaan kokonaan Jumalan heille ilmoittamisesta. Tätä herkkää kohtaa huomioimatta jättäminen ja väittäminen, että nämä ihmiset tietävät näkymättömän, on epäilemättä kaikkein eniten Jumalan ystäviä loukkaava harhaoppinen väite. Tämä tilanne on Jumalan erillinen armo ja suosio heitä kohtaan. Jotkut ovat sellaisia, että kun he tietävät asemansa, he voivat nähdä sen syynä ylpeillä toisten edessä. He kertovat kaikille Jumalan heille osoittamat erityiset suosionosoitukset sanomalla: ”Näin tämän unen, havaitsin tämän näin.”


Sufismi johtaa Jumalaan.

Islamin historian aikana monet hengelliset suuruudet ovat jakaneet omia palvontakokemuksiaan lähipiirinsä ihmisten kanssa. Tämä johtui heidän halustaan, että muutkin kokisivat heidän elämässään olleet kauneudet. Näiden pyhien ihmisten kertomat kokemukset ovat ajan myötä muotoutuneet järjestelmälliseksi kokonaisuudeksi. Sufismi onkin syntynyt näiden kokemusten systematisointiyrityksistä.

Näin ollen sufilaisuus ei ole teoreettinen tiedonala, vaan elettynä koettava palvelemisen kokemus.

Näitä kokemuksia muille ihmisille välittäviä ja opettavia ryhmittymiä on kutsuttu ”tarikateiksi”. Sufismin ja tarikat-järjestöjen ainoa tavoite on opettaa ihmisille tapoja palvella Jumalaa paremmin. Vaikka poikkeuksia onkin, joidenkin ajatusten poikkeaminen tästä tavoitteesta ei vähennä suufismin ja tarikat-järjestöjen merkitystä.

Neljäntoista vuosisadan mittaisen islamilaisen historian aikana Allahin ystävät ovat nauttineet syvästä kunnioituksesta ja suuresta rakkaudesta kaikkien taholta. Todelliset Jumalan ystävät eivät koskaan ole väärinkäyttäneet tätä rakkautta ja kunnioitusta, vaan ovat aina opettaneet hyvää ja oikeaa niille, jotka heidän ympärilleen kokoontuivat. He ovat käyttäneet tätä heille osoitettua suosiota ikään kuin luottona Jumalan nimessä, kääntäen ihmisten huomion Koraaniin ja Profeettaamme (rauha olkoon hänelle). Heidän tahtonsa ulkopuolella tapahtuneet ihmeet ja jotkut poikkeukselliset ilmiöt ovat lisänneet ihmisten kiintymystä ja luottamusta heihin. Monet heiltä meihin asti säilyneet tapahtumat ja tarinat ovat todellisia ja koettuja. Se, että joukossa on joitakin myyttisiä tarinoita, ei saisi horjuttaa luottamustamme heihin.


Islamissa ei ole luokkajakoa.


Islamilaisten uskonsuuntausten historiassa ei ole koskaan ollut sellaista ajanjaksoa, jolloin ne olisivat luokitelleet ihmisiä eri luokkiin.

Ei ole oikeudenmukaista tulkita muslimien uskollisuuden ja kiitollisuuden tunteita ja heidän hengellisille mentoreilleen osoittamaansa kunnioitusta muilla tavoin. On luonnollista ja muslimille ominaista, että hengellinen mentori, joka on itse käynyt läpi samanlaisia asioita, jakaa kokemuksiaan ja antaa neuvoja muslimille, joka on tietoinen omista puutteistaan ja haluaa niitä korjata. Tämän tulkitseminen luokkaerona on epäoikeudenmukaisuutta näitä pyrkimyksiä kohtaan.



Jumalan ystävien rakastaminen,

ei aiheuta itseluottamuksen puutetta muslimille.

Päinvastoin, heitä näkevä ja tunteva ihminen pyrkii palvelemaan Jumalaa entistä enemmän ajatuksella, että hänenkin tulisi olla heidän kaltaisensa. Jos kyseessä olisi tällainen itseluottamuksen puute, Jumala ei olisi suonut Profeetallemme (rauha hänelle) ja kaikille muillekin profeetoille satoja ihmeitä.


Tärkein asia, johon meidän muslimien on kiinnitettävä huomiota tässä, on vaara joutua širkiin.

Sillä Jumalan ystävätkin ovat kuolevaisia ihmisiä, aivan kuten mekin. Heissä nähtävät ominaisuudet ovat, kuten edellä mainittiin, täysin Korkeimman Jumalan armoa. Ne eivät ole heidän omiaan. Heissä olevan ominaisuuden heille itselleen omistaminen ja Jumalalta pyydettävien asioiden heiltä pyytäminen ja odottaminen voi meidät huomaamattamme johdattaa epäjumalanpalvontaan. Kuten kaikessa muussakin, myös rakkaudessa ja kiintymyksessä on oltava tasapaino ja käännyttävä näissä ihmisissä näkyvän kauneuden todelliseen omistajaan (celle celâluhu). Tämä tulisi olla palvontakäsityksemme perusta.


Sufismi pyrkii täydelliseen ihmiseen.



Sufismi

aina meille

”täydellinen ihminen”

on näyttänyt, miten se voi olla mahdollista.

Täydellinen ihminen,

täydellinen ihminen tarkoittaa

Täydellisin ihminen on se, jolla on täydellisin usko. Sillä…

”Usko tekee ihmisestä ihmisen.”

Profeettamme (rauha ja siunaukset olkoon hänelle)

”Yksi teistä ei voi saavuttaa täydellistä uskoa, ellei hän tee näitä asioita…”

Hänellä on monia haditheja, jotka alkavat näin. Näissä haditheissa hän on antanut kansalleen täydellisen ihmisen olemisen kaavat.

Kaikkein täydellisin ihminen oli ihmiskunnan ylpeyden aihe, meidän Profeettamme (rauha ja siunaukset hänelle).

Yksi muslimin suurimmista tavoitteista on saavuttaa täydellinen usko ja tulla täydelliseksi ihmiseksi luomisen tarkoituksen mukaisesti.



– Onko olemassa ”Ricalü’l-gayb” ja mitä se tarkoittaa?

Yksi aihe, josta keskustellaan Jumalan ystävien yhteydessä, on…



Ricalü’l-gayb”

(näkymättömät miehet)

asia on näin. Ricalü’l-gayb on elänyt elämänsä Allahin tahdon mukaisesti ja päättänyt sen kauneimmalla tavalla.

profeetta, hurskas, marttyyri, pyhimys

He ovat Jumalan ystäviä. Nämä ylevät sielut suorittavat, Jumalan luvalla ja ohjauksella, joitakin tehtäviä maailmassa tarvittaessa, jopa kuolemansa jälkeen. Loistava historiamme on suurin todiste tällaisista tapahtumista. Bedrin taistelusta aina viimeaikaisiin Kyproksen operaatioihin saakka monissa tapahtumissa on nähty ratsastajia, vihreäpäähineisiä, aikaisemmissa taisteluissa kaatuneita sotilaita. Nämä ovat Koraanin ilmoituksen mukaan marttyyrejä, jotka eivät ole tietoisia kuolemastaan (Al-Baqara, 2:154). Jumala voi käyttää näitä ystäviään, jotka ovat uhranneet henkensä Hänen vuokseen, joissakin asioissa, jos Hän haluaa ja jos Hänen viisautensa sitä vaatii. Mikään ei estä Jumalaa tässä toiminnassaan.


Kuitenkin

Nämä tosiasiat eivät saa meitä kuitenkaan etäännyttämään varsinaisista velvollisuuksistamme tai johtamaan meitä laiskuuteen. Profeettamme (rauha olkoon hänelle) on elämänsä aikana saanut osakseen lukemattomia armoja ja suosionosoituksia; mutta hän on kaikissa toimissaan noudattanut loppuun asti syitä ja seurauksia. Hänen kahden haarniskan käyttämisensä Uhudin taistelussa, halunsa pitää jousimiehet kukkulalla hallinnassa tai kaivauttaminen ojan Medinan ympärille kaivauttamisessa ovat tästä selvimmät esimerkit.



Orjuus,

se on suostumukseen perustuva markkina.

Siitä markkinasta jokainen saa jotakin kykyjensä ja ponnistustensa mukaan. Tämän markkinan rikkaat ovat Jumalan ystäviä. Mutta kuten kaiken rikkauden, myös tämän antaa Jumala. Siksi kaikki Jumalan ystävien hallussa olevat hyvyydet ovat heille Korkeimman Luojan suomia, heidän ponnistustensa ja vilpittömyytensä tuloksena. Näiden hyvyyksien pitäminen Jumalan ystävien itsensä ansiosta johtaa ihmisen harhaan.

Muslimit velvollisuutena on osoittaa Allahin ystäville heille kuuluvaa kunnioitusta ja arvostusta, ilman että se horjuttaisi uskoa Allahin ykseyteen, ja pyrkiä ottamaan heistä mallia ja jäljittelemään heidän palvontatapaansa.

Ne, jotka eivät ymmärrä tätä hienoa rajaa tevhidiin ja širkiin välillä, joko lankeavat širkiin viittaaviin virheisiin tai, välttääkseen širkiin lankeamisen, osoittavat epäkunnioitusta monille hengellisille suuruuksille ja jäävät paitsi lukemattomista siunauksista ja hyödyistä.



– Inspiroiko Jumala ystäviään?

Yksi Jumalan ystävien tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että he saavat osakseen aineellista ja henkistä siunausta. Siunaus yhdistetään kansan keskuudessa useimmiten aineellisiin arvoihin. Jumala siunaa niiden ihmisten tuloja, jotka ansaitsevat elantonsa laillisella tavalla ja pyrkivät kaikin keinoin välttämään haram-ruokaa. Tämä tarkoittaa, että ansaitulla rahalla saadaan aikaan paljon enemmän hyötyä kuin sen arvo edellyttäisi. Se on Jumalan runsas lahja vastineeksi ihmisen vilpittömälle ponnistelulle.


Sama pätee myös henkiseen maailmaan.

Jumala siunaa niitä, jotka opiskelevat uskonnollisista syistä, heidän vilpittömyytensä vuoksi. Hän avaa heidän mielensä, ajatuksensa ja sydämensä tiedolle. Kun he kohtaavat vaikeuksia tai jumiutuvat, Jumala lähettää heille uusia oivalluksia sydämeensä.


Jumala, joka innoittaa jopa mehiläistä liikkumaan ja tuottamaan hunajaa (Nahl, 16/68-69), ei varmasti jätä innoittamatta myöskään niiden oppineiden sydämiä, jotka uhraavat elämänsä ihmiskunnan hyvän ja uskonsa pelastumisen puolesta.

(Süleyman Sargın)


Terveisin ja rukouksin…

Kysymyksiä islamista

Latest Questions

Question of the Day