Voisitteko esitellä minulle 1200-luvulla Marokossa eläneen Sheikh Abdulaziz Debbagin?
Arvoisa veljemme,
Abdülazîz b. Mes’ûd b. Ahmed ed-Debbâş el-Hasenî el-Bekrî (k. 1132/1720) oli marokkolainen suufi, jota pidetään Hızıriyye-tarikan perustajana. Hän syntyi Marokossa vuonna 1090 (1679). Hänen näkemyksensä ja ajatuksensa on välitetty…
”al-Ibrīz”
Vaikka hänet esitellään aikakautensa gavs-hahmona teoksessa nimeltä …, hänen elämästään ei ole riittävästi tietoa. Lähteet tyytyvät vain mainitsemaan hänelle omistetun teoksen.
Hänen oppilaansa kertoi tavanneensa hänet Receb 1125:ssä (1713) ja että hänen sheikkinsä oli tuolloin noin kolmekymmentäviisivuotias.
”al-Ibrīz”
sen kokoaja Ahmed b. Mübarek (k. 1156/1743),
”hänen kuvaamisensa vertaansa vailla olevana, säästäväisenä suojelijana, ja jokaisen hänen sanansa Jumalasta, Koraanista, maailmankaikkeudesta ja ihmisestä tulisi ehdottomasti hyväksyä jumalallisena salaisuutena”
Vaikka hän yrittääkin antaa sellaista kuvaa, hän ei anna tyydyttävää tietoa elämänsä pääpiirteistä. Esimerkiksi, vaikka hän toistaa useita kertoja kyseisessä teoksessa, että hänen šeikkinsä kuoli ennen kuin oli täyttänyt neljäkymmentäyksi vuotta, hän ei mainitse lainkaan kuolinpäivää tai -syytä.
Debbâğ itse kuitenkin kertoo teoksessaan el-İbrîz olevansa profeetta Muhammedin unessa antamien käskyjen mukaisen avioliiton hedelmä ja huomauttaa, että hänen tulevasta suuresta pyhyydestään oli ilmoitettu jo kauan ennen hänen syntymäänsä. Hän kertoo olevansa profeetta Hasanin sukua, syntyneensä vuonna 1679 oppineen ja suufilaisuudesta kiinnostuneen perheen toisena lapsena, ja että hänen isänsä meni uusiin naimisiin vuonna 1699, kun hän oli menettänyt äitinsä. Lisäksi hän toteaa, että hänen sukujuurensa ja suufilainen silsilänsä juontavat juurensa Abu Bakriin, ja että hän on siten sunni ja Siddiqi, ja että hän on heidän salaisuuksiensa perillinen. Hän kertoo saaneensa oppia kymmeneltä Siddiqi-šeikiltä, joista ensimmäinen oli Hızır, ja että sinä vuonna, jolloin hän menetti äitinsä, hänelle näytettiin selvästi nainen, jonka kanssa hän myöhemmin menisi naimisiin, sekä heidän kaksi poikaansa ja tyttärensä, ja että kaikki tapahtui juuri niin kuin hän oli nähnyt.
Ahmed ibn Mubarak
’in, hänen sekä
”Lukutaidoton”
Hänen toistuvasti korostamansa, että hän on joku, ja lisäksi se, ettei hänellä ole mitään sellaista, mitä hän ei tietäisi tai voisi tietää, olipa kyse sitten kaikista maailmoista, kielistä, menneisyydestä, nykyajasta tai tulevaisuudesta, ei ole niinkään totuuden ilmaisua, vaan pikemminkin tekee hänestä täydellisen…
”Täydellinen ihminen”
Tämä voidaan selittää pyrkimyksellä esitellä hänet [Abdülazîz ed-Debbâğ] tällä tavalla. Sillä el-İbrîz’in sisällöstä käy ilmi, että Abdülazîz ed-Debbâğ tunsi hyvin hadith-, tefsir-, fıkıh- ja kelâm-tieteet, hänellä oli erinomainen suufilainen sivistys ja hän oli lukenut Bâyezîd-i Bistâmî, Hallâc, Hakîm-i Tirmîzî, Gazzâlî, İbnül-Arabî, İbnü’l-Fârız ja muiden vastaavien näkemyksiä profeettahudesta, velayetistä, keşfistä ja olemassaolosta.
(ks. TDV İslam Ansiklopedisi, Abdülaziz Debbağ -artikkeli)
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
