Arvoisa veljemme,
Kuten Jumala armahtaa syntisiä palvelijoitaan, niin myös uskovien tulisi osata antaa toisilleen anteeksi. Viha ja katkeruus muita ihmisiä kohtaan ei ole uskovaisen ihmisen omaksuma käytös. Sillä profeetta Muhammed (rauha hänelle) antoi anteeksi jopa niille, jotka olivat häntä Mekassa kiduttaneet ja jotka olivat taistelleet häntä vastaan Bedrin, Uhudin ja Hendekin taisteluissa yrittäen tuhota islamin, kun he myöhemmin kääntyivät islamiin.
Jumala, Kaikkivaltias:
”Hyvä sana ja anteeksianto ovat parempia kuin sellainen almu, jota seuraa vaiva. Jumala on rikas.”
(Ei tarvitse mitään)
Halim on.
(Hän on lempeä luomakunnilleen)
.”
(Al-Baqara, 2:263)
näin sanoen hän puhuu anteeksiannon hyveestä. Lisäksi hän sanoo näin:
”
(Oi, Jumalan lähettiläs)
”Valitse anteeksiantava tie, käske hyvää ja älä välitä tietämättömistä.”
(Al-A’raf, 7/199)
Myös profeetta Muhammed (rauha hänelle) on sanonut tästä seuraavaa:
”Yrittäkää poistaa muslimien rangaistuksia niin paljon kuin mahdollista. Jos heille on jokin ulospääsy, vapauttakaa heidät. Valtionpäämiehen on parempi tehdä virhe armahduksessa kuin rangaistuksessa.”
(Ahmed b. Hanbel, V, 160)
Islamin saapumisen aikoihin, jahiliyyakauden ihmiset olivat taipuvaisia rankaisemaan ehdottomasti kaikkia rikoksesta kiinni jääneitä. Armahdus oli mahdollista vain korkea-arvoisille heimopäälliköille ja heidän sukulaisilleen. Muut joutuivat ehdottomasti rangaistuksiin. Koraani suosittelee anteeksiantoa henkilökohtaisissa loukkauksissa.
(Al-i Imran, 3/124; Al-Ma’ida, 5/13)
on havaittavissa.
”Hänen anteeksi antaminen on hurskaudelle lähempänä.”
(Al-Baqarah, 3/237)
Näin ollen anteeksiantaminen on paitsi islamilaisen veljeyden vaatimus, se myös edistää kiitollisuuden tunteen kehittymistä muslimien keskuudessa ja luo pohjan sille, että uskovaiset lähestyvät toisiaan kiitollisuuden tuntein. Henkilö, joka on valtuutettu ja oikeutettu rankaisemaan, mutta valitsee anteeksiantamisen tien, on aina saanut yhteiskunnan arvostuksen. Tämä on islamilaisen moraalin ilmentymä. Rikollisen anteeksiantaminen ei ole koskaan epäoikeudenmukaisuutta. Sillä Jumala ilmoittaa voivansa antaa anteeksi kaikki virheet ja synnit paitsi uskottomuuden ja monijumalaisuuden, jos Hän niin haluaa:
”Jumala ei anna anteeksi sitä, että Hänen rinnalleen asetetaan muita jumalia, mutta Hän antaa anteeksi muille, kenelle Hän haluaa.”
(Nisa, 4/48)
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista