– Voiko joku, joka juo alkoholia, olla sika ravi?
1) Ibn Hajar kertoo: ”Ali ibn Hašram sanoi kertoneensa Veki’lle näin: Näin Ibn Aliyyen juovan viiniä, enkä siksi voinut mennä hänen luokseen ja tarvitsin aasin häntä kotiin viemään. Veki sanoi: Jos näet basralaisen juovan viiniä, kiellä häntä, mutta jos näet kufealaisen juovan viiniä, älä kiellä häntä. Minä kysyin: Miksi? Hän sanoi: Koska kufealaiset juovat viiniä uskonnon vuoksi, mutta basralaiset uskonnosta luopumisen vuoksi.” (Tehzibut tehzib, osa 1, s. 243)
– Kuinka totta tämä on? (Eikö viinin juominen uskonnollisista syistä ole jumalanpilkkaa?) Jotkut rafiidit käyttävät tätä meitä (sunneja) vastaan, viitaten meidän uskonnolliseen tietämykseemme…
2) Mizzi kirjoittaa: ”Abu Bakr al-Mawrudi sanoi: Ahmad ibn Hanbalilta kysyttiin: ’Pidätkö enemmän Muhammad ibn Yahya ibn Sumeynanista vai Ibn Abi Taubista?’ Hän vastasi: ’Ibn Abi Sumeynanista.’ Hän kirjoitti hadithin ja sitten kirjoitti: ’Jos hänellä ei olisi ollut pahaa tapaa, eli juomista…'” (Tehzibul-Kemal, osa 6, s. 616) Onko Ahmad ibn Hanbal pitänyt juomista? Tähän asiaan liittyen al-Dhahabi kirjoittaa: ”Ahmad ibn Hanbal sanoi: ’Hän (Ibn Abi Sumeyna) olisi ollut parempi kuin Ibn Abi Taub, jos hän ei olisi juonut.'” (Mizanul I’tidal, osa 4, s. 64)
– Mizzi kirjoittaa: ”Ystävät tulivat ja kertoivat, että he olivat puhuneet Halifin kanssa Ahmetin luona ja kysyneet: Joiko hän viiniä? Hän vastasi: Kyllä, hän joi, se on meille tullut. Mutta vannon Jumalan nimeen, että hän on juoppo.” (Tehzibul Kemal, osa 8, s. 301-302)
– Miten viininjuoja voi tulla hulluksi?
– Eikö viinin juominen ole syy moittia?
Arvoisa veljemme,
Vastaus 1:
Tarina on käännetty oikein seuraavasti:
”…Veki sanoi: Jos joku basralainen juo viiniä…”
(Nebiz)
jos näet hänet juomassa, häntä
(paha ihminen oleminen)
Älä häntä syytä; mutta jos näet kufelaisen juovan viiniä, häntä
(paha ihminen oleminen)
Älä syytä minua! Minä kysyin: Miksi? Hän sanoi: Koska kufalaiset ovat uskonnon vuoksi…
(Koska he uskoivat, ettei uskonto kieltänyt viiniä)
viiniä
(Nebizi)
He juovat, kun taas basralaiset tekevät sitä uskonnollisista syistä.
(Koska he uskoivat, että uskonto kielsi sen)
he jättävät hänet.”
(Tehzibu’t-tehzib, I, 243)
Tämän mukaisesti;
a) Tässä käytetyt ilmaisut eivät viittaa viiniin, vaan olueen.
Kufan oppineet uskovat, ettei nebiz ole kiellettyä. Siksi ei pidä syyttää kufalaisia haram-teosta nebizin juomisen vuoksi. Basran oppineet taas katsovat, että nebiz on kiellettyä, joten jos he juovat nebiziä…
”Nämä ihmiset juovat tietoisesti haram-viiniä.”
voidaan syyttää siitä.
b)
On olemassa erimielisyyttä oppineiden keskuudessa siitä, onko nebiz kiellettyä. Imam Nawawi, joka edustaa šafi’i-koulukunnan enemmistön näkemystä, toteaa, että nebiziä koskeva kielto riippuu sen valmistustavasta; jos nebiz tehdään sekoitetuista aineksista eikä se ole päihdyttävää, se on vain epäsuositeltavaa (makruh). Jos se on päihdyttävää, se on kielletty (haram).
Imaami Ahmedin, Ishaqin ja useimpien šafiilaisten oppineiden mukaan
-vaikka ei olisikaan päihdyttävä-
Nebiz on haram.
Kufan oppineet ovat kuitenkin sitä mieltä, että se on sallittua…
(ks. Fethu’l-Bari, 10/68-69)
c)
Jos nebiz valmistetaan tietyntyyppisissä nahka-astioissa, se on alimien yksimielisellä päätöksellä sallittua.
Muslimin, Ibn Hanbalin, Abu Dawudin ja Nasain
hänen rivayettinsä mukaan, eräässä hadith-kertomuksessa,
Profeettamme (rauha hänelle) kielsi ensin nebizin valmistamisen muissa kuin nahka-astioissa, mutta myöhemmin salli sen.
(ks. Nasbu’r-Raye, 4/308)
Hanafi-oppineet
Tähän sahih hadisiin perustuen he ovat sanoneet, että nebizin juominen on sallittua, riippumatta siitä, missä astiassa se on valmistettu.
(ks. V. Zuhayli, el-Fıkhu’l-İslami, 4/2628).
Tässä Imam Vekin sanat pyrkivät kiinnittämään huomiota oppineiden väliseen tähän erimielisyyteen.
Vastaus 2:
Huomautettakoon, että
-kuten ensimmäisen kysymyksen vastauksessa mainittiin-
tätä koskeva
”viini”
Tarkoitan, ettei kyse ole viinistä.
”Nebiz”
He, jotka juovat, kuuluvat Kufan koulukuntaan, joka pitää Nebiziä sallittuna.
Ei ole oikein jättää huomioimatta tätä selvää ilmaisua, joka osoittaa, että kyseessä oleva viini on nebis-viiniä:
”Jos ei olisi sitä vikaa, eli juomista, eli viinin juomista Kufan koulukunnan mukaan.”
(Jos hänessä ei olisi ollut sitä tapaa, eli juomista, eli jos hän ei olisi juonut ”NEBÎZ”-juomaa Kuufalaisten uskonnollisen tulkinnan mukaan…)
(ks. Mizzi, Tehzibu’l-Kemal, emt.).
Muuten, on suuri virhe ja suuri herja syyttää suuria islamilaisia oppineita, erityisesti hadith-oppineita, kielletyn viinin juomisesta. Lisäksi, kun syytetään juomisesta niitä suuria hadith-auktoriteetteja ja fiqh-imaameja, joiden välityksellä umma on oppinut uskontonsa, ei ainoastaan vähennetä näiden arvokkaiden oppineiden arvoa, vaan myös heikennetään sen uskonnollisen tiedon luotettavuutta, jonka nämä henkilöt ovat välittäneet meille ja joka on mahdollistanut islamin leviämisen meidän päiviimme asti.
TÄRKEÄ HUOMAUTUS:
Tämän vastauksen löytäminen kesti tuntikausia, johtuen jälleen kerran väärin kirjoitetuista nimistä. Emme löydä oikeaa vastausta kirjoitusvirheiden takia.
Esimerkiksi:
”Muhammed bin Yahya ibn Sümeynan”in oikea muoto.
”Ibn Abi Semine”
on.
Samoin, ”İbni Ebu Teub”in oikea muoto on
”Ibn Abi Tevbe”
on.
Lisäksi kysymyksessä oleva ”Ebu Bekir El Mevrudi” tulisi oikeastaan olla ”
Abu Bakr al-Marwazi
”on.
Lisäksi kysymyksessä olevassa ilmauksessa ”He puhuivat Halifista” sanan ”Halif” oikea muoto on ”
Khalaf al-Bazzar
”on.
Annettu lähdeviite on muotoa ”Tehzibu’l-Kemal, c. 6, sh. 616”, mutta oikea muoto on
”…26/616” on.
Kaikki nämä virheet ovat johtaneet aikamme tuhlaamiseen ja hukkaan. Olkaamme varovaisia!
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
