Arvoisa veljemme,
Paratiisiin pääsyn edellytys on usko. Uskottomat joutuvat ikuisesti helvettiin. Uskovaiset taas joko pääsevät suoraan paratiisiin tekojensa perusteella tai joutuvat kärsimään syntiensä rangaistuksen ennen paratiisiin pääsyä.
Vain Jumala tietää, pääseekö vain rukoileva ihminen paratiisiin. Mutta älkäämme unohtako, että meidän velvollisuutemme on totella Jumalan kaikkia käskyjä ja kieltoja. Tältä osin tuonpuoleisessa elämässä punnitaan syntejämme ja hyviä tekojamme, ja sen perusteella päädymme joko paratiisiin tai helvettiin.
Ihminen voi kykynsä hyvään ja pahaan ansiosta nousta olentojen joukossa korkeimpaan asemaan, mutta voi myös vajota alimmalle tasolle. Tällaisella luonnolla varustetun ihmisen tekojen on tietenkin tultava tallennetuksi. Kaiken säilyttävän Jumalan muisti vaatii tekojen ja toimien säilyttämistä. Näiden säilytettyjen tekojen punnitseminen oikeudenmukaisuuden vaa’assa ja niihin nähden palkinnon tai rangaistuksen antaminen on välttämätöntä.
Tässä on jae, joka viittaa tähän totuuteen:
”Sinä päivänä vaaka, jolla teot punnitaan, on totuus. Joiden hyvät teot painavat enemmän, ne ovat pelastuneita. Joiden hyvät teot painavat vähemmän, ne ovat niitä, jotka ovat tuhonneet itsensä, koska he ovat kieltäneet meidän merkkimme.”
1
Viitaten siihen, että Jumalallinen oikeudenmukaisuus ilmenee kaikessa majesteettiudessaan, kun teot punnitaan,
”Ei ole epäilystäkään, ettei Allah tee vähäisintäkään vääryyttä.”
Tämä totuus tuodaan esiin myös jakeessa 2.
Siispä, kun Allah tuomiopäivänä punnitsee ihmisten tekoja ja julistaa tuomion niiden hyvyyden tai pahuuden perusteella, Hän tekee sen hyvien ja pahojen tekojen painon mukaan. Lem’alarissa mainittu asia, että Allah punnitsee ihmisten teot suuren vaa’an avulla ylösnousemuksessa ja tekee päätöksen hyvien tekojen voitosta tai tappiosta pahoihin tekoihin nähden, perustuu edellä mainittuun jakeeseen.3
Kaikissa uskonnollisissa kirjoissamme on selvästi todettu, että tekojen punnitseminen tuonpuoleisessa on totta. Mutta emme voi kuvata tämän punnitsemisen luonnetta maallisilla mittapuillamme. On kuitenkin varmaa, että Jumala selvittää kaikkien ihmisten tekojen tilin mahdollisimman pian ja paljastaa heidän hyvät ja pahat tekonsa.
Tältä osin Muhammed Ali es-Sâbunî toteaa seuraavaa:
”Teot, hyvät ja pahat, punnitaan aivan varmasti. Eikö olekin järjetöntä ajatella, että Kaikkivaltias Jumala, joka mittaa lämpöä, kylmää, tuulta ja sadetta, ei kykenisi punnitsemaan ihmisten tekoja?”
4
Siitä huolimatta emme voi sanoa mitään varmaa siitä, miten teot punnitaan. Sillä tuonpuoleinen elämä ja paratiisin olotila eivät ole ilmaistavissa tämän maailman mittapuilla. Niinpä al-Bidaye’ssä sanotaan näin:
”Mizân (vaaka) on väline, jolla tekojen määrät määritellään, ja järki ei kykene ymmärtämään sen olemusta. Sitä ei voida verrata maallisiin vaakoihin. Tässä asiassa on turvallisinta luottaa ilmoitukseen (Koraanin ja hadithien teksteihin).”
5
Siispä Jumala varmasti punnitsee teot. Hän punnitsee ihmisten hyvät ja pahat teot mittaamattomalla vaa’alla, jonka laatua emme tiedä, ja ilmentää näin ihmeellisen oikeudenmukaisuutensa. Jos hyvät teot ovat enemmistössä ja pahat teot vähemmistössä, niin se ihminen on pelastuksen arvoinen. Jos taas päinvastoin, hän ansaitsee rangaistuksen. Mutta Jumala voi armossaan silti antaa anteeksi. Jos hänellä on usko, mutta myös syntejä, hän pääsee rangaistuksensa kärsittyään takaisin paratiisiin. Hän saa osakseen Jumalan äärettömän armon.
Kuitenkin ymmärrämme joistakin Profeetta Muhammedin (rauha hänelle) hadithista, ettei tekojen punnitseminen ja tilillepano ole helppoa. Hän rukoili usein…
”Oi Jumalani, tee tilinteostani minulle helppoa.”
hänen kerrotaan näin sanoneen.
Hadith-perimätiedon mukaan ihminen on tuona päivänä entistä enemmän Jumalan armoon ja anteeksiantoon tarvitseva, ja ilman Hänen rajattoman laajan armonsa apua ihminen joutuisi vaikeuksiin tilinteon hetkellä.6
Yhteenvetona, sinä päivänä jokainen teko punnitaan tarkasti, jokaisen voitto- ja tappiotase laaditaan ja tilit suljetaan. Jos hyvät teot ylittävät pahat teot ja voitot tappiot, silloin ihminen on pelastuksen arvoinen. Jos hyvät teot jäävät pahojen tekojen ja voittojen tappioiden alle, silloin ihminen kärsii tappion.
Uskovaisen velvollisuus on,
Hänen tulisi tehdä hyviä tekoja enemmän kuin pahoja, ja hyötyjen tulisi ylittää haitat, jotta hän olisi hyvin valmistautunut tilintekopäivään. Ja
”Oi Jumalani, tee tilinteostani helppoa.”
se on rukoilemista Jumalalta.
Lähteet:
1. Al-A’raf-suura, 8.
2. Nisa-suura, 40.
3. Lem’alar, 81.
4. Safvetü’t-tefâsir, 1/437.
5. al-Bidaya fī usūli’d-dīn, 92.
6. Musned, 6/48.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
