– Onko šariassa sellaista, että III. Muratin aikana apinoita olisi teloitettu, jotta ne eivät johtaisi yhteiskuntaa harhaan?
– Onko tällaista tapahtumaa esiintynyt historiassa, vai onko se keksitty juttu?
– Leskivaimon vuoksi he menettivät henkensä hirttoköydessä:
Oheisen piirroksen, joka osoittaa, että aikoinaan teloimme paitsi ihmisiä myös apinoita, otin Reşad Ekrem Koçun vanhasta julkaisusta. Koçu kertoo, että 17. vuosisadan alussa Istanbulissa teloitettiin joukoittain apinoita, ja kirjoittaa näin:
”Purje- ja soutulaivojen aikakaudella käytettiin koulutettuja apinoita, jotka kiipeilivät mastojen huipulle ja toimivat merirosvojen tähystäjinä. Istanbulissa, Tersane-portin edessä, oli kauppoja, joissa kasvatettiin ja myytiin ’laiva-apinoita’. Eräänä päivänä Abdülkerim Efendi, joka oli saavuttanut kolmannen Murad’in kunnioituksen, väitti, että ’naiset käyttävät apinoita prostituution välineinä’, keräsi tuhansia ihmisiä ympärilleen, hyökkäsi näihin kauppoihin ja teloitti nuo onnettomat eläimet.”
S. Kaliç. (2012). Historiaamme liittyviä outoja tapahtumia. ISBN: 6055675509. Kustantaja: Maya Kitap.
M. Bardakçı. Ennen me jopa teloimme apinoita. (9. heinäkuuta 2000). Haettu: 22. marraskuuta 2018.
S. Akın. Ihmisten helvetti. (23. maaliskuuta 2007). Haettu 22. marraskuuta 2018. Haettu
Sanal Gaste. Miksi kaikki Istanbulin apinat teloitettiin? (22. marraskuuta 2018). Haettu: 22. marraskuuta 2018.
D. Gürlek. (2015). Kulttuurimaailmamme näkymiä. ISBN: 9756444597. Kustantaja: Kubbealtı Neşriyat.
Arvoisa veljemme,
Aluksi todettakoon, että
Jos tällainen teloitus on suoritettu, se on tehty šaria-lain vastaisesti.
Jos nainen kesyttää apinan tai muun eläimen ja harjoittaa sen kanssa seksuaalista kanssakäymistä, ja asia viedään oikeuteen, rangaistaan naista, ei eläintä, ja eläin palautetaan luonnolliseen elinympäristöönsä.
Mitä tulee kysymyksessä annettuihin tietoihin:
Asiaa voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta:
1.
Kysymyksessä mainittu apinoita koskeva tieto liittyy suosittuun historioitsijaan ja toimittajaan, joka ei ole enää elossa.
Reşad Ekrem Koçu
’n
”Outoja tapauksia historiassamme”
on otettu kirjasta nimeltä
Reşad Ekrem Koçu
Kun hän sisällyttää nämä tiedot kirjaansa, hän ei mainitse lähdettä, joka osoittaisi tiedon paikkansapitävyyden ja aitouden.
(Reşat Ekrem Koçu, Merkillisiä tapauksia historiassamme, Varlık Yayınevi, 1971, s. 8-9)
Tältä osin tarinat apinoiden tappamisesta ja puihin ripustamisesta eivät ole täysin luotettavaa tietoa.
2.
Toisaalta, koska kyseinen kirjailija on suosittu historioitsija ja toimittaja, olisi väärin luottaa sokeasti Koçun jokaiseen väitteeseen ja pitää niitä kiistattomina totuuksina. Hän ei nimittäin ilmoita lähteitään eikä perusta väitteitään historiallisiin dokumentteihin, ja suosittu historioitsija ei automaattisesti ole luotettava kaikessa, mitä sanoo.
3.
Reşat Ekrem Koçu’n
Murat Bardakçı lainaa hänen sanomisiaan 9. heinäkuuta 2000 päivätyssä kirjoituksessaan, jälleen ilman mitään historiallisia todisteita tai asiakirjoja.
Reşat Ekrem Koçu
Hän lainasi seuraavat rivit:
”Purje- ja soutulaivojen aikakaudella käytettiin koulutettuja apinoita, jotka kiipeilivät mastojen huipulle ja toimivat merirosvojen tähystäjinä. Istanbulissa, Tersane-portin edessä”
’laivapaviaani’
Siellä oli kauppoja, joissa myytiin kasvatettuja tuotteita. Eräänä päivänä kolmannen Murad’in suosiota nauttivista saarnaajista
Abdülkerim Efendi
”Naiset tekevät apinoista prostituutiovälineitä”
ja hän keräsi ympärilleen tuhansia ihmisiä, hyökkäsi näihin kauppoihin ja teloitti nuo säälittävät eläimet.”
4.
Tässä asiassa
Murat Bardakçı’n
Sen jälkeen internetissä kirjoittaneet ovat yleensä viitanneet Murat Bardakçıin ja kirjoittaneet apinoiden tappamisesta. Dursun Gürlek julkaisi myös vuonna 2005 Kubbealtı Neşriyat -kustantamossa teoksen
”Näkymiä kulttuurimaailmastamme”
mainitsee samasta aiheesta kirjassaan nimeltä .
5.
Abdülkerim Efendi,
Hän toimi ensin Murad III:n imaamina (Hünkâr İmamı) ja myöhemmin, Murad III:n valtakaudella, Rumelian ylituomarina (Rumeli Kazaskeri). Hän oli kaunopuheinen ja piti hyviä saarnoja, mutta oli luonteeltaan ankara.
6.
Vaikka tällainen tapaus olisikin totta, ei ole selvää, kuinka monta apinaa tapettiin ja hirtettiin. Tapettuja apinoita saattoi olla muutama, mutta niitä saattoi olla enemmänkin. Yleensä tällaisia tapauksia esille tuovat ja väittävät, ettei Osmanien valtakunnassa noudatettu eläinten oikeuksia, pyrkivät mustamaalaamaan islamilaisen lain mukaan hallittua Osmanien valtakuntaa. He saattavat haluta tuomita 600 vuotta kestäneen valtakunnan pelkästään 1700-luvulla tapahtuneen, heidän mielestään todetun, yksittäisen tapauksen perusteella, kyseenalaistamatta lähteitä. Vaikka tällainen tapaus olisikin tapahtunut, se oli yksittäinen virhe, jota ei voida yleistää koko Osmanien valtakunnan ajalle. Ohittakaamme eläimet, sillä maailmassa on imperialistisia ja kolonialistisia valtioita, jotka kutsuvat itseään sivistyneiksi, ja jotka tappavat syyttömiä ihmisiä, anastavat heidän rikkautensa ja kiduttavat heitä. Esimerkiksi Irakin miehittänyt valtio on tappanut siellä miljoona siviiliä.
8.
Meidän aikanamme ei kuitenkaan kiduteta vain apinoita, vaan ajoittain myös koiria, kissoja ja muita eläimiä, ja ne tapetaan julmalla tavalla. Onko oikein käyttää tätä tilannetta hyväksi tasavallan vihollisena?
Islamilaisuus edellyttää periaatteenaan myötätuntoa ja armeliaisuutta eläimiä kohtaan.
Toisaalta se päättää, että tarvittaessa ne voidaan lopettaa kärsimyksittä, jotta niistä aiheutuvat vahingot voidaan korjata.
Islamin näkemyksestä eläinten kohtelusta myötätunnolla ja armeliaisuudella, katso:
– Sarıcık, Murat, ”Profeetta Muhammedin myötätunto ja armeliaisuus eläviä olentoja kohtaan”, III. Kutlu Doğum -symposiumi, 20. huhtikuuta 2000, Isparta, s. 195-214;
– Sarıcık, Murat, ”III. Muradin aikakaudelta peräisin oleva eläinten oikeuksia koskeva ferman”, SDÜ. Teologisen tiedekunnan aikakauskirja, vuosi: 1999, numero: 6, Isparta, s. 69-78;
– Sarıcık, Murat, ”Muutamia esimerkkejä kulttuurissamme vallitsevasta periaatteesta, ettei linnunpesään ja sen poikasiin saa koskea”, SDÜ. Teologisen tiedekunnan aikakauskirja, vuosi: 2001, numero: 8, Isparta, s. 17-34;
– Sarıcık, Murat, ”Eläinten kohtelu ja myötätunto: joidenkin Jahiliya-ajan tapojen lopettaminen”, SDÜ:n teologisen tiedekunnan aikakauskirja, vuosi: 2004/2, numero: 33, Isparta, s. 61-86.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
