– Jotkut sanovat, että Koraani riittää, ja he viittaavat todisteena Zuhruf-suuran 44. jakeeseen.
– Näemme, että joidenkin jakeiden käännöksissä käytetään muotoilua ”Teitä tullaan kuulustelemaan häneltä”, ja tällaisella käännöksellä yritetään perustella Koraanin ulkopuolisten tietojen (Hadith-Sunna) hylkäämistä.
Arvoisa veljemme,
Kyseisen jakeen käännös voisi olla seuraavanlainen:
”Tämä Koraani on totisesti sinulle ja kansallesi muistutus ja kunnia, tulevaisuudessa…”
(viimeisenä tuomiopäivänä häneltä)
teitä tullaan kuulustelemaan / teiltä tullaan vaatimaan tiliä.”
(Zuhruf, 43/44)
.
– Lähes kaikissa niissä kymmenissä tefsir-lähteissä, joita olemme voineet tarkastella, jakeessa mainittu
”zikir”
Käsite on tulkittu ohjeeksi, erityisesti kunnian merkityksessä. Siis se, että Koraani on ilmoitettu profeetta Muhammedille (rauha hänelle) arabiaksi ja Kureishin murteella, on suonut hänelle, kureishilaisille ja muille arabeille poikkeuksellisen kunnian. Siksi kureishilaisten ja muiden arabien tulisi ennen kaikkia muita uskoa tähän Koraaniin ja noudattaa sen käskyjä ja kieltoja.
–
”Teitä tullaan myöhemmin kuulemaan.”
On hyödyllistä selittää yllä oleva lause muutamassa kohdassa:
a.
Ensinnäkin, jakeessa,
”Teitä tullaan kuulustelemaan Koraanin perusteella.”
Ei ole olemassa sellaista ilmaisua. Kysymystä ilmaiseva
”tüselûn”
Verbin objekti/kohde on ilmaisematta. Vain
”Teitä tullaan kuulustelemaan”
Näin on todettu. Tämä on huomionarvoista.
b.
Tästä syystä jakeessa esitetyn kysymyksen aihe on tulkittu eri tavoin:
1.
Meiltä tullaan kysymään, oletteko kiittäneet teille suodusta suuresta siunauksesta, kuten Koraanista.
2.
Ne jotka kieltävät Koraanin,
”Miksi valehtelitte?”
he joutuvat vastaamaan moittimis- ja nuhde-kysymykseen.
3.
Ne jotka uskovat Koraaniin,
”Oletteko noudattaneet Koraanin käskyjä ja kieltoja?”
tullaan kuulustelemaan.
(ks. Razi, Kurtubi, kyseiset kohdat)
c.
Koraanin ilmoittaminen arabian kielellä profeetta Muhammedille (rauha hänelle), joka kuului Kureiši-heimoon, oli heille suuri kunnia, mutta samalla myös merkittävä kehotus. Koska arabit ymmärsivät Koraania paremmin kuin kukaan muu, heidän tuli noudattaa sen käskyjä ja kieltoja paremmin kuin kukaan muu.
”Varoita lähisukulaistasi.”
(Šu’arā’, 26/214)
Myös jakeessa, jonka merkitys on yllä, halutaan ensisijaisesti muistuttaa kuraišilaisia heidän velvollisuuksistaan.
Siitä huolimatta, se, että Kureyş-heimo oli ensimmäinen, jolle sanoma osoitettiin, ei tarkoita, etteikö sanomaa olisi osoitettu muillekin ihmisille.
(ks. Ibn Kathir, ko. kohta)
d.
Jakeessa mainittu
”tüs’elûn”
tosiasiallinen,
-tuntemattomalla kapasiteetilla-
joka voi tarkoittaa kyseenalaistamista,
”kysymysten kohteena oleminen / kysymyksille alttiina oleminen”
tarkoittaa myös.
Näin ollen kyseinen jakeen kohta tulisi ymmärtää seuraavasti:
”Tulevaisuudessa te…”
-Oi, Kureişilaiset, arabit!-
Koraanin teille suoman kunnian ansiosta tulette perehtymään eri tieteenaloihin, ja ihmiset kaikkialta maailmasta tulevat luoksenne hyödyntämään tietämystänne, he tulevat olemaan oppilaitanne, he tulevat pitämään teitä opettajanaan ja kysyvät teiltä kaikkea, mitä he tarvitsevat uskontoon ja maailmaan liittyvissä asioissa. Toisin sanoen, te tulette olemaan niitä oppineita, joilta kysytään.”
(vrt. al-Bikai, kyseisen jakeen tulkinta)
Ja historia on sen vahvistanut.
e.
Kuitenkin, jakeessa
”Teitä tullaan kysymään vain Koraanista.”
muodossa
”rajoittaminen, kohdentaminen”
Ei ole mitään merkintöjä, jotka osoittaisivat tätä. Jaeessa
”Se, että Kureyşin jäsenet olivat ensimmäiset, joihin vedottiin, ei tarkoita, etteikö muihin ihmisiin olisi vedottu ollenkaan.”
kuten,
”Teitä tullaan kuulustelemaan Koraanin perusteella.”
myös yllä olevasta ilmaisusta
”Teitä ei tulla kuulustelemaan sunnasta ja haditheista.”
Siitä ei saa mitään selvää. Lisäksi tässä puhutaan Koraanista. Tällaisessa asemassa…
”Teitä tullaan kuulustelemaan Koraanista.”
ilmaisu on kaunopuheisuuden ilmentymä.
f. Koraani sisältää myös sunnan, eli profeetta Muhammedin perimätiedon.
Koraanista kyselemisen lisäksi se tarkoittaa myös sunnasta kyselemistä.
”Totisesti,
Profeetta
teille, niille, jotka toivovat kohtaavansa Jumalan ja tuonpuoleisen elämän ja jotka muistavat Jumalaa usein
on hyvä esimerkki.
”
(Al-Ahzab, 33/21)
Tässä jakeessa mainittu
”toimia esimerkkinä”
Se tarkoittaa, että noudatetaan profeetta Muhammedin (rauha hänelle) sunnaa, joka koostuu hänen sanoistaan, teoistaan ja hiljaisesta hyväksynnästään.
(ks. Abdulgani Abdulhalık, Hücciyyetü’s-Sünne, s. 304)
”
Kuka tahansa, joka tottelee profeettaa
, hän on totellut Jumalaa”
(Nisa, 4/80),
”Kun Allah ja Hänen lähettiläänsä ovat jonkin asian päättäneet, ei uskovaisella miehellä eikä naisella ole enää valinnanvaraa siinä asiassa.”
heillä ei ole oikeutta valita oman mielensä mukaan.
Joka on tottelematon Allahille ja Hänen lähettiläälleen, on selvästi eksynyt.
(Al-Ahzab, 33/36)
Yllä mainituissa jakeissa profeetta Muhammedille (rauha hänelle) osoitettu kuuliaisuus on rinnastettu Jumalalle osoitettuun kuuliaisuuteen.
”Ei, valalla vannon Herraniin, etteivät he usko, ennen kuin he tekevät sinut tuomariksi keskinäisissä riidoissaan ja sitten hyväksyvät täysin sinun antamasi tuomion ilman minkäänlaista epäilyä sydämessään.”
he eivät ole uskovaisia.
”
(Nisa, 4/65)
Kyseisessä jakeessa korostetaan erityisesti profeetta Muhammedin (rauha hänelle) sunnan asemaa uskonnossa.
Myös imaami Shafi’i on maininnut tämän jakeen todisteena siitä, että profeetta Muhammed (rauha hänelle) on antanut tuomion asiassa, josta ei ole nimenomaista säädöstä Koraanissa, ja että tämä osoittaa profeetta Muhammedin (rauha hänelle) sunnan olevan lainsäädännön lähde.
(Imam Shafi’i, ar-Risala, 83)
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
