Arvoisa veljemme,
Se on syiden verkoston muodostaman ohjelman ilmentymä. Tämän syy-seuraussuhteen tunteminen ja sen mukaisesti toimiminen merkitsee viisasta toimintaa.
Jotta ihminen voisi kuitenkin tasapainottaa näkökulmansa asioihin, hänen on katsottava niitä kahdesta näkökulmasta: toisaalta uskonnollisen ykseyden (tawhid) näkökulmasta ja toisaalta syy-seuraus-suhteiden näkökulmasta. Meidän, syy-seuraus-suhteiden piirissä elävien ihmisten, ei ole mahdollista jättää tätä huomiotta. Ei ole epäilystäkään siitä, että jokaisen myönteisen tai kielteisen tapahtuman takana on olemassa oleva syy-seuraus-ketju.
Jos nämä syyt ovat elottomia ja tiedottomia, voimme ottaa vastuun asiasta.
Mutta jos asiat ovat hyviä, meidän on annettava ne Jumalalle. Koska hyvien asioiden syntymisen syitä on monia, emmekä me voi niihin puuttua, meidän on ajateltava niitä Jumalan meille osoittamina armolahjoina.
Jos kohtaamamme asiat ovat pahoja, meidän on otettava niistä vastuu, sillä pahuus johtuu yleensä puutteesta/olemattomuudesta/siitä, ettei jotakin ole tehty kunnolla. Tämä on sen jakeen selityksen totuus.
Jos nämä tapahtumat ovat tietoisesti tehtyjä, niin katsomme, ovatko ne hyviä asioita. Jos ovat, meidän tulisi rukoilla heidän puolestaan, jotta ne johtaisivat hyviin asioihin. Sillä Jumala on antanut meille tuon hyvän asian heidän kätensä kautta. Tältä osin ei ole oikein jättää huomioimatta välikäsiä. Mutta koska todellinen siunauksen antaja on Jumala, meidän tulee kiittää ja ylistää Häntä.
Jos ihmisten tekemät teot ovat kielteisiä ja pahoja, annamme heille suurimman osan vastuusta. Uskomme, että kohtalolla on myös oma oikeudenmukaisuutensa, emmekä unohda sen osuutta tällaisissa tapahtumissa. Kohtalo on tietenkin ylin; mikään ei tapahdu ilman sen hyväksyntää. Mutta se, että ihmiset on luotu kyvyllä kantaa vastuuta kielteisistä teoistaan, on myös kohtalon määräämä asia. On oikeudenmukaista, että he ovat vastuussa pahoista teoistaan, joita he tekevät käyttämällä heille annettua vapaata tahtoa.
Kaikkien näiden tosiasioiden valossa voimme sanoa, että ihmisen kyky elää rauhallista elämää tässä maailmassa on suoraan verrannollinen hänen uskoonsa Jumalan äärettömään oikeudenmukaisuuteen, viisauteen ja armoon. Nämä ovat ihmisten ainoa lohdun lähde.
Tässä vaiheessa meidän olisi hyvä kiinnittää huomiota Bediüzzaman Hazretlerinin havaintoihin veden suhteen:
”Meidän pitäisi aina (elämässä) valittaa sijaan pyrkiä eteenpäin.”
Kaikkien näiden maanpäällisten tulipalojen ja myrskyjen keskellä ne, jotka eniten pelastuvat, ovat ne, jotka uskollisesti liittyvät Risale-i Nurin piiriin. Sillä he eivät ylitä Risale-i Nurista saamaansa ja Jumalan armosta tulevaa myötätuntoa, jotta he eivät kärsisi tuskaa ja vaivaa. Näin ollen, ne, jotka haluavat paitsi tulevan elämän, myös tämän maailman elämän onnea ja iloa, voivat löytää ja löytävätkin sen Risale-i Nurin uskonnollisista ja Koraaniin perustuvista opetuksista.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
