Arvoisa veljemme,
– Fussilet-suuran 11. jakeessa puhutellaan maata ja taivasta. Tarkoitus onkin maa ja taivas. Jumala puhui maalle ja taivaalle – Hän puhui niille ja käski niitä. Ne vastasivat ja tulivat.
Tämän jakeen dialogia voidaan tarkastella tietyssä kontekstissa. Siis, Jumala on ilmoittanut, ettei mikään voi vastustaa Hänen voimaansa eikä tottelematta jättää Hänen käskyjään, ettei heikkous voi tunkeutua ikuisen voiman sisään, ja ettei näin ollen ole mitään eroa yhden atomin luomisessa ja koko universumin luomisessa. Hän on siirtänyt voimansa heijastuksia ihmisten mieliin kuvaamalla tätä viisauden kielellä käytyä dialogia kuulustelutaiteen keinoin.
Vainaja Elmalılı Hamdi Yazır on kirjannut tämän jakeen selitykseen seuraavaa:
sanoi hän. Hän käski koko taivaan, maan ja ilman liikkua yhdessä. sanoivat he.”
”Vaikka jotkut ovat halunneet ymmärtää tätä käskyä ja vapaaehtoista alistumista tietoisessa mielessä, on kuitenkin painavampaa tulkita se ehdottomana käskyn noudattamisena ja alistumisena. Toisin sanoen, vaikka heidät käskyn ja sen vaikutuksen johdosta ajetaan jopa tekoihin ja liikkeisiin, jotka ovat vastoin heidän luontoaan, he ovat omaksuneet sen hyväksymisen luonteekseen, tavakseen. Siksi he pitävät erilaisia vaikutuksia, kuten liikettä ja liikkumattomuutta, luonnollisina. Heissä ei ilmene mitään vastustusta jumalallista käskyä kohtaan.”
Taberi on tulkinnut jaetta seuraavasti: Jumala tarkoitti tällä käskyllään seuraavaa:
”Oi taivas ja maa! Tuokaa esiin ne asiat, jotka minä teissä loin; Oi taivas! Tuo esiin aurinko, kuu ja tähdet, jotka minä sinussa loin… ja oi maa! Tuo esiin kasvit, puut, hedelmät, joet ja meret, jotka minä sinussa loin!” Ja ne vastasivat, että ne tekisivät niin.
Tästä selityksestä käy ilmi, että jakeessa taivaan ja maan on käsketty – viisauden kielellä tai viisauden avulla – ottaa itselleen ominainen järjestys ja säännönmukaisuus, luonne ja luonto, joka palvelee jumalallisen tahdon mukaisia tarkoituksia, ja näin on myös tapahtunut.
Tämän mukaan tässä jakeessa kuvataan jumalallisen voiman suuruutta ja olentojen velvollisuutta alistua tälle voimalle,
jakeessa olevan tekstin eräänlainen selitys on annettu.
– Tämän jakeen epäsuoran ilmaisun muuttumisesta suoraksi puheeksi voidaan ymmärtää seuraava opetus:
Korkein Jumala tuo esiin ihmisten ja jinnien tilan, joiden tulisi noudattaa kaikkein eniten koko universumin yhdistävää oikeudenmukaisuuden mittaa, ja ikään kuin sanoo näin:
”Tietoisuudettomat taivaankappaleet ja maapallon kappaleet, valtavista massoistaan huolimatta, eivät riko Jumalan asettamia lakeja, vaan noudattavat ja tottelevat niitä. Eikö teidän (te, tietoiset olennot, ihmiset ja jinnit!) pitäisi noudattaa Jumalan säädöksiä vielä enemmän? Millä rohkeudella te uskallatte kapinoida tätä valtavan maailmankaikkeuden omistajaa vastaan?”
Tässä ei ole kyse siitä, että ihmiset ylittäisivät taivaallisen oikeuden mittapuun rajoja ja häiritsisivät kosmista tasapainoa, vaan kyse on varoituksesta, ettei ihmisten tulisi ylittää heille asetettuja šaria-mittoja, Koraanin esittämiä oikeuden mittapuita.
– Samoin on ymmärrettävä yllä olevien selitysten valossa myös jakeen, jonka merkitys on seuraava:
Teoriat, joiden mukaan universumi on tietoinen, eivät nykytilassaan välttämättä edusta tieteellistä arvoa. Voimme kuitenkin ajatella, että se on jollakin meille tuntemattomalla tavalla Jumalan luomistyön, ontologisten käskyjen, kuuntelemisen tilassa. Tiedämme, että profeetta Muhammed (rauha hänelle) kuuli eläinten, kivien ja puiden puhuvan. Koraanista opimme myös, että profeetta Suleiman osasi lintujen ja muurahaisten kieltä.
Näiden esimerkkien rinnalla voimme Koraanista oppia, että Jumala ilmoittaa tahtonsa paitsi tietoisille olentoille, myös tietoisuudettomille ja elottomille asioille. Seuraavissa jakeissa, joiden käännökset annamme, on jumalallisia ilmoituksia tästä totuudesta:
Elämän käsite on vaikeasti määriteltävä. Siksi ei ole täydellistä yksimielisyyttä siitä, mikä on elävää ja mikä ei. Esimerkiksi kasvit eivät selvästikään omaa samanlaista elollisuutta kuin eläimet. Jos tarkastelemme asiaa elämän tärkeimmän ominaisuuden, tietoisuuden, näkökulmasta (eli kykyä olla tietoinen itsestään ja ympäristöstään ja kokea niistä iloa tai surua), niin: Aiemmin tietoisuutta ja tunteita vailla oleviksi katsottujen kasvien on nykyään tieteellisin kokein todistettu reagoivan ympäröivien ihmisten mielialaan ja äänien laatuun.
Siis, kasveillakin on tunne- ja tietoisuuden maailma. Samalla tavalla on olemassa näkemyksiä, joiden mukaan monilla muillakin asioilla ympärillämme, vaikkakin ehkä vähemmässä määrin kuin kasveilla, voi olla jonkinlainen tunne- ja tietoisuuden maailma. Esimerkiksi julkaisut, jotka osoittavat tätä, voidaan mainita esimerkkinä: japanilaisen tutkijan tohtori Masaru Emoton tekemät tutkimukset osoittavat ”virallisesti”, että vesimolekyyleillä ja -atomeilla on ihmisen kaltainen herkkyys.
Emme vielä täysin ymmärrä, mitä elämä on. Jokainen olento kokee elämän nimisen totuuden eri tavalla. Monet asiat viittaavat siihen, että niilläkin voi olla elämä (eli ne voivat olla tietoisia itsestään ja ympäristöstään, jopa tuntea kipua tai nautintoa). Mestari Bediüzzaman viittaa tähän juuri tällä tavalla.
Lisäksi on olemassa tapauksia, kuten Sebîr-vuoren sanomiset.
Toisaalta
On olemassa tällaisia jakeita.
Kaikki tämä huomioon ottaen, eteen tulevat kaksi asiaa:
Vaikka niillä ei olisikaan elämää siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme, niillä voi olla jonkinlaista intoa ja nautintoa.
Tai sitten on olemassa jokin, joka on kaiken valvoja (eli valvoo siinä ilmeneviä jumalallisia ilmentymiä), ja nämä tietoisuuden ja nautinnon merkit voivat kuulua niille enkeleille.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
