– Aihetta koskevia kysymyksiä on sivustolla, mutta jokin yksityiskohta on minua askarruttanut ja olen täysin sekaisin. Keskustelin nimettömänä pysyvän, netissä julistuksia pitävän tuttavani kanssa. Hän väitti, että tawassul on mahdollista vain elävien kanssa, ettei Koraanissa tai sunnassa ole mitään todisteita sille ja että se on shirk (monijumalaisuus), jos näin tehdään.
– Voisitteko kirjoittaa tänne sen sijaan, mitä mujtahidit ovat päättäneet, jos sunnassa on tästä jokin todiste?
– Olen ihan sekaisin. Lisäksi tuo ystävä on jakanut sanomansa netissä, ja kymmenet ihmiset katsovat sitä, katsovat parhaillaan. Annoin hänelle tuon linkin sivustolta tutkittavaksi: http://www.sorularlaislamiyet.com/article/13324/hz-omer-ra-hz-abbas-a-giderek-yagmur-duasi-icin-onu-vesile-kilmistir-hz-peygamber-asv-in-ruhu-kabir-hayatinda-hayatta-oldugu-halde-neden-onun-hatiri-icin-istememistir-tevessul-sadece-yasayanlarla-mi-olur.html Hän väittää itsepintaisesti, että neljäs kohta on virheellinen, jopa harhaoppinen, kuten yllä sanoin. – Onko hän oikeassa? Jos on, syyllistymmekö me harhaoppiin? …
Arvoisa veljemme,
Ensinnäkin
Eivätkö he koskaan ajattele tätä:
Miksi elävien avuksi pyytäminen ei ole harhaoppia, mutta kuolleiden avuksi pyytäminen on? Onko harhaoppia olemassa elävänä ja kuolleena?
Toiseksi:
Onko ystävälläsi esittää jokin luotettava hadith, joka osoittaa, että kuolleiden avuksi pyytäminen on širkkiä (monijumalaisuutta)?
Kolmanneksi:
Ystäväsi edustama näkemys on joidenkin wahhabilaisten ajatusmaailma.
Neljäs:
Osa wahhabeista sanoo, ettei pidä turvautua sen enempää eläviin kuin kuolleisiinkaan, kun taas osa ei voi kieltää, että Hz. Ömer turvautui Hz. Abbasiin.
”Tevessül tehdään elävien kanssa, ei kuolleiden kanssa.”
he sanovat.
Viides:
Kuolleidenkin sielut elävät välitilassa. Kuolema ei ole katoaminen, vaan siirtyminen välitilaan.
Kuten ihmiset siirtyvät äidin kohdusta elämään tässä maailmassa, niin he siirtyvät myös tästä maailmasta haudan elämään.
Näin ollen hekin ovat elossa. Näin ollen voidaan myös rukoilla niiden puolesta, jotka ovat siirtyneet tästä maailmasta tuonpuoleiseen.
Kysymyksessänne mainittu tarina on seuraavanlainen:
Enes b. Malikiltä kerrotaan, että toisen kalifin kaudella, kun muslimit joutuivat kuivuuden vuoksi nälänhädän uhan alle, kalifi Ömer pyysi sateen Jumalalta Abbas b. Abdulmuttalibin välityksellä ja sanoi näin:
”Oi Jumala! Ennen me anelimme sinulta apua profeettamme kautta, ja sinä annoit meille sateen. Nyt me anelimme sinulta apua profeettamme sedän kautta, ja me pyydämme sinulta sadetta. Anna meille sadetta!”
Enes b. Malik kertoo, että heille suotiin sadetta sen jälkeen, kun Hz. Ömer oli lausunut nämä rukoukset.
(Buhari, Istiska, 4)
Samaa aihetta käsittelevä
”Vesipyörre”
Eräiden hadith-kertomusten mukaan, ennen kuin Hz. Ömer pyysi Hz. Abbasia rukoilemaan,
”Allahin lähettiläs arvosti Hz. Abbasia yhtä paljon kuin lapsi arvostaa isäänsä.”
hän ilmoitti tämän ja suositteli siksi muslimeja alistumaan Abbasille ja pitämään häntä välikätenä heitä kohtaavien onnettomuuksien torjumisessa, ja pyysi sitten Abbasia rukoilemaan. Myös Abbas
”Oi Jumala! Totisesti, jokainen vitsaus on seurausta tehdyistä synneistä. Ja niiden poistaminen onnistuu vain katumuksella. Nyt ihmiset kääntyvät puoleesi minun kauttani, koska he tuntevat läheisyyteni profeettaan. Katso, me anomme sinulta armoa syntisin käsin ja katuvin otsin. Anna meille sade!”
hän rukoili näin, ja heti alkoi sataa.
(ks. Ibn Hajar, Ahmed b. Ali b. Muhammad b. Ali b. Hajar al-Askalani, Ibn Hajar, Fath al-Bari bi Sharh al-Bukhari, Kairo, 1378/1909, 3/150–151)
Vahhabioppineilta
Al-Albani,
Tämän tapauksen perusteella hän väittää, ettei kuolleiden puoleen tulisi kääntyä. Hänen mukaansa, koska profeetta Muhammed (rauha hänelle) oli kuollut, Hz. Ömer ei kääntynyt hänen puoleensa, vaan hänen setänsä Abbaksen puoleen.
(Elbani, Muhammed Nasiruddin, et-Tevessül, suom. M. Emin Akın, Istanbul, Guraba Yayınları, 1995, s. 55-59)
– Ehl-i Sünnet -oppineisiin kuuluva Zahid el-Kevseri on puolestaan todennut, että tämä hadith on todiste sille, että kuolleiden kautta voidaan rukoilla apua.
(Muhammed Zahid el Kevseri, Makalatü’l-Kevseri, Kairo, Türasu’l-Ezheriyye yy, h.1414 / m.1994, s. 450–452)
Yllä mainitun Hz. Abbasin
”Ihmiset kääntyvät sinun puoleesi minun kauttani, koska he tietävät, kuinka lähellä olen profeettaa.”
hänen sanansa, joilla hän tarkoitti tätä, tukevat tätä näkemystä.
– Ibn Hajar ja muut sunnimuslimien oppineet katsovat, että:
”Se, että Hz. Ömer käytti Hz. Abbasia välikätenä, osoittaa, että hurskaiden ihmisten käyttäminen välikätenä ja heidän pyytäminen rukoilemaan puolestamme on suositeltavaa.”
osoittaa, että.
(ks. Ibn Hajar, ay)
– Islamilaisen oppineiston enemmistön näkemys on seuraava:
”Kuolleelta tai elävältä ihmiseltä ei saa pyytää mitään sellaista, jota tulisi pyytää Jumalalta. Mutta on sallittua rukoilla Jumalaa käyttäen välikätenä/esirukoilijana/välittäjänä elävää tai kuollutta henkilöä, josta on hyvä mielipide ja joka tunnetaan hurskaana; pyytää Häneltä toiveiden täyttymistä ja vierailla profeettojen ja hurskaiden ihmisten haudoilla tätä varten. Lisäksi näiltä vierailuilta saadaan hengellistä hyötyä ja siunausta.”
(ks. Hayrettin Karaman, Islamin valossa ajankohtaisia kysymyksiä, 1/74)
– Eräs mies tuli eräänä päivänä Hz. Osman b. Hanifin luokse
”Kuinka monta kertaa hän oli mennyt kalifi Osmanin luokse jonkin tarpeen vuoksi, mutta häntä ei ollut kuunneltu.”
hän valittaa sanomalla näin. Hazrat Osman b. Hanif antaa hänelle seuraavan neuvon:
”Mene, ota rukouspesu, rukoile kaksi rukousjaksoa Profeetan moskeijassa ja rukoile sitten näin: ’Oi Jumala! Anoin sinua armollisen profeettasi Muhammedin välityksellä. Oi Muhammed! Anoin sinua välitykselläsi…”
-tarpeeni tyydyttämiseksi-
Sano: ”Rukoilen Jumalani puoleen”, ja sitten sano, mitä haluat.
Mies meni ja teki saman, ja sitten hän meni Osmanin luo. Kalifi Osman täytti heti hänen pyyntönsä ja
”että hän oli aiemmin unohtanut tämän toiveensa”
ja hän huomautti, ja hän kehotti häntä ilmoittamaan hänelle jatkossa kaikki tarpeensa.”
Sitten mies tapasi Osman b. Hanifin ja kiitti häntä siitä, että oli puhunut kalifin kanssa hänen asiastaan. Osman b. Hanif sanoi, ettei hän ollut puhunut kalifin kanssa asiasta, mutta oli aiemmin neuvonut sokeaa miestä rukoilemaan samalla tavalla kuin profeetta (rauha hänelle) oli tehnyt, ja mies oli parantunut heti rukouksen jälkeen, ja hän oli itse ollut todistamassa tätä.
(ks. Taberanî/es-Sağir, 1/306; Beyhakî, Delail, 6/167-168; Münziri, et-Terğıb, 1/273; Heysemi, Mecmau’z-Zevaid, 2/379; Mübarekfuri, Tuhfetu’l-Ahvezi, 10/24)
Taberi on todennut, että tämä rivayetti on sahih.
(ks. Taberani, em. teos; Heysemi, em. teos)
– Tästä kertomuksesta käy ilmi, että profeettaa (rauha hänelle) on sallittua käyttää välikätenä ja turvautua häneen sekä hänen elinaikanaan että hänen kuolemansa jälkeen.
Lisätietoja varten klikkaa tästä:
– Onko tevessül sallittua Koraanin ja hadithien mukaan?
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
