– Sayyid Qutb väittää teoksessaan *Fi Zilalil’l-Kur’an* (Koraanin varjoissa) suuran Tawbahin 29. jakeen tulkinnassa, että muslimeilla on velvollisuus käydä sotaa kaikkia ei-muslimeja vastaan, riippumatta siitä, käyvätkö nämä sotaa vai eivät. Hän esittää tämän jakeen todisteena. Hän väittää, että jakeen mukaan, vaikka ei-muslimit haluaisivat olla ystävällisiä muslimeille, heitä vastaan on silti käytävä sotaa. Toisin sanoen, jakeen mukaan kaikkia maailman ei-muslimeja vastaan on käytävä sotaa, olivatpa he kuinka rauhanomaisia tahansa; heitä vastaan on aloitettava sota, vaikka he eivät olisikaan hyökkääviä.
– HÄN PERUSTELEE TÄTÄ VÄITETTÄ ERITYISESTI SEURAAVALLA LAUSEELLA:
”Kuten tiedetään, Profeettamme kielsi muslimeja hyökkäämästä sota-aikana lapsiin, vanhuksiin, aseettomiin heikkoihin ja luostareihin vetäytyneisiin munkkeihin. He eivät olleet sotilaita, ja islam kielsi hyökkäämästä niihin, jotka eivät olleet sotilaita, uskonnosta riippumatta. On kuitenkin huomattava, että näitä henkilöitä ja ryhmiä ei pidetty sotatoimien ulkopuolella siksi, etteivät he olisi hyökänneet muslimeja vastaan. Heidät pidettiin sotatoimien ulkopuolella, koska heiltä puuttui hyökkäykseen tarvittavat ominaisuudet.”
– Näin ollen on turhaa rajoittaa tätä yleispätevää jumalallista käskyä sanomalla, että ”tässä jakeessa tarkoitetaan vain niitä, jotka tosiasiallisesti hyökkäävät”.
– Jotkut henkisesti murtuneet muslimit, jotka yrittävät puolustaa islamia vastaan esitettyjä hyökkäysväitteitä, sanovat näin: ”Hyökkäys” on alusta alkaen olemassa. Se on hyökkäys kaikkivaltiaan Jumalan yksinvaltaista ”jumaluutta” vastaan.
– Voisitteko selittää tätä tilannetta? Miten tähän voisi vastata?
Arvoisa veljemme,
– Seyyid Kutub, kyseisen jakeen tulkinnassa viittaa aikaisempiin jakeisiin, joissa mainitaan ”kirjan kansalaiset” (ahl-i kitap).
(”Käykää hyvää taistelua Kirjan kansan kanssa. Kutsukaa heitä yhdistymään uskoon yhteen ainoaan Jumalaan.”)
kuten) tietyt etuoikeutetut seikat tässä
(At-Tawbah, 9:29)
jakeella
täysin poistettuun
uskoo.
– On syytä huomauttaa, että lähes kaikki kommentaattorit ovat todenneet, että on käsketty käydä sotaa Kirjan kansaa vastaan, kunnes he maksavat jizya-veroa tai kääntyvät islamiin.
(ks. Taberi, Razi, Kurtubi, Ibn Aşur, kyseisen jakeen tulkinta)
– Tämän yhteydessä voimme kuitenkin todeta, että Koraanissa on yleismaailmallisten ja pysyvien säädösten ohella myös väliaikaisia, paikallisiin olosuhteisiin sidottuja säädöksiä.
Islamin universaaleja, jatkuvia perusperiaatteita on mahdollista nähdä seuraavissa jakeissa:
”Taistelkaa tekin Jumalan tiellä niitä vastaan, jotka teitä vastaan taistelevat, mutta älkää ylittäkö rajoja. Jumala ei totisesti rakasta niitä, jotka ylittävät rajoja. Tappakaa heidät missä tahansa heidät löydättekin ja ajakaa heidät pois sieltä, mistä he teidät ajoivat pois. Väärinteko…”
(kiduttaminen uskonnosta kääntymisen pakottamiseksi),
Se on pahempi kuin murha. Älkää kuitenkaan taistelko heitä vastaan Mekan pyhän moskeijan luona, elleivät he ensin hyökkää teitä vastaan siellä. Mutta jos he hyökkäävät teitä vastaan, taistelkaa heitä vastaan. Näin on uskottomien rangaistus.”
(Al-Baqarah, 2:190-191)
Yllä olevissa jakeissa viitataan sodan universaaleihin periaatteisiin.
Näissä jakeissa esiintyvä
”Taistelkaa Jumalan asialla niitä vastaan, jotka teitä vastaan taistelevat”, ”mutta älkää hyökätkö väärin perustein”, ”älkääkä taistelko heitä vastaan pyhän moskeijan luona, elleivät he siellä teitä vastaan taistele”.
Lauseet, joissa todetaan, että ne esittävät universaaleja periaatteita, pitävät paikkansa. Sillä niissä on muotoiltu ihmisarvoon sopivia ja aina voimassa olevia periaatteita:
”Taistelkaa niitä vastaan, jotka hyökkäävät teidän kimppuunne/päättävät taistella teitä vastaan…”
”Mutta älkää hyökätkö syyttä suotta…”
”Älkää ylittääkseen rajoja edes taistellessanne vihollisianne vastaan – älkää tappako naisia, lapsia, vanhuksia, pappeja tai muita ihmisiä, joiden ainoa tavoite on elää uskonsa mukaisesti, kuten islam edellyttää.”
– Tövbe-suuran 29. jakeen sanat ovat käsky sotatilanteeseen. Mekkan valloituksen jälkeen bysanttilaiset nimittäin olivat suunnitelleet hyökkäystä muslimeja vastaan yhdessä heidän suojeluksessaan olleiden kristittyjen gassanidien kanssa Syyrian alueella ja olivat valmistelleet joukkoja. Tebukin sotaretki
-tämän jakeen ilmoittamisen jälkeen-
tällaisessa ympäristössä se on tapahtunut. Eli kyse on jälleen kerran siitä, että vastapuoli yrittää lietsoa riitaa ja levittää pahaa.
Onhan totta, että aikaisemminkin, juutalaiset heimot Banu Nadir ja Banu Qurayza, jotka myös olivat ”kirjan kansaa”, tekivät yhteistyötä Mekkan pakanoiden kanssa ja saivat ansionsa mukaan.
(ks. Ibn Ashur, kyseisen jakeen tulkinta)
Lisäksi on olemassa monia jakeita, joissa käsitellään suvaitsevasti ja universaalisti kirjan kansaa. Seuraavassa on muutama esimerkki näiden jakeiden käännöksistä:
”Älkää kiistelkö kirjan kansan kanssa muuten kuin parhaalla tavalla, paitsi niitä, jotka tekevät väärin. Ja sanokaa heille: ’Me uskomme siihen, mikä on ilmoitettu meille, ja siihen, mikä on ilmoitettu teille. Meidän Jumalamme ja teidän Jumalanne on yksi ja sama Jumala, ja me olemme Hänelle täysin alistuneet.’”
(Al-Ankabut, 28/46)
”(Oi, profeetta!) Jos he haluavat rauhaa, niin suostu siihen ja luota Jumalaan. Hän totisesti kuulee ja tietää kaiken.”
(Al-Anfal, 8/61)
– Tämän lisäksi,
”Jokaisella ajalla on oma tuomionsa.” ”Aika on suuri tulkitsija, sen esittämää todistetta ei voi kiistää.”
Tällaiset periaatteet edellyttävät, että islamilaisen maailman tila, jossa se on ollut vähintään kahdensadan vuoden ajan, kehottaa sitä pidättäytymään kaikenlaisista aineellisista taisteluista, ellei se ole pakko.
– Tänään, välitämme islamin kauniita sanomia maailmalle.
Hudaybiyyahin sopimuksessa
Kuten sanottu, se on vieläkin helpompaa rauhanomaisessa ympäristössä.
Kuten tiedetään,
Hudaybiyan sopimuksen
Sen tarjoamassa rauhanomaisessa ilmapiirissä ihmiset näkivät hyvin lyhyessä ajassa islamin kauneuden ja kääntyivät joukoittain islamiin. Tästä syystä aineellinen jihad on tällä vuosisadalla korvattu henkisellä jihadilla.
– Jotkut menevät liiallisuuksiin huutamalla aineellisen jihadin iskulauseita, kun taas toiset menevät äärimmäisyyksiin hylkäämällä kokonaan jihadin käsitteen islamissa ja vihjaamalla, että aineellinen jihad on tällä hetkellä vanhentunut.
Sen sijaan, ei aineellinen jihad eikä henkinen jihad tule koskaan loppumaan, ei edes tuomiopäivään asti.
Sen nouseminen on vastoin universumin lakeja. Sillä Jumala on asettanut universumiin kilpailun lain.
Oikeus ja vääryys käyvät jatkuvaa taistelua. Joskus aika, tiede ja sivistys voittavat. Ne vähentävät aineellisen jihadın voimaa ja sen hyötyä muslimeille. Joskus taas aineellisen jihadın merkitys voittaa. Silloin ei tarvita enää sanoja eikä diplomatiaa.
Koska nykyään vakuuttaminen, todistaminen, tiede ja tekniikka hallitsevat, on henkinen jihad noussut etualalle. Koska ei ole olemassa sotilaallisia ja poliittisia voimia, jotka voisivat käydä fyysistä jihadia, muslimit ovat velvollisia henkiseen jihadiin.
Lisätietoja varten klikkaa tästä:
– Voisitteko selittää, mitä tarkoitetaan jakeella ”Taistelkaa heitä vastaan, kunnes he maksavat jizyan”, joka esiintyy Tevbe-suuran 29. jakeessa?
– Tarkoittaako Tövbe-suuran 29. jae, että meidän pitäisi puuttua muiden kuin muslimien asioihin?
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
