– Onko tällaista hadithia olemassa, ja jos on, miten se tulisi ymmärtää?
– Vaikka rukoilisit niin kauan, että selkäsi taipuisi jousen muotoon, ja paastoaisit niin kauan, että kylkiluusi ohenisivat kuin jänteet, Jumala ei hyväksy sitä, ellet omaa sellaista hurskautta, joka estää sinua tekemästä syntiä.
Abdullah ibn Umar (olkoon Allah hänelle armollinen)
”Vaikka rukoilisitte jousen muotoon asti ja paastoisitte jänteen muotoon asti, jos sitten kaksi (joukko ja sortajat) ovat teille rakkaampia kuin yksi (sortoa kärsivä), ette saavuta oikeudenmukaisuutta.” (Hadith)
Arvoisa veljemme,
– Kerrotaan, että profeetta Muhammed (rauha hänelle) sanoi, kuten on kerrottu Hazrat Ömeriltä:
”Vaikka rukoilisitte niin kauan, että selkänne taipuisi jousen muotoon, ja paastoaisitte niin kauan, että vatsanne kuivuisi kuin jänne, ja sitten kaksi ihmistä…”
(eli ne, jotka ovat vahvempia ja muodostavat sortavan osapuolen) (ne, jotka ovat heikkoja ja sorrettuja)
jos joku on sinua viehättävämpi, et voi saavuttaa määränpäätäsi.”
(ks. Mevsuatu’l-hadis, hno: 22; Kenzu’l-Ummal, h.no:6321).
Tämän hadith-kertomuksen sanadissa on ilmoitettu, että yksi tai kaksi kertojista on heikkoja.
(ks. Mevsuatu’l-hadis, emt.)
– Abdullah ibn Ömerin kerrotaan sanoneen näin:
”Vaikka rukoilisitte kuin jousi ja paastoisitte kuin jänne, teiltä ei hyväksytä mitään, ellei teillä ole varovaisuutta/hurskautta, joka estää teitä tekemästä kiellettyjä asioita.”
(Gazali, Ihya, 2/91)
Näissä ja vastaavissa hadith-kertomuksissa esiintyvät lauseet, kuten ”jos ette suorita tätä ibadetiä tai teette tämän synnin, ibadetinne eivät kelpaa”, eivät tarkoita, että ibadetinne olisivat mitättömiä, vaan että ne eivät ole täydellisiä ja ette saa niistä täyttä palkkiota. Sillä kun jotakin sanotaan ehdottomasti, ymmärretään sen täydellisyys.
Siis yksi
Muslimin uskonnollinen harjoitus saavuttaa täydellisyyden muiden uskonnollisten harjoitusten suorittamisella ja syntien välttämisellä.
muuten se jäisi puutteelliseksi.
Esimerkiksi muslimi, joka loukkaa toisten oikeuksia tai tekee muita haram-tekoja.
Vaikka ihminen vapautuukin näiden uskonnollisten velvollisuuksien vastuusta suorittamalla rukouksensa ja paastonsa, hän jää vaille näiden ibadetien täydellisyyttä.
Sillä tavoin kuin ihminen, jolla on murtunut käsi, ei pysty tekemään monia asioita kunnolla…
Siis, jotta jokin uskonnollinen toimitus olisi täydellinen ja moitteeton, on välttämätöntä suorittaa myös muut uskonnolliset toimitukset täydellisesti ja hylätä kaikki synnit kokonaan.
Älkää ymmärtäkö tätä niin, että meidän pitäisi hylätä uskonnollisia velvollisuuksiamme. Päinvastoin, meidän tulisi ymmärtää, että uskonnollisten velvollisuuksien täyttämisen ohella meidän tulisi kiinnittää vähintään yhtä paljon huomiota syntien välttämiseen.
Näin ollen, hadithit kertovat meille,
Teidän tulee paitsi suorittaa uskonnollisia velvollisuuksianne täydellisesti, myös pidättäytyä synneistä, muuten nuo velvollisuudet eivät ole täydellisiä.
muistuttaa ja varoittaa.
Suunta
Arabiankielisissä sanakirjoissa
suunta
sanaan liittyen yleensä
”elää uskonnollisten ja moraalisten sääntöjen mukaista elämää, välttää kaikenlaista liioittelua, totella Jumalaa ja noudattaa profeetta Muhammedin sunnaa”
muodossa olevia selityksiä on annettu.
Fussilat-suuran 41. jakeessa mainittu
”Ne, jotka sanovat: ’Herramme on Allah'”
sen osan, joka koskee uskoa ja tunnustusta,
”ne, joilla on suuntavaisto”
Voidaan ajatella, että senkin osan täytyy liittyä hyviin ja kauniisiin asioihin.
Kun Razi selitti tätä jaetta, hän muistutti yleisestä käsityksestä, jonka mukaan ihmisen on saavutettava henkinen kypsyys hankkimalla varmaa tietoa ja hyvää käytöstä, ja totesi sitten, että kaiken tiedon alussa on
Jumalan tunteminen
(Jumalan tunteminen)
Hän toteaa, että kyseisen jakeen mukaan ihmisen pätevyys liittyy Jumalan olemuksen tuntemiseen ja Hänen tiellään olemiseen, sekä hyvän tekemiseen tällä tiellä.
Kaiken hyvän käytöksen ehdoton edellytys on tasapainoisen keskitien noudattaminen, ilman liiallista tai liian vähäistä toimintaa.
”Näin olemme tehneet teistä keskitien kansakunnan.”
(Al-Baqarah 2:143)
;
”Ohjaa meidät suoralle tielle”
(Al-Fatiha 1/6)
tässä jakeessa, kuten jakeissa, joiden merkitys on seuraava:
”ne, joilla on suuntavaisto”
Tämä asia on tuotu esiin myös hänen lausunnossaan.
(Mefatihu’l-gayb, Fussılet-suren 41. jakeen tulkinta)
Vera
Sanakirjassa
”varoa, välttää, karttaa”
tarkoittaen
vera’
sana on termi, joka
”Varovaisuutta noudattaen välttää asioita, joiden haramuus tai syntisyys on epävarmaa, ja luopua joistakin sallituista ja luvallisista asioista.”
käytetään merkityksessä. Siksi vera’ katsotaan takvan edistyneeksi ja erityiseksi muodoksi.
Gazali mainitsee neljä uskonnollisen hurskauden tasoa.
Ensimmäinen aste,
todistajuuden ja tuomaroinnin avulla huolehditaan oikeudenmukaisuuden ja pätevyyden säilyttämisestä holhouksessa
Se on sellaisten syntien välttämistä, joiden haram-luonne on selvästi tiedossa.
Toinen
vanhurskaiden ihmisten tuonpuoleinen elämä, jotka karttavat asioita, joissa saattaa olla syntiä.
Kolmas
Se on hurskaiden ihmisten varovaisuutta, jotka jättävät sallitut asiat, koska pelkäävät, että ne johtavat kiellettyihin asioihin.
Neljäs
Hän, joka välttää elämänsä jokaisen hetken käyttämistä muuhun kuin Jumalaan, pyrkiessään näin pääsemään lähemmäs Häntä.
luotettavat
Se on sen perintö.
(Iḥyâ, 1/25-26; 2/95)
Gazali sanoi, että näistä neljästä varasta vain ensimmäinen liittyy fiqh-tieteeseen, kun taas kolme muuta koskee moraalia ja tuonpuoleista elämää, ottamatta huomioon uskonnollisten säädösten eri asteita ja velvoitettujen henkilöiden tasoja.
ei ole oikein odottaa kaikilta uskovaisilta sellaista hurskautta, jumalisuutta ja totuudenmukaisuutta, jota Salih, Muttaki ja Sıddık omaksuivat.
koska se saattaa aiheuttaa joitakin harhaluuloja ja pakkomielteitä.
(Ihya, 2/108, 111)
Lisätietoja varten klikkaa tästä:
– Mitä tarkoittaa ”Sırat-ı müstakim”?
– VERA’.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
