– Mitkä ovat tämän asian vaarat?
– Onko profeettamme sanonut, ettei tätä tarinaa tulla ymmärtämään ennen aikojen loppua?
Arvoisa veljemme,
Vastaus 1:
– Emme ole löytäneet luotettavaa hadith-lähdettä, joka käsittelisi Zülkarneynin tarinaa.
Koska tämä tarina todennäköisesti sisältyy jo Koraaniin, ei ole tarvetta sille, että se sisältyisi myös haditheihin.
Koraanissa on asiaa käsitelty yksityiskohtaisesti, vaikkakin tiivistetyssä muodossa.
Tämän enempää ei ole katsottu suotavaksi avata jumalallisen viisauden mukaisesti, minkä vuoksi ei ole annettu tilaa tätä salaisuutta avaaville ilmauksille, eikä sen selittämiseen ole annettu lupaa myöskään hadithien avulla.
Islamilaisissa lähteissä esiintyvä ja merkittävä osa
Se perustuu israiliyyat-tyyppisiin tarinoihin.
Ilmeisesti eri tulkintojen mukaan Kehf-suuran jakeissa 83-98 käsiteltävä henkilö on:
– Hän oli valloittaja, joka teki suuria valloituksia tekemällä sotaretkiä itään ja länteen,
– Hänet tapettiin lyömällä päähän molemmilta puolilta, koska hän kutsui ihmisiä palvomaan vain yhtä Jumalaa.
– Sen päässä on kaksi sarvimaisen ulokkeen kaltaista ulkokehykstä,
– Hänen kruununsa päällä oli kaksi vaskista sarvea,
– Hänen hiuksensa olivat kahdella letillä,
– Jonka käskyn alla ovat valo ja pimeys,
– Hän näki unessa itsensä kiipeämässä taivaalle ja pitämässä kiinni auringon molemmista reunoista,
– Hän oli syntyperältään aatelinen sekä äidin että isän puolelta,
– Hänellä on iranilaista ja kreikkalaista syntyperää.
– Hänen elinaikanaan on elänyt kaksi sukupolvea,
– Hänen kerrotaan saaneen lisänimen Zülkarneyn joko suuren rohkeutensa vuoksi, tai siksi, että hän kaatoi vihollisensa taistelussa kuin pässi, tai siksi, että hänelle annettiin sekä ulkoinen että sisäinen viisaus. (Sa’lebî, el-Keşf; Fahreddin er-Râzî, kyseisten jakeiden tulkinta)
Koraanissa esiintyvät kertomukset Zulkarnainista ovat varsin tiiviitä ja monitulkintaisia. Tämä vaikeuttaa historiallisen kontekstin määrittämistä kertomukselle.
Kyseisissä jakeissa olevien ilmaisujen mukaan Zülkarneyn,
Jumalan hänelle antaman suuren voiman ja laajan toimintavapauden ansiosta hän on tehnyt kaksi sotaretkeä maailman itään ja länteen.
Ensimmäisellä matkallaan länteen hän kohtasi kansan, jolle hän esitti uskonnollis-moraalisen sanoman, joka sisälsi käsitteitä, kuten sorron/epäjumalanpalvonnan välttäminen, usko Jumalaan, hyvät teot ja kaunis palkinto.
Sen jälkeen hän lähti toiselle matkalle itään ja kohtasi tällä kertaa toisen kansan, jolla ei ollut varjoisia paikkoja, joissa he voisivat suojautua auringolta.
Myöhemmin hän todennäköisesti teki kolmannen matkan pohjoiseen vuoristoiselle alueelle, jossa hän kohtasi kansan, joka valitti turmeltuneesta ja hyökkäävästä kansasta tai kansoista, joita kutsuttiin nimillä Ye’cûc ja Me’cûc. Heidän pyynnöstään hän rakensi vankan padon kyseisen alueen solaan sulattamalla rautakappaleita ja kuparia.
Hänelle tarjottiin maksua kansalta vastineeksi tämän padon rakentamisesta,
”Herrani minulle suomien runsaskätisten lahjojen rinnalla teidän antamanne palkan arvo on mitätön.”
hän oli kieltäytynyt, mutta pyytänyt heitä auttamaan häntä fyysisesti.
Rakennustöiden valmistuttua Gog ja Magog eivät kyenneet ylittämään tätä muuria, jota he eivät edes pystyneet murtamaan. Zulkarnain ilmoitti heille, että hänen onnistumisensa oli Jumalan armosta, ja sanoi, ettei muuri tulisi sortumaan ennen kuin Jumala määrää sen ajan.
Zülkarneynin suuriin voimiin ja kykyihin saattaminen on tarinassa kuvattu.
”syy”
sanalla on ilmaistu.
(Al-Kahf, 18/84)
Kommentaattorit tulkitsevat tämän sanan yleensä
”tieto, joka johtaa tavoitteeseen ja haluun”
näin on selitetty. Joissakin tulkinnoissa kuitenkin todetaan, että syy-sana on käytetty metaforana kaikista mahdollisista keinoista, joilla jotakin voidaan saavuttaa (Fahreddin er-Râzî, Kurtubî, kyseisten jakeiden tulkinta).
Sen mukaisesti
Zulkarnain
’e annetun syyn laaja merkitys
se kattaa kaiken, mikä mahdollistaa tavoitteen saavuttamisen, kuten järjen, tiedon, tahdon, voiman, kyvyn ja mahdollisuuden.
on mahdollista sanoa.
(Šīrāzī, al-Amšāl, Beirut 2007, VII, 588; Lisätietoja varten ks. TDV İslam Ansiklopedisi, Zülkarneyn -artikkeli.)
Vastaus 2:
Voimme mainita profeettamme (rauha hänelle) seuraavan hadithin, joka koskee Kehf-suuran hyveitä:
”Joka muistaa ulkoa Kehf-suuran kymmenen ensimmäistä jaetta, on suojattu Dajjalin kiusauksilta.”
(Muslim, Musafirin, 257; Abu Dawud, Malahim, 14)
Toisen tarinan mukaan taas
”Joka lukee Kehf-suuran kymmenen viimeistä jaetta, on suojattu Dajjalin kiusaukselta.”
ilmaisu on sisällytetty.
(Ibn Hanbal, Musned, 2/446)
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
