Onko sopivaa suorittaa uskonnollisia toimituksia vaatteissa, kuten housuissa tai paidoissa, jotka on saatu lahjaksi ei-muslimeilta, ateisteilta, kristityiltä, juutalaisilta tai muilta vastaavilta henkilöiltä?
Arvoisa veljemme,
Ei ole mitään pahaa siinä, jos ottaa lahjoja vastaan ei-muslimeilta.
Näissä vaatteissa voi rukoilla.
Jumala, Kaikkivaltias,
Hän käskee tekemään hyvää niille, jotka eivät ole muslimeja, mutta eivät ahdista muslimeja eivätkä taistele muslimeja vastaan, riippumatta heidän uskonnostaan.
”Jumala ei kiellä teitä tekemästä hyvää niille, jotka eivät taistele teitä vastaan uskonnon vuoksi eivätkä karkota teitä kodeistanne, ja olemaan heitä kohtaan oikeudenmukaisia. Sillä Jumala rakastaa oikeudenmukaisia.”
(Al-Mumtahina, 60/8)
Käsketään. Muslimien tulee lähestyä ei-musliminaapureitaan ystävällisesti ja lempeästi. Halveksunta ja pelottelu ovat hyvyyden käskyn vastaisia. Heidän on rukoiltava heidän ohjaamisensa puolesta. Meidän tulee lähestyä heitä kaikenlaisella hyvyydellä, korkeimmasta alhaisimpaan. Islam käskee pitämään yhteyttä sukulaisiin, uskonnosta riippumatta. Se käskee käymään miellyttäviä keskusteluja vanhempien kanssa, uskonnosta riippumatta. (ks. Lokman, 31/15) Tämän jakeen mukaan muslimilapsen on huolehdittava ei-muslimivanhempiensa elatuksesta.
Profeettamme (rauha hänelle) kävi sairaana olevan juutalaisen naapurinsa luona, lohdutti häntä ja istui hänen vuoteensa ääressä.
Hyvän tekemisen tavoitteista yksi on sydämien voittaminen;
Lahjojen antaminen on myös tällaista. Profeettamme (rauha olkoon hänelle) antoi runsaskätisesti lahjoja Abu Sufyanille, kun hän oli vielä pakanoiden joukossa, ja muillekin eri uskontojen edustajille. Profeettamme (rauha olkoon hänelle) lähetti lahjoja ulkomaisille valtionmiehille, joille hän lähetti kirjeitä kutsuakseen heitä islamiin, ja hän otti vastaan heidän vastalahjansa. Myös Ömer ibn Hattab (rauha olkoon hänelle) antoi Profeettamme (rauha olkoon hänelle) hänelle antaman lahjan veljelleen, joka tuolloin oli vielä pakana. Kun Adiy ibn Hatem tuli Profeettamme (rauha olkoon hänelle) moskeijaan ilman turvapaikkaa, Profeettamme (rauha olkoon hänelle) otti häntä kädestä ja vei hänet kotiinsa ja tarjosi hänelle vieraanvaraisuutta. Kun häneltä pyydettiin rukoilemaan Devs-heimon tuhoa, hän rukoili Devs-heimon johdatusta.
Profeettamme (rauha hänelle) oli Medinassa, kun Mekassa alkoi nälänhätä. Profeettamme (rauha hänelle) ei epäröinyt auttaa nälänhädän uhreja, olivatpa he sitten muslimeja tai pakanoita. Hän lähetti 500 dinaaria (kultaa) ja pyysi Abu Sufyania ja Safwan ibn Umayyaa jakamaan ne Mekan köyhille.
Näistä tapahtumista lähtien, meidän fiqh-oppineemme,
On sanottu, että muslimeille on sallittua antaa lahjoja ei-muslimeille ja ottaa heiltä lahjoja vastaan. (Ibn Abidin, Reddü’l-Muhtar, V/420)
Toinen tapahtuma, joka sattui onnen aikakaudella, valaisee tätä asiaa. Pyhän Abu Bakrin (ra) tytär, äitimme Esma, kertoo:
Äitini, joka oli pakanana profeetan aikaan, tuli kerran luokseni tuoden lahjaksi kuivattuja viinirypäleitä ja öljyä. En halunnut ottaa lahjoja vastaan enkä päästää häntä talooni. Menin profeetan luo ja kysyin häneltä:
”Oi Jumalan lähettiläs, äitini tuli luokseni poikansa Harisin kanssa. Hän haluaa tulla lähelleni ja saada huomiota. Voinko osoittaa äidilleni kunnioitusta ja ystävällisyyttä?”
sanoin. Jumalan lähettiläs,
”Kyllä, kunnioita ja kehu äitiäsi.”
näin sanoi hän. (Buhari, Hibe 26)
Kuten hadithista käy ilmi, Profeettamme (rauha hänelle) hyväksyi Hz. Esmân äidin tuomat ruoat ja neuvoi häntä olemaan kunnioittamatta häntä, vaikka hän olikin epäjumalanpalvoja. Tämä hadith-i şerif…
”Onko muslimeilla lupa antaa lahjoja uskottomille?”
Buhârî mainitsee tämän luvun otsikon alla ja toteaa, että tämä hadith on todisteena tälle asialle.
Tällaisissa tilanteissa tärkeintä on yrittää näyttää heille islamin kauneus elämällä sen mukaisesti. Sillä jonakin päivänä jokin heille mieluisa teko tai sana voi olla heidän ohjautumisensa väline.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
