– Mikä on peittämisen tarkoitus?
– Mitä tarkoittaa takva-vaate?
– Onko tässä ajassa mahdollista pukeutua säädyllisesti?
Arvoisa veljemme,
Peittyminen on luomisen vaatimus.
Peittyminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka estää ihmistä ajautumasta aviorikokseen.
Peittyminen on luonnollista, luomisen vaatimus. Katsokaapa, kuinka Bediüzzaman Hazretleri selittää tätä asiaa omin sanoin:
Peittyminen on naisille luonnollista, ja heidän luontonsa vaatii sitä.
Koska naisilla on luontainen taipumus välttää itsensä miellyttämistä, vihaamista ja nöyryyttämistä. Lisäksi 60-70 % naisista ei halua näyttäytyä kaikille vanhuuden ja rumuuden kaltaisten syiden vuoksi. Tai he eivät halua näyttää rumalta verrattuna kauniimpiin naisiin, kateuden vuoksi. He haluavat luonnostaan peittää itsensä, koska pelkäävät raiskauksia ja syytöksiä, välttääkseen hyökkäyksiä ja välttääkseen syytöksiä uskottomuudesta aviomiehensä silmissä.
On tunnettua, että ihminen tuntee olonsa epämukavaksi ja ahdistuneeksi sellaisten ihmisten katseista, joita hän ei pidä. Eikä moraalisesti pilaantumaton, kaunis nainen, joka on herkkä ja helposti vaikuttuva, tietenkään pidä katseista, jopa näistä tarkkaavaisista katseista.
”Nämä alhaiset ihmiset pitävät meitä silmällä ja häiritsevät meitä.”
Monet naiset valittavat näin.
Siis, jos sivilisaatio vastustaa pukeutumissääntöjä, se vastustaa tavallaan naisellisuuden luonnollisia ja luontaisia lakeja. Kuitenkin Koraani, käskemällä pukeutumissääntöjä, pelastaa naiset, jotka voivat olla rakkauden ja myötätunnon symboleja, ikuisia ja arvokkaita elämänkumppaneita, nöyryytykseltä, alistamiselta, orjuudelta ja kurjuudelta.
Naisilla on luonnostaan varautuneisuutta vieraita miehiä kohtaan. Tämä varautuneisuus edellyttää pukeutumista peittävästi. Lisäksi naisen luonne vaatii peittävää pukeutumista, jotta vältetään vieraiden miesten himokkaat halut ja estetään raiskaukset. Tällaisia pahoja ajatuksia ja liiallisia tekoja estää naisen linnoituksena toimiva peittävä pukeutuminen.
Nykypäivän naisten surkea tila, nuortemme moraalinen rappio ja sen aiheuttamat kauheat sivuvaikutukset iskevät kuin isku kasvoihin niille, jotka vastustavat pukeutumissääntöjä ja kutsuvat niitä ”orjuudeksi”.
Naisen ja miehen välinen voimakas rakkaus ja kiintymys ei johdu pelkästään maallisesta tarpeesta. Nainen ei ole miehelleen vain maallisen elämän kumppani. Nainen on miehelleen myös iankaikkinen kumppani iankaikkisessa elämässä.
Näin ollen naisen ei tule tuntea kiinnostusta, huomiota tai läheisyyttä ketään muuta kuin aviomiestään kohtaan, joka tulee olemaan hänelle ikuinen kumppani. Hänen ei tule myöskään kiinnittää kenenkään muun kuin aviomiehensä katseita omaan kauneuteensa, eikä hänen tule loukata tai herättää aviomiehensä mustasukkaisuutta tässä asiassa.
Sillä uskovaisen aviomiehen suhde vaimoonsa ei rajoitu vain tähän elämään ja kauneuden aikaan, eikä se ole ohimenevää rakkautta. Tämä suhde liittyy vaimon asemaan aviomiehensä ikuisena elämänkumppanina tuonpuoleisessa, ja se on syvää ja vakavaa rakkautta ja kunnioitusta. Tämä vakava rakkaus ja kunnioitus säilyvät paitsi nuoruuden ja kauneuden aikana, myös vanhuuden ja rumuuden aikoina. Tietenkin on ihmisyyden vaatimus, että vaimo omistaa kauneutensa aviomiehensä katseelle ja osoittaa rakkautensa vain hänelle.
Perheen onni syntyy siitä, että mies ja vaimo luottavat toisiinsa ja osoittavat toisilleen vilpitöntä kunnioitusta ja rakkautta. Pukeutumattomuus ja avoimuus sen sijaan rikkovat tätä luottamusta ja murentavat keskinäistä kunnioitusta ja rakkautta.
Sukupolvien jatkuminen on kaikkien toivoma asia. Yksikään kansa tai hallinto ei ole väittänyt muuta. Profeettamme (rauha hänelle),
”Menkää naimisiin, lisääntykää. Minä tulen ylpeilemään teidän paljoudellanne tuomiopäivänä.”
(Ibn Majah, Nikah 1)
näin on määrätty. Kuitenkin avoimuus ja säädyttömyys eivät lisää avioliittoja, vaan vähentävät niitä.
(On totta, että joissakin Euroopan maissa yritetään elvyttää avioliittoinstituutiota myöntämällä avioitumisbonuksia.)
Lisäksi kotimaamme ei ole verrattavissa Eurooppaan. Sillä Euroopan maat ovat luonteeltaan kylmiä paikkoja. Aasian islamilainen maailma on niihin verrattuna lämpimämpiä maita. Kuten tiedetään, ympäristöllä on vaikutus ihmisen moraaliin. Herkän ja ärtyisän luonteen omaavien lämpimien maiden ihmisten himokkaita tunteita jatkuvasti kiihottava avoimuus on tietenkin monien väärinkäytösten, liiallisuuksien ja sukupolven heikkouden syy. Kuukausittain tai kahdessakymmenessä päivässä tyydytettävissä olevan luonnollisen tarpeen sijaan hän tuntee itsensä pakotetuksi liiallisuuksiin muutaman päivän välein. Koska hän on kuukausittain noin viidentoista päivän ajan kuukautisten kaltaisten häiriöiden vuoksi pakotettu olemaan lähestymättä naista, jos hän on alistunut himoilleen, hän taipuu myös irstailuun.
(ks. Lem’alar, Kahdeskymmenesneljäs Lem’a, s. 318-323)
Onko islamissa määrättyä pukeutumistyyliä, jota tulisi noudattaa?
Islamissa ei voida sanoa, että olisi olemassa jokin tietty, vakiintunut pukeutumistyyli.
Ei profeetta Muhammedilla (rauha hänelle) eikä hänen seuralaisillaan ollut mitään erityistä pukeutumistyyliä. Yleismaailmallisen uskonnon, joka kattaa koko ihmiskunnan, sitominen tiettyihin vaatteisiin on ristiriidassa sen yleismaailmallisuuden kanssa.
Ihmiskunnan kunniataulu
Hänen elämänsä aikana ei ole nähtävissä yhtenäistä pukeutumistyyliä. Allahin lähettiläs pukeutui joskus peštamaliin, joskus urbaan, joskus kauniiseen entariin.
Abdullah ibn Cabir sanoo seuraavaa:
”Vannomatta paras, näin Allahin lähettilään kuunvalossa yllään viitta ja paita. Kukaan ei voisi olla niin kaunis vaatteissaan.”
Eräs toinen sahabi pyysi kerran Allahin lähettiläältä kaunista paitaa, jonka hän oli nähnyt tämän selässä. Allahin lähettiläs otti sen pois ja antoi sen hänelle lahjaksi.
Hänen elämässään ei ole mahdollista löytää mitään viittausta pukeutumisnormiin tai -ohjeeseen. Hän pukeutui yleensä yhteiskunnassa vallitsevan pukeutumistyylin mukaisesti tai jotakin siihen verrattavaa. Joskus hän muunteli ja kehitteli tätä tyyliä. Nykyisin käytettävien mustien kaapujen yhdistäminen profeettaan ei myöskään ole oikein. Profeetta pukeutui yleensä silmiinpistävän valkoiseen. Hän käytti valkoista, punaista ja joskus vihreää.
Ei pidä takertua puvun muotoon ja väriin. Niistä ei pidä kiistellä, eikä niistä saa syntyä riitaa. Esimerkiksi esi-isämme, osmanit, ottivat islamin ja yhdistivät sen kulttuuriimme. He eivät kiinnittäneet huomiota pukeutumiseen, vaan ottivat sen, minkä tarvitsivat, ja jatkoivat Kayı-suvun perinteitä omassa maassaan ja kehittivät niitä ajan myötä. Heidän loistokautensa pukuja, kuten pişdoneja ja cepkenejä, sekä nahkaisia asujaan, on pitkään pidetty Euroopassa esikuvana.
Peittyminen on Jumalan käsky.
Jahiliyyah-aikana naiset, jotka peittivät päänsä, sitoivat huivinsa niskaansa tai antoivat sen roikkua selkänsä takana. Allah, Kaikkivaltias, kielsi tämän islamin edeltävän tavan ehdottomasti Nur-suuran 30-31. jakeissa ja määräsi uskovaiset naiset…
-paitsi jos se ilmenee itsestään-
Hän on käskenyt heitä olemaan paljastamatta koristeitaan, koristeiden paikkoja ja laskemaan huivinsa kaulustensa päälle siten, että ne peittävät hiukset, pään, korvat, kaulan, rinnan ja rintakehän kokonaan.
Aisha (profeetan vaimo),
”Jumala olkoon armollinen ensimmäisille naispuolisille muuttajille, Kaikkivaltias Jumala,”
”Uskovaiset naiset peittävät kaulansa huiveillaan.”
Kun tämä jae ilmoitettiin, he leikkasivat palan vaatteistaan ja peittivät sillä päänsä.”
(Buhari, Tafsir-u Süreti’n-Nur 13; Abu Dawud, Libas 33)
sanoo.
Kun tämä jae ilmoitettiin, ensar- ja muhacir-naiset kiirehtivät leikkaamaan palan hameistaan ja peittämään sillä päänsä. Kun Hz. Aishan sisar, Hz. Esma, ilmestyi ohuessa mekossa Hz. Profeetan (asm) eteen, Herramme sanoi:
”Murrosikään tulleen naisen ei ole sallittua näyttää muuta kuin käsiään ja kasvojaan.”
(Abu Dawud, Libas, 32)
ilmoitus viittaa siihen, että naiset ovat velvollisia peittämään edellä mainitut korupaikat.
Jälleen kerran, profeetta Muhammed (rauha hänelle) osoitti ranteensa yläpuolelta neljän sormen leveyden verran,
”Naiselle, joka uskoo Jumalaan ja tuonpuoleiseen elämään, ei ole sallittua paljastaa mitään muuta ruumiinosaansa kuin kasvonsa ja kätensä, kun hän on saavuttanut murrosiän.”
(Abu Dawud, Libas 33)
Hänen käskynsä on todisteena siitä, että kyseisen jakeen käskyt ovat sitovia.
Täällä on myös Allahin lähettiläs.
”Kâsiyâtün âriyâtün”
kuten hän asian ilmaisi
”peitellyt paljastukset”
Pysähdytään hetkeksi tähän. Naisen pukeutumisen ja peittämisen tarkoitus on piilottaa kehonsa viehätysvoima ja estää katsojia kiihottumasta. Herran sanoista käy ilmi, että vaatteiden tulisi olla riittävän paksuja, jotta ne eivät paljasta sisäpuolta, ja samalla ne eivät saisi korostaa kehon muotoja.
Mikä on pukeutumisen tarkoitus?
Uskontomme edellyttämän pukeutumisen tarkoitus on, ettei nainen näytä korujaan ja korupaikkojaan muille miehille kuin aviomiehelleen tai lähisukulaisilleen, eikä anna vieraiden miesten nähdä niitä. Tältä osin pukeutumisen tulee olla riittävän paksua estämään hiusten, ihonvärin tai korujen näkymisen, eikä se saa paljastaa kehon muotoja. Tätä asiaa koskevia haditheja on lukuisia muitakin kuin yllä mainitut.
(Muslim, Libas 34, Cennet 13; Musned, 2/356)
Myös Ahzab-suuran 60. jakeessa sanotaan näin:
”Oi profeetta, sano vaimoillesi, tyttärillesi ja uskovien naisille:
(Kun he olivat lähdössä kotoa)
Heidän tulisi pukea ylleen ulkovaatteet, jotka peittävät heidän vartalonsa kokonaan. Näin heidät tunnetaan siveinä, eivätkä he joudu häirinnän kohteeksi.”
Tässä jakeessa muslimit naiset saavat käskyn pukea ylleen ulos mennessään vaatteet, jotka eivät paljasta heidän vartalonsa muotoja, ja olla menemättä kadulle kotivaatteissa. Nur-suuran 60. jakeessa puolestaan todetaan, että iäkkäät naiset voivat, edellyttäen että he peittävät 31. jakeessa käskettyjen koristeiden ja koristeiden paikkojen,
(kuten takki, päällystakki, lakana)
Heille ilmoitetaan, että he voivat mennä ulos pukeutumatta päällysvaatteisiin, ja heille käsketään seuraavaa:
”Sellaisten iäkkäiden naisten koruja, joilla ei ole enää toivoa avioliitosta ja jotka ovat ohittaneet lapsensaantiiän,
(ulkomaisille miehille)
Heille ei ole syntiä, jos he riisuvat ulkovaatteensa, kunhan he eivät tee sitä näyttäytyäkseen. Mutta ulkovaatteiden pitäminen on heille parempi. Allah on Kaikkikuuleva, Kaikkitietävä.”
(Nur, 24/60)
Yhteenvetona,
Naisten on peitettävä ruumiinsa muut osat paitsi kädet, kasvot ja jalat, kun he ovat sellaisten miesten läsnäollessa, joiden kanssa avioliitto on uskonnollisesti sallittua, vaatteella (peitteellä), joka ei paljasta ruumiin muotoja tai väriä. Heidän on peitettävä hiuksensa, päänsä, kaulansa ja rintansa huolellisesti laskemalla huivinsa kaulustensa päälle. Tämä on uskontomme ehdoton käsky, joka on vahvistettu Koraanilla, sunnalla ja islamilaisten oppineiden yksimielisyydellä. Muslimien on noudatettava näitä käskyjä uskonnollisena velvollisuutena.
”Paras puku on hurskauden puku.”
Herramme sanoo eräässä jakeessa näin:
”Oi Aadamin lapset! Me olemme antaneet teille vaatteet, joilla peitätte hävynne, ja vaatteet, joilla kaunistatte itseänne. Mutta paras vaate on hurskauden vaate. Nämä ovat Jumalan merkkejä, jotta ihmiset ottaisivat niistä opikseen.”
(Al-A’raf, 7/26)
Tärkeämpää kuin vaate on hurskaus ja häveliäisyys. Peitettävien paikkojen peittäminen on kunnian suojelemisen ensisijainen ehto. Jumalan viisaus on antanut monille muille eläville olentoille vahvan, kauniin ja luonnollisen vaatteen, ilman häveliäisyys- ja peittämisen tarvetta.
Hän on luonut ihmisen alastomaksi vain siksi, että hänelle on annettu häveliäisyydentunto. Näin ihminen saa sekä palkan peittämiskäskyn noudattamisesta että todistaa valta-asemansa maan päällä. Sillä tekemällä ja pukeutumalla vaatteisiin, joita hän saa eläimistä, kasveista ja muista aineista, jotka ovat levinneet kaikkialle maan päälle, hän osoittaa valta- ja hallintavoimansa kaikkien luotujen olentojen yllä, mikä on yksi hänen valta-asemansa ilmenemismuodoista.
Peittyminen on kaikista olemassa olevista asioista ainoastaan ihmiselle ominainen piirre.
Alastomuus on ihmiskunnan historian kaikilla aikakausilla aina leimattu hävyttömyydeksi ja röyhkeydeksi omantunnon ja terveen järjen taholta.
Uskontomme pukeutumismääräykset tähtäävät ihmisen psyykkisen terveyden, luonnollisen rakenteen ja kunnian suojelemiseen, yhteiskunnan yleisen moraalin ylläpitämiseen, tasapainon säilyttämiseen ihmisten ja sukupuolten välisissä suhteissa sekä ihmisarvoisen sukupuoli- ja perhe-elämän luomiseen. Se, että pukeutumismääräykset eroavat naisten ja miesten osalta, on erottelu, joka on tehty ottaen huomioon näiden kahden sukupuolen luonnolliset erot.
Onko sitten niin, että nainen, joka ei käytä huivia, on siveetön? Ei tietenkään voida sanoa, että kaikki naiset, jotka eivät peitä päätään, olisivat siveettömiä. Eikä myöskään ole oikein väittää, että kaikki naiset, jotka peittävät päätään, olisivat siveellisiä. Sekä huivia käyttävien että käyttämättömien naisten joukossa on sekä siveellisiä että siveettömiä.
Jos asiaa tarkastellaan kuitenkin islamin moraalin ja säädösten näkökulmasta, tuomio muuttuu jossain määrin. Islamissa katsotaan, että naisen ja miehen kehoissa on tiettyjä osia, jotka ovat avret (häpyalueita), ja näitä ei saa näyttää vieraille.
(niille, jotka eivät ole sukulaisia)
hän ilmoitti, ettei sitä pitäisi näyttää, ja huomautti, että ihmiset voivat tehdä aviorikoksen myös silmillään ja käsillään.
(Buhari, Isti’zan 12; Muslim, Kader 20)
Koska yhteiskunnassa on aina ja kaikkialla ihmisiä, jotka katsovat himokkaasti naisen ja miehen sukupuolielimiä, on muslimitietoisen ihmisen sukupuolielimiään paljastamalla ulos meneminen islamin kunnia- ja siveyskäsitystä loukkaava teko. Koska huivi on naisen pään ja kaulan peittävä vaate, joka on osa hänen sukupuolielimiään, asiaa on arvioitava tällä tavalla.
Onko tässä ajassa mahdollista pukeutua säädyllisesti?
Luulen, että olette kuulleet tämän kysymyksen eri paikoissa. Olin kaupunkibussissa. Edessäni istui kaksi vanhaa ihmistä. He keskustelivat keskenään. Sitten bussiin nousi kaksi huivipäistä nuorta tyttöä. Koska ei ollut tilaa, he seisoivat edessä. Edessäni istuva vanha nainen tökkäsi vieressään istuvaa kyynärpäällään ja
”Näetkö nämä?”
sanoi nainen.
”Kyllä, näen ja olen hyvin pahoillani. Voi näitä nuoria… Ennen sentään peitimme päämme. Mutta nyt olemme modernissa ajassa. Voiko tässä ajassa enää olla tällaista pukeutumista? Emme voi mennä askeltakaan eteenpäin tällaisella vanhanaikaisuudella.”
vastasi hän.
Valitettavasti maassamme on myös tällaisia ajattelevia ihmisiä. Ensinnäkin haluan todeta, että
Pukeutumissäännöillä ei ole mitään tekemistä ajan kanssa.
Ihminen voi pukeutua eri tavoin ja jopa oudosti, mutta se ei vaikuta hänen älykkyyteensä. Esimerkiksi Saksassa oli aikanaan muotia, että sekä miehet että naiset käyttivät päähineitä. Saksalaiset eivät kuitenkaan tyhmistyneet päähineiden takia, vaan päinvastoin, he ovat saavuttaneet ylivoiman teollisuudessa ja tekniikassa. Vielä eilen Euroopassa naiset peittivät päänsä. Tämä ei kuitenkaan estänyt heidän kehitystään. Tällä asialla ei ole mitään tekemistä aikakauden kanssa.
Tätä asiaa ei myöskään ole mahdollista sovittaa yhteen sivilisaation kanssa.
”Sivistynyt ihminen kulkee avoimin mielin.”
Lause on hyvin merkityksetön. Sivilisaatio, verrattuna muinaisiin aikoihin, on etääntynyt niistä, heidän elämäntavoistaan, ja villi aikakausi, avoimuus ja säädyttömyys, on hylätty islamin tulon myötä. Islam on tullut ja käskenyt pukeutua säädyllisesti. Säädyllinen pukeutuminen on tehty houkuttelevaksi, täydelliseksi, kypsäksi ja naisen rakastamaksi vaatteeksi.
Jos sivilisaatio on sitä, ettei eletä muinaisten aikojen tavoin, niin nykyinen alastomuus oli jo olemassa ennen islamia, Jahiliyyah-aikana. Jos alastomuus ja avoimuus ovat sivilisaatiota, niin viidakon kannibaalitkin kulkevat paljain rinnuksin.
Mitä ne, jotka reagoivat voimakkaasti naisen pukeutumiseen, oikein puolustavat?
Miksi he tässä asiassa niin itsepintaisesti jatkavat? Sitä on mahdoton ymmärtää. Luulemme, että nämä ajattelijat itsekin kompastelevat siinä kiihkoilussa, jota he muihin kohdistuvana tuomiona levittävät.
Kiihkoilu tarkoittaa perusteettomien ja todisteettomien väitteiden esittämistä.
Sen, mitä uskovainen väittää, todisteet tukevat vahvasti.
(ks. Nuoruuden seksuaalinen koettelemus, M. Ali Seyhan, NESİL YAYINLARI)
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
