Arvoisa veljemme,
Jokainen synti ja kielletty teko aiheuttaa haudan tuskaa, ja jokainen hyvä teko ja ibadet (palvontatoimitus) johtaa haudan siunaukseen. Tämä on syytä pitää mielessä. Joissakin kertomuksissa mainitaan tekoja, joiden sanotaan aiheuttavan haudan tuskaa tai johtavan haudan siunaukseen. Nämä ovat kuitenkin vain esimerkkejä. Voidaan sanoa, että kaikki islamin kiellot johtavat tuskaan ja kaikki käskyt siunaukseen.
Kärsimys,
Se on jumalallinen rangaistus, joka annetaan niille, jotka eivät tunne Jumalaa tai rikkovat Hänen käskyjään, sekä tässä maailmassa että tuonpuoleisessa. Azap-sana on merkityksiä kuten ”hylätä, luopua, luopumaan pakottaa”.
”azb”
jolla on juurensa nimessä
”kidutus, piina ja tuska”
käytetään merkityksessä. Koraanissa, johdannaisineen, 490 kertaa esiintyvä azap-sana viittaa yleensä rangaistukseen, joka annetaan niille, jotka rikkovat jumalallisia käskyjä. Koraanissa on muitakin sanoja, joilla on azap-sanan merkitys. Näistä eniten toistuvia ovat…
”tuli, helvetti, rangaistus, kurjuus ja vaiva”
Kuten asiaan liittyvien jakeiden tarkastelusta käy ilmi.
jumalallinen rangaistus
se tapahtuu kolmessa vaiheessa: tässä maailmassa, haudan elämässä ja tuonpuoleisessa.
1
Haudan rangaistukseen johtavat teot opimme hadith-kokoelmista. Ne voidaan luetella seuraavasti:
1.
Haudan rangaistus johtuu siitä, ettei ole varonut pikkuhiljaa leviävää pahaa ja virtsaa.
Buhari ja Muslim ovat kertoneet Abdullah ibn Abbasin (r.a.) sanoneen: Allahin lähettiläs (a.s.) kulki kahden haudan ohi ja sanoi:
”Näissä haudoissa makaavat kärsivät, mutta he eivät kärsi jostain suuresta asiasta.”
Jumalan lähettiläs (rauha hänelle) jatkoi sitten puhettaan näin:
”Kyllä, toinen niistä kantoi juoruja ihmisten keskuudessa. Toinen taas ei pidättänyt virtsaansa (ei pidättänyt virtsaamasta päälleen).”
2
2.
Jos vainajan perään itketään, vainaja kokee haudan äärellä tuskaa tämän itkun vuoksi.
Ömer ibn Hattab (r.a.) on kertonut, että Allahin lähettiläs (a.s.) sanoi näin:
”Kuollut kärsii haudassa itkun vuoksi.”
3
Tätä aihetta koskevia haditheja on paljon. Näissä haditheissa viitataan siihen, että kuollut joutuu kärsimään rangaistusta itkuvirren vuoksi. Tässä yhteydessä kuitenkin nousee esiin seuraava ongelma:
Miksi jonkun pitäisi kärsiä toisen tekemän asian takia?
Tähän kysymykseen annetut vastaukset ovat vaihtelevia, ja Hz. Âişe (ra) ei tätä hyväksynyt ja
”Kukaan ei joudu kärsimään toisen synneistä.”
4
Hän on esittänyt todisteena jakeen, jonka mukaan kuollut ei kärsi haudan rangaistusta toisen itkemisen vuoksi. Myös Abu Hurayra on samaa mieltä kuin Hz. Aişe tässä asiassa.5 Jotkut oppineet ovat tulkinneet tätä hadithia ja…
”Jos hän on testamentissaan määrännyt, että hänen kuolemansa jälkeen on pidettävä valitusvirsiä, niin olkoon niin. Jos hän ei ole sitä määrännyt, hän ei joudu kärsimään.”
ovat sanoneet.6
3.
Haudan rangaistus johtuu sotasaaliin piilottamisesta.
Ömer ibn al-Khattab (r.a.) sanoi: ”Oli Haybarin taistelun päivä. Profeetan (sav) seuralaisista tuli joukko ja sanoi: ’Tämä on marttyyri. Tuo on marttyyri.’ Sitten he ohittivat erään miehen ja sanoivat: ’Tämäkin on marttyyri.’ Profeetta (sav) sanoi:”
”Ei, se on viitta, jonka hän varasti sotasaaliina.”
-tai aba-
Näin helvetin sisällä.”
näin määräsi.7
Kuten nähdään, ihminen voi joutua helvettiin, vaikka hän olisikin marttyyri. Syynä on se, että vaikka marttyyrius sovittaakin monia syntejä, se ei poista julkisen omaisuuden kavallusta eikä ihmisoikeuksien loukkaamista. Siksi Profeetta (rauha olkoon hänelle) ilmoitti, että eräs marttyyriksi ilmoitettu henkilö oli helvetissä varastamansa viitan takia, ja opetti näin kansalle, ettei julkisen omaisuuden kavallusta eikä ihmisoikeuksien loukkaamista anneta anteeksi. 8
4.
Haudan rangaistus johtuu velasta. Henkilö kärsii rangaistusta, kunnes hänen maksamattomat velkansa on maksettu. Tästä on kerrottu Abu Hurayran välityksellä, että Allahin lähettiläs (rauha olkoon hänelle) sanoi näin:
”Uskovaisen sielu on velkansa panttina, kunnes velka on maksettu.”
9
Kuolleen ihmisen yhteys tähän maailmaan katkeaa. Tämä hadith-sanonta kuitenkin ilmoittaa, että tämä yhteys jatkuu yhdessä asiassa:
Velka.
Velkaa kuolleena kuolleen uskovaisen sielu ei pääse osalliseksi niistä suosionosoituksista ja hyvyyksistä, joihin se on oikeutettu, ennen kuin sen velka on maksettu. Toisen tulkinnan mukaan velkaa kuolleena kuolleen uskovaisen kohdalla tarkistetaan ensin, onko sen velka maksettu. Molempien tulkintojen mukaan velka on velkaa kuolleena kuolleelle uskovaiselle eräänlainen jalkakivi, joka estää häntä liikkumasta.10 Velka on Beyhakinin mukaan yksi niistä asioista, jotka aiheuttavat haudan tuskaa.11
5.
Jokainen teko, joka on kapinaa Jumalaa vastaan, on syy rangaistukseen haudassa. Sillä on todettu, että haudan rangaistus koskee uskottomia ja tekopyhiä sekä Jumalaa vastaan kapinoivia uskovia.12
6.
On sanottu, että myös kuolemanjälkeinen rangaistus voi johtua siitä, että ei ole puhdistautunut epäpuhtaudesta.13
7.
Avun antamisen voima ja mahdollisuus ollessa olemassa, sorretun auttamatta jättäminen on myös mainittu haudan rangaistukseen johtavien tekojen joukossa.14
8.
Myös Jumalan muistamisesta kieltäytyminen on niitä tekoja, jotka aiheuttavat haudan rangaistuksen. Korkein Jumala sanoo Koraanissa:
”Joka kääntyy pois minun kirjani luota, hänelle tulee ahdas elämä, ja me herätämme hänet sokeana tuomiopäivänä.”15
hän on todennut, että Jumalan muistamisesta kääntyminen pois aiheuttaa haudan rangaistuksen. Jaeessa mainittu…
”niukka toimeentulo”
Profeettamme (rauha hänelle) on itse kuvannut sitä haudan rangaistuksena. 16
Haudassa rangaistukseen johtavien tekojen lisäksi on olemassa myös joukko tekoja, jotka…
ne suojelevat ihmistä haudan tuskalta. Nämä teot voidaan luetella seuraavasti:
1.
On sanottu, että Jumalalle kuuliaisuus ja Hänen käskyjensä noudattaminen suojelee haudan rangaistukselta.17 Niinpä Kaikkivaltias Jumala sanoo:
”Joka kieltää, kieltää omaksi vahingokseen. Hyvää tekevät ihmiset ovat itselleen hyvän paikan varanneet. Sillä Jumala antaa uskoville ja hyvää tekeville armostaan palkinnon. Totisesti, Hän ei rakasta niitä, jotka kieltävät.”
18
näin määrätään. Mujahid sanoo jakeessa,
”mukava paikka heille”
ilmoittaa, että kyseessä on hauta.19
2.
Rajalla Allahin tiellä vartioiminen on tekoja, joiden toivotaan suojelevan ihmistä haudan rangaistukselta. Selman (r.a.) on kertonut kuulleensa Allahin lähettilään (sav) sanovan näin:
”Yhden vuorokauden rajalla vartioiminen on parempi kuin kuukausi, jonka päivät vietetään paastoten ja yöt rukouksessa. Jos ihminen kuolee tällaisessa vartiointitehtävässä, hänen tekemänsä työn palkka ja hyöty jatkuvat ylösnousemiseen asti, hän saa marttyyrin palkan ja on turvassa haudan enkelien kuulusteluilta.”
20
Jos joku kuolee sotilaspalveluksessa ollessaan, hän saavuttaa marttyyrikuoleman ja kohtaa Herransa. Marttyyrin tekojen kirja ei sulkeudu, ja hänen maailmassa tekemiensä hyvien ja siunattujen tekojen palkkio jatkuu tuonelaan asti. Marttyyri vapautetaan haudan enkelien kuulusteluista ja haudan rangaistuksesta. Tämän ainoa edellytys on terve usko ja jihad-henki.21
3.
Allahin tiellä marttyyriksi tuleminen on myös tekoja, jotka suojelevat haudan tuskalta. Jumala,
”Niille, jotka on surmattu Allahin tähden”
”kuolleet”
Älkää sanoko niin. Päinvastoin, he ovat elossa. Mutta te ette ymmärrä.”
22
näin määrätään. Toinen jae antaa tästä hieman lisätietoa:
”Älkää pitäkö niitä, jotka on surmattu Jumalan tiellä, kuolleina. He ovat elossa, iloitsevat Herransa luona saamistaan Jumalan armosta ja siunauksista.”
23
Kuten nähdään, marttyyrit elävät elämää, jota me emme huomaa, ja heitä siunataan Jumalan siunauksilla.
4.
Myös Mülk-suuran lukeminen on niitä tekoja, jotka suojelevat ihmistä haudan tuskalta.
Abu Hurairalta (r.a.) rivayetin mukaan Allahin lähettiläs (sav) sanoi näin:
”Koraanissa on suura, joka koostuu kolmestakymmenestä jakeesta ja joka rukoili erään miehen puolesta. Lopulta mies sai armahduksen. Se suura on;
Siunattu olkoon Hän, jonka kädessä on valtakunta.
”laji.”
24
Mulk-suura on Koraanin 67. suura ja se käsittää 30 jaetta. Tämä suura tunnetaan nimellä Mulk-suura, ja se on sen nimi Koraanissa. Sille on kuitenkin annettu myös muita nimiä, kuten Mânia, Münciye ja Vakiye. Tämän suuran uskotaan voivan rukoilla jonkun puolesta ja näin ollen auttaa häntä saavuttamaan anteeksiannon, jos hän lukee sitä jatkuvasti ja ymmärtää sen arvon. Näin toimivia Jumala suojelee haudan rangaistukselta tai antaa heille anteeksi ja armahtaa heitä tuomiopäivänä. Suuralle annetut nimet ”Mânia” ja ”Münciye” viittaavat siihen, että sen ymmärtäen ja uskoen lukeva henkilö välttyy haudan rangaistukselta ja saavuttaa pelastuksen. 25
5.
Sanotaan, että ripulista kuollutkin on suojattu haudan piinalta.
Nesai on kertonut Abdullah b. Dinarin (r.a.) sanoneen: ”Olin istumassa yhdessä Suleiman b. Suradin ja Halid b. Arfatan kanssa. Silloin kerrottiin, että joku mies oli kuollut ripuliin. Katsoin, että nämä kaksi minun kanssani olevaa (mainitut) henkilöä halusivat olla mukana kuolleen miehen hautajaisissa. Toinen heistä sanoi toiselle: Allahin lähettiläs (s.a.v.):”
”Kuka tahansa kuolee ripuliin, ei tule kokemaan rangaistusta haudassaan.”
Eikö hän niin sanonut? kysyi hän. Toinen vastasi:
”Kyllä, niin hän sanoi.”
vastasi hän. 26
Abu Hurairalta (r.a.) on kerrottu, että Allahin lähettiläs (sav) sanoi:
”Ketä te pidätte marttyyreina?”
kysyi hän. Sahabit
”Oi Allahin lähettiläs! Kuka tahansa, joka kuolee Allahin tiellä, on marttyyri.”
he sanoivat. Profeetta Muhammed (rauha hänelle):
”Siinä tapauksessa kansakuntani marttyyrit ovat varsin vähäiset.”
sanoi. Seuraajat:
”Keitä sitten ovat marttyyrit, oi Allahin lähettiläs?”
he sanoivat. Jumalan lähettiläs (rauha hänelle):
”Jumalan tiellä kuollut on marttyyri. Tartuntatautiin kuollut on marttyyri. Ripuliin kuollut on marttyyri. Hukkumalla kuollut on marttyyri.”
näin hän sanoi.27
Kuten nähdään, Profeettamme (rauha hänelle) on pitänyt myös ripuliin kuolleita marttyyreina. Me kutsumme heitä, kuten tiedetään,
”Oikeudellinen marttyyri”
Näin ollen, jos verrataan muita marttyyreja, jotka kuolivat taudin vuoksi, ripuliin kuolleisiin, käy ilmi, että hekin ovat suojassa haudan tuskalta.
6.
Perjantai-iltana kuoleminen toivotaan suojaavan haudan koettelemuksilta. 28
7.
Taharet (puhtaus) suojelee haudan tuskalta. 29
8.
Hyvän käskeminen ja pahan kieltäminen.
Se on myös tekoja, jotka suojelevat haudan rangaistukselta. Sillä siinä on ihmisille suuria hyötyjä uskonnon kannalta. 30
Hadith-kokoelmissa annetaan tietoa myös haudan äärellä koettavista rangaistuksista.
Haudan tuska on salattu tieto, jota ei voi ymmärtää järjellä, vaan sen voi tietää vain Jumalan ja Hänen lähettiläänsä ilmoituksella. Siellä kohdattu tuska on täysin erilaista kuin se tuska, jota me maailmassa ajattelemme. Me hyväksymme sen olemassaolon, mutta emme tiedä, millainen se on; tyydymme siihen, mitä profeetta (rauha hänelle) on ilmoittanut.
Alaviitteet:
1- Yavuz, Yusuf Şevki, TDV İslam Ansiklopedisi, osa 4, s. 302
2- Buhari, Vudu, 56; Muslim, Taharet, 34; Nesai, Cenaiz, 166; Muita kertomuksia varten ks. Beyhaki, Ebû Bekir Ahmed b. el-Hüseyin, ”İsbatü Azabi’l-Kabr ve Suali’l-Melekeyn”, Mektebetü’t-Turas, Kairo, s. 115.
3- Buhari, Cenaiz, 34; Muslim, Cenaiz, 28; Beyhaki, emt., s. 124.
4- Al-Isra, 17/15.
5 – as-San’ani, Muhammed b. Ismail, Subulu’s-Salam Šerhu Bulugu’l-Maram, osa 2, s. 183.
6- Beyhaki, emt., s. 124; Muita tulkintoja varten ks. es-Sanani, Muhammed b. Ismail, ”Sübülü’s-Selam Şerhu Buluğu’l-Meram min Cemi Edilleti’l-Ahkam”, (I-IV), Daru’l-Marifet, 6. painos, Beirut 2000, osa 2, s. 184; Abdulcebbar b. Ahmed, emt., s. 732.
7- Muslim, Iman, 182; ks. myös Buhari, Jihad, 190; Bayhaqi, emt., s. 125.
8- Nevevi, Riyazü’s-Salihin, Profeettamme elämänohjeet (Käännös ja selitykset M. Yaşar Kandemir ym.), osa 2, s. 163-164, Istanbul 1997.
9- Tirmizi, Cenaiz, 74; Ahmed b. Hanbel, osa 2, s. 508; ks. myös Beyhaki, em. teos, s. 127.
10- Nevevi, Ebu Zekeiyya Muhyiddin b. Şeref, ”Šerhu Sahihi Müslim”, painopaikka ei tiedossa. 1991. (Käännös ja selitys) osa 4, s. 585.
11 – Beyhaki, emt., s. 127.
12 – Taftazani, Sa’duddin, Şerhu’l-Makasıd, osa 5, s. 113; en-Nesefi, Ebu’l-Muin, Tebsıratü’l-edille fi Usuli’d-din, osa 2, s. 763.
13 – el-Hanbeli, Ebû’l-Ferec Zeynuddin Abdurrahman b. Ahmed, ”Ehvalü’l-Kubur ve Ahvalü Ehliha ile’n-Nuşur”, Daru’l-Kitabi’l-Arabi, 3. painos, Beirut 1995, s. 90.
14 – al-Hanbali, Ibn Rajab, em. teos, s. 90.
15- Taha, 20/124.
16 – Ks. Beyhaki, emt., s. 71.
17 – Beyhaki, emt., s. 130.
18- Kreikkalainen, 30/44-45.
19 – Beyhaki, emt., s. 130.
20 – Muslim, Imaret, 163; Katso myös Fezailü’l-Cihad, 2; Nesai, Cihad, 39; Ibn Mace, Cihad, 7.
21 – Nevevi, Riyazü’s-Salihin (käännös ja selitykset M. Yaşar Kandemir ym.), osa 6, s. 24, Istanbul 1997.
22 – Al-Baqara, 2/154.
23- Ali Imran, 3/169-170.
24 – Abu Dawud, Salat, 327; Tirmizi, Fezailü’l-Kur’an, 9; katso myös Ibn Mace, Edep, 52.
25 – Nevevi, emt., s. 5, s. 139.
26 – Nesai, Cenaiz, 111; Tirmizi, Cenaiz, 65.
27 – Muslim, Imare, 165, ks. myös Ibn Madže, Džihad, 17.
28 – Beyhaki, emt., s. 141.
29 – al-Hanbali, Ibn Rajab, s. 90.
30 – al-Hanbali, Ibn Rajab, emt., s. 90.
[ks. Özcan YILMAZ, DİB. Trabzon Akçaabat Darıca koulutuskeskus, Haudan tuska ja siunaus (lopputyö)]
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
