Arvoisa veljemme,
Hijran toinen vuosi, 5. Zilhicce, sunnuntai.
Kaynukaoğullari-juutalaisten 700 hengen karkottaminen Medinasta toi kaupunkiin suuren helpotuksen. Profeettamme (sav) toimenpide oli erittäin merkittävä tapahtuma islamin kehityksen kannalta. Jos nämä juutalaiset, jotka olivat kuin mädäntymisen verkosto, olisivat jääneet islamin keskukseen Medinaan, he olisivat epäilemättä punoneet monia salakavalia juonia muslimeja vastaan. Karkottaminen riisti heiltä tämän mahdollisuuden.
Kaupungin sisällä vallitsi täydellinen hiljaisuus ja rauha. Ulkopuolella turvallisuustilanne ei kuitenkaan ollut kovin rohkaiseva.
Kureishin pakanat eivät olleet unohtaneet, eivätkä halunneetkaan unohtaa, Badrin tappion raskasta tuskaa. Monien Kureishin johtajien kuoleman myötä Abu Sufyan alkoi nähdä itsensä ikään kuin Kureishin pakanojen johtajana ja ryhtyi toimiin kostaaakseen Badrin tappion. Hän oli vannonut, ettei lähestyisi naisia, ei käyttäisi hajuvesiä eikä peseytyisi, ennen kuin oli kostanut profeettaa (rauha hänelle) ja muslimeja.
(Tabakat, II/30)
Täyttääkseen valansa, Abu Sufyan lähestyi Medinaa 200 ratsumiehen joukolla. Hän itsekin tiesi varsin hyvin, ettei näin pienellä joukolla voisi vastustaa muslimeja. Hän oli tullut tänne vain täyttääkseen valansa ja välttääkseen valansa rikkomista. Yöllä hän meni Medinaan asuvan juutalaisen Beni Nadr -heimon päällikön luo ja sai häneltä monia salaisia tietoja muslimeista.
Myöhemmin, kun pakanalliset joukot olivat tunkeutuneet Urayz-nimiselle paikalle, joka sijaitsi noin kolme mailia Medinasta, he sytyttivät siellä tiheän palmuviljelmän ja kaksi taloa tuleen ja surmasivat puolustuskyvyttömän työläisen, joka oli töissä pellollaan. (Ibn Hisham, Sira, 3:48; Ibn Sa’d, Tabakat, 2:30)
Abu Sufyan, joka katsoi näin täyttäneensä lupauksensa, poistui paikalta nopeasti seuralaisineen peläten takaa-ajoa ja vangitsemista, ja suuntasi kohti Mekkaa.
Profeetta sai tiedon hyökkäyksestä. Hän lähti jahtaamaan pakanallisia hyökkääjiä kahdensadan ansarilaisen ja muhadžirien kanssa. Hän ei kohdannut ketään. Hän sai tietää, että pakanat olivat paenneet nopeasti. Pakanat olivat paetessaan ottaneet mukaansa ruokaa, jonka he olivat tuoneet mukanaan…
”sevik”
nimeltään
”paahdettu vehnäjauho”
He olivat jättäneet niitä paikoitellen teille, koska ne painoivat ja estivät heitä pakenemasta nopeasti. Mujahideenit keräsivät nämä säkkipussit. Gaza sai nimensä tästä.
(Ibn Hisham, Sira, 3:48; Ibn Sa’d, Tabakat, 2:30.)
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
