Arvoisa veljemme,
Hoitomenetelminä korostuvat kuppaus, hunajasiirappi ja polttaminen. On olemassa luotettavia kertomuksia, joiden mukaan Profeetta (rauha hänelle) käytti näitä menetelmiä, mutta on myös luotettavia kertomuksia, joiden mukaan hän ei pitänyt niistä tai jopa kielsi ne. Itse asiassa Sahih Bukhari -kokoelmassa on maininta Profeetan (rauha hänelle) seuraavasta lausumasta:
(ei tarkoita, ettei muilla ole),
Vaikka polttaminen on ollut arabien keskuudessa pitkään käytetty hoitomenetelmä, se on tullut tunnetuksi arabien keskuudessa liiallisen kivun aiheuttajana. Vaikka polttamismenetelmällä suoritettua hoitoa suositellaan ja jopa harjoitetaan joissakin haditheissa, toisissa haditheissa se kielletään. Tämän tilanteen tulkitsevat oppineet siten, että koska kyseessä on tuskallinen, vaarallinen ja taitoa vaativa hoitomenetelmä, siihen ei tulisi turvautua, ellei ole pakko tai ellei ole saatavilla pätevää henkilöä.
Kun Profeettamme (rauha hänelle) haavoittui Uhudin taistelussa, hänet ensin pestiin vedellä, mutta kun veri ei tyrehtynyt, Hz. Fatima poltti palan olkia ja asetti sen haavan päälle, jolloin veri tyrehtyi.
Kirurginen toimenpide nähdään nykyään yhtenä välttämättömimmistä ja tehokkaimmista hoitokeinoista. Ehkäpä siksi, ettei tätä hoitomenetelmää käytetty tuon ajan arabiyhteiskunnassa tai edes naapurikansoissa, ei profeetta Muhammedin (rauha hänelle) haditheissa ole tästä aiheesta mainintaa, ei puolesta eikä vastaan. On tosin olemassa kertomuksia, joiden mukaan kurkkukipuun sairastuneiden lasten nielurisat poistettiin kääreellä käärityllä sormella, ja profeetta Muhammed (rauha hänelle) puuttui asiaan suosittelemalla eräänlaista tippahoitoa, nimittäin ûd-ı hindîä (agallocnum). Tämän perusteella ei ole mahdollista kieltää leikkausmenetelmää. Kuten Inširah-suurassa mainitaan rintakehän halkaisusta, on olemassa kertomuksia, joiden mukaan profeetta Muhammedin (rauha hänelle) rintakehä halkaistiin useita kertoja ihmeellisellä tavalla, sisäpuoli puhdistettiin, ommeltiin kiinni ja jopa ompeleiden jäljet olivat myöhemmin nähtävissä.
– Profeetta Muhammedin terveyteen antamaa merkitystä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin, näemme sen menetelminä, kuten puhtaus, terveellinen ja halal-ruokavalio, halal-urheilu ja -viihde, riittävä ja ajallaan tapahtuva lepo, uskonnollisten velvollisuuksien asianmukainen ja ajallaan suorittaminen, rukoileminen ja haramista pidättäytyminen. Toiseksi, näemme suositeltuja periaatteita koskien sairautta ja sen hoitoa: Jumala on se, joka antaa sekä sairauden että parannuksen. Jumala on luonut parannuksen jokaiseen sairauteen. Sairastuessa on etsittävä parannusta. Erilaisia hoitomenetelmiä, joihin voidaan turvautua parannuksen saamiseksi, ovat muun muassa ruokavalio, verenluovutus, polttaminen, leikkaus, lääkkeet, paikanvaihto, rukous, henkisen voiman vahvistaminen, kärsivällisyys ja ei-muslimien kokemukset.
Profeetta Muhammedin (rauha hänelle) jokainen sana ja teko on huolellisesti seurattu ja pyritty omaksumaan elämäntavaksi, alkaen ensin hänen seuralaisistaan ja sitten kaikista muslimeista. Myös arkielämään liittyvät käytännöt on arvioitu lähes samassa laajuudessa. Tämän ymmärryksen jälkiä on mahdollista löytää monista myöhemmin laadituista hadith-lähteistä. Itse asiassa hadith-lähteissä ei ole tyydytty vain erottamaan erillisiä osioita koskien ”profeetan lääketiedettä” (et-Tıbbu’n-Nebevi), vaan tällä alalla on kirjoitettu jopa itsenäisiä teoksia. Tässä yhteydessä on syntynyt ”profeetan lääketieteen” kirjallisuus (et-Tıbbu’n-Nebevî -kirjallisuus). Abu Nuaym al-Isfahanin ”profeetan lääketiede” (et-Tıbbu’n-Nebevi) on yksi vanhimmista ja alkuperäisimmistä lähteistä tällä alalla.
Nämä teokset ovat tärkeitä, koska ne heijastavat profeetta Muhammedin ja hänen seuralaistensa aikakauden lääketiedettä, kun otetaan huomioon niiden ehdottamat lääkkeet ja hoitomenetelmät hadithien valossa mainittuihin sairauksiin. Mutta kaikkein tärkeintä on niiden ensisijainen keskittyminen terveyden ylläpitämiseen.
Tohtori Mustafa Dönmez on tutkinut teosta nimeltä Ebû Nuaym ja et-Tıbbu’n-Nebevî ja tuonut esille, kuinka suuri merkitys profeetta Muhammed (rauha hänelle) antoi ennaltaehkäisevälle lääketieteelle. Tässä yhteydessä profeetan (rauha hänelle) suositukset voidaan tiivistää seuraavasti:
Paasto, yörukous, terveyden ylläpitäminen matkan aikana, mahdollisten ongelmien ratkaiseminen matkan aikana, tasapainoinen ruokavalio, hygienia, suojautuminen kylmältä, oleskelu kauniissa maisemissa, asuminen terveellisissä taloissa ja kotiseuduilla, matkustaminen, välttäminen matkustamista huonoissa sääolosuhteissa, pysyminen poissa epidemioiden esiintymisalueilta, välttäminen liiallista auringossa oleskelua, kehon lämpötilan alentaminen kuumalla säällä, sopivien aikojen valitseminen säännölliselle unelle, välttäminen haitallisia ruokia, hunajan ja sitrushedelmien syöminen terveyden ylläpitämiseksi, erikoisvalmisteisten tahnojen käyttö kehon vahvistamiseksi, välttäminen tuntemattomia ja ruokahalua vähentäviä ruokia, erilaisten ruokien aiheuttamien haittojen poistaminen juomilla, sennalehtien käyttö ripuliin, nenä- ja suulääkkeiden käyttö, kuppauksen suorittaminen tietyin väliajoin, ravintoarvoltaan korkeiden elintarvikkeiden nauttiminen kehon vastustuskyvyn laskiessa, hyödyllisyys kylpemisestä parantavissa kylpylöissä, hyödyllisyys oksentamisesta ripulin yhteydessä, acve-taatelien syöminen myrkytyksen varalta, hajuvesien käyttö, silmämeikin käyttö, huolehtiminen hiusten hoidosta ja vaatteiden puhtaudesta, katseleminen silmää virkistäviin maisemiin ja värien valinta vaatetuksessa.
Huomionarvoista on, että profeetta Muhammedin (rauha hänelle) tavoitteena oli näillä haditheillaan kannustaa ihmisiä hyvään ja hyödylliseen sekä varoittaa heitä pahuudesta, ja hän antoi tästä esimerkkejä myös omalla terveydenhoitoon liittyvällä toiminnallaan. Nämä toimenpiteet ovat täysin sopusoinnussa modernin lääketieteen periaatteen kanssa, jota se korostaa ja joka on ilmaistu eri kielillä eri tavoin.
Kertomuksissa liiallinen suru osoitetaan sairauksien perimmäiseksi syyksi. Hoitomenetelminä esitetään joitakin aineellisia ja henkisiä hoitoja liiallisen surun ja masennuksen lievittämiseksi. Kun otetaan huomioon sen ajan sairaudet ja niihin suositellut lääkkeet ja hoitomuodot, on havaittavissa, että hoitomenetelmät ja lääketieteelliset materiaalit olivat suhteellisen rajoitetumpia verrattuna sairauksien monimuotoisuuteen. On jopa huomionarvoista, että joihinkin sairauksiin ei edes suositeltu hoitoa, vaan sen sijaan suositeltiin enemmän ennaltaehkäiseviä lääketieteellisiä toimenpiteitä kyseiseen sairauteen liittyen.
Ennaltaehkäisevän lääketieteen tavoitteena on suojella ihmisiä sairauksilta. Sairauksilta suojautumisen perusperiaate on ”puhtaus”. Islam on se, joka todella toi ihmiskunnalle ennaltaehkäisevän lääketieteen. Myös keskiajan Eurooppaan vessa- ja kylpytottumukset opettivat muslimit.
Lännessä vuonna 542 puhjennut ruttoepidemia, jonka luonne oli tuntematon, kesti neljäkymmentä vuotta ja aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman. Tästä vuodesta vuoteen 1862 saakka puhkesi kaksikymmentäviisi ruttoepidemiaa, jotka puolittivat Euroopan väestön. Samaan aikaan profeettamme (rauha hänelle) sanoi näin:
Eurooppalaiset lääkärit löysivät satoja vuosia myöhemmin menetelmän, jolla estetään tartuntatautien leviäminen, mutta se oli jo säädettynä profeetta Muhammedin (rauha hänelle) toimesta.
Islamilainen lääketiede (Koraanin ja hadithien säädösten mukaisesti) painottaa sairauksien ennaltaehkäisyä enemmän kuin niiden hoitoa; siksi hygienia ja ennaltaehkäisevä lääketiede näyttelevät merkittävää roolia sekä teoreettisissa että käytännön arvioinneissa. (S. Hüseyin Nasr, Islam ja tiede, Vaikka terveyden suojelu onkin otettu huomioon kaikissa lääketieteen järjestelmissä, mikään muu järjestelmä ei ole tehnyt sitä yhtä tietoisesti ja painokkaasti kuin uskontomme. Tämä on myös modernin lääketieteen lopullinen tavoite. Kaikista teknisistä mahdollisuuksista huolimatta monien sairauksien luonne on edelleen tuntematon, ja niihin lisätään uusia, joita kutsutaan ”sivilisaatiosairauksiksi”. Sairaita ihmisiä on tietenkin hoidettava, mutta varsinainen tavoite on poistaa sairauksien syyt. Islam on käskenyt puhtautta, joka on sairauksien torjunnan perusperiaate, tuomalla mukanaan omat periaatteensa:)
Tartuntataudeilta suojautuminen.
Vältä haitallisia ruokia ja juomia.
Kehonpuhdistus ja kehon terveys
Kehon terveyden ylläpitäminen tasapainoisella ruokavaliolla.
Koraani ei ainoastaan säätänyt muslimeille uskonnollisia, moraalisia, omistusoikeudellisia, sotilaallisia, rikosoikeudellisia ja poliittisia lakeja, vaan se opetti heille myös tähän asti tunnetut täydellisimmät terveydenhoitolait. Voidaan jopa sanoa, että Koraani pyrkii säädöksillään suojelemaan ja säilyttämään ihmiskunnan ja sen terveyden paitsi ennaltaehkäisevän lääketieteen alalla, myös kaikilla muilla aloilla.
Sillä islam ja sen ylevä kirja, Koraani, puhuttelevat ennen kaikkea ihmistä ja kääntyvät kaikin tavoin hänen puoleensa. Siksi Koraani haluaa suojella ihmisiä kaikenlaisilta fyysisiltä ja psyykkisiltä sairauksilta ja esittää tässä suhteessa vankkoja ja perusteellisia periaatteita. Nämä Koraanin esittämät vankat ja perusperiaatteet turvaavat ensisijaisesti ihmisen fyysisen ja psyykkisen terveyden, mutta osoittavat myös ihmisille hoitokeinoja ja -menetelmiä, kun hän sairastuu. Koraani on esittänyt ennaltaehkäisevän lääketieteen alalla periaatteita ja sääntöjä, jotka eivät ole olleet merkityksellisiä vain sen aikakaudella, vaan kaikkina aikoina, ja monien sen esittämien periaatteiden ja sääntöjen arvo ja merkitys on ymmärretty vasta vuosisatojen kuluessa ja tiedon lisääntyessä tällä alalla.
Koraanissa annetaan tosiaan monipuolista tietoa pukeutumisesta, nukkumisesta, kehon ja ihon puhdistamisesta, ruoka- ja juomasäännöistä, sekä käyttäytymisestä asuntoja, kuolleita ja koteja kohtaan. Siinä on myös tärkeitä sääntöjä monista kansanterveyteen liittyvistä asioista.
Ihmisille suositellaan keskitietä, välttämällä ääripäitä, ja erityisesti lääketieteellisen ennaltaehkäisyn kannalta on ehdottomasti noudatettava kohtuutta syömisessä ja juomisessa. Tästä asiasta Jumala sanoo:
Mustafa el-Merâğî, joka kuvaa tuhlausta mittana sille, mistä vahinko ja sairaudet syntyvät, sanoo, että Jumala on käskenyt ihmisiä syömään ja juomaan puhtaita asioita, mutta ei ylittämään rajoja tavalla, joka vahingoittaa terveyttä. (el-Merâğî, Ahmed Mustafa, Tefsîru’l-Merâğî, Beirut 1974, VIII,133.) Koraani (Bakara, 222) on kieltänyt sen. Täydellisellä hienotunteisuudella ja lääketieteellisellä viisaudella se on selittänyt, että kosketus kuukautisten aikana on ehdottomasti haitallista. Lääketiede on myös säätänyt tämän saman syyn ja saman tavan vuoksi.
Nykyisen lääketieteen tärkein asia on ”ennaltaehkäisevä lääketiede”. Ennaltaehkäisevä lääketiede esittää periaatteet ja säännöt, jotka suojelevat ihmistä terveenä ja estävät sairastumisen. Rokotus on sen tärkein väline. Ennaltaehkäisevän lääketieteen perusperiaatteiden joukossa on ensinnäkin tartuntojen ehkäiseminen, puhtauden ja ravinnon tärkeys, eli toimenpiteet, joita terveiden ihmisten tulisi noudattaa suojellakseen itseään. Koraani esitti nämä periaatteet jo 1400 vuotta sitten.
Äsken luettelemamme Koraanin ja hadithien suojelulääketieteeseen liittyvät säännökset voidaan lyhyesti selittää seuraavasti:
Islamin uskonto ja sen pyhä kirja, Koraani, ovat säätäneet ja käskeneet noudattamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ihmisen ja ihmiskunnan suojelun ja säilyttämisen vuoksi. Koraanin säätämien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden joukossa on etusijalla ennaltaehkäisyn ja pelottelemisen periaate. Tämän periaatteen mukaisesti Koraani kieltää ehdottomasti avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet ja niihin johtavat tiet ja on säätänyt niitä koskevia toimenpiteitä.
Sekä menneisyydessä että nykyäänkin on olemassa joukko tartuntatauteja, jotka ovat vaarallisia ihmiselle ja ihmiskunnalle. Näistä tartuntataudeista tärkeimpiä ovat sukupuolitaudit, kuten kuppa, tippuri ja pehmeä haavauma, ja lisäksi nykyään koko ihmiskuntaa uhkaava AIDS. Näiden tautien leviämisessä tärkein tekijä on avioliiton ulkopuolinen sukupuoliyhteys ja homoseksuaalisuus, mikä osoittaa jälleen kerran islamin tiukan ja vakavan kannan näihin tekoihin viisauden.
Uskonnollisten syiden ja viisauksien lisäksi islam on tästä syystä kieltänyt aviorikoksen ja sulkenut pois kaikki siihen johtavat tiet. Siksi Jumala on sanonut:
on määrätty.
Yhteiskunnallisen järjestyksen ja sosiaalisen rakenteen ensisijainen ja ehdoton edellytys on perhe ja suku. Aviorikos on voimakkain syy, joka tuhoaa nämä kaksi elementtiä ja siten romahduttaa yhteiskunnallisen järjestyksen. Suojellakseen yhteiskunnallista järjestystä ja varjellakseen yksilöitä näiltä mahdollisilta onnettomuuksilta, Koraani on kieltänyt avioliiton ulkopuoliset suhteet, jotka ovat sukupuolitautien ja muiden tarttuvien tautien lähde, ja asettanut ”älkää lähestykö” -käskyllä esteen kaikenlaiselle irstaudelle ja suojellut sukupolvia tältä onnettomuudelta.
Koraani pitää kiellettyihin asioihin katsomista ensimmäisenä askeleena aviorikokseen johtavalla tiellä ja siksi se kieltää ensin miehiltä ja sitten naisilta katsomasta niihin henkilöihin ja paikkoihin, joihin katsominen on kielletty. Näin Koraani kieltää ensimmäisen aviorikokseen johtavan askeleen, eli katseen, ja samalla kieltää muut aviorikokseen johtavat askeleet ja itse aviorikoksen.
Erityisesti tartuntatautien ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota ruokien ja juomien puhtauteen. Tästäkin asiasta on Koraanissa selkeitä säädöksiä:
Uskontomme kieltämiä asioita voidaan pitää osana ennaltaehkäisevää lääketiedettä. Alkoholin, huumeiden, kuolleen lihan, veren ja sianlihan haitalliset vaikutukset terveydelle ovat niin yleisesti tiedossa, ettei niistä tarvitse enempää puhua.
Puhtaus on sekä lääketieteen että hygienian (terveydenhuollon) eniten painottamia ja huolellisesti käsittelemiä asioita. Puhtauden eri muodoista kehon puhtaus on epäilemättä etusijalla. Islam on käsitellyt kehon puhtautta, jota lääketiede nykyään korostaa, jo vuosisatoja sitten sekä kehon että sielun puhtauden ja terveyden näkökulmasta ja asettanut tähän liittyen vakavia periaatteita ja säädöksiä. Nämä periaatteet sisältävät erityisesti terveydenhuoltoon liittyviä toimenpiteitä ja tähtäävät ihmisten terveyden suojeluun. Haluamme tarkastella tätä aihetta kahdessa osassa:
Islamin korostama fyysinen puhtaus, jopa joidenkin uskonnollisten velvollisuuksien välttämättömänä edellytyksenä ja jopa rukouksen avaimena, osoittaa selvästi, kuinka tärkeää fyysinen puhtaus on. Esimerkiksi rukouksen, jota pidetään uskon pylväänä, avain on kehon puhtaus.
Islamissa puhtaus on uskon edellytyksistä. Kuten aineellinen ja henkinen puhtaus on edellytys ibadetin (palvontatoimitusten) hyväksymiselle, niin puhtaus on myös uskon täydellisyyden edellytys. Rakastettu Profeettamme (rauha hänelle) sanoo eräässä hadithissaan (Muslim, Tahâret, 1): Tässä korostettu puhtaus on ehdoton. Se kattaa siis sekä aineellisen että henkisen puhtauden. (İbrahim Canan, Ympäristöterveys Islamissa, Istanbul 1986, s. 66)
Taharat al-najasah (aineellinen puhtaus), taharat al-hadas (hengellinen puhtaus).
Hades on uskonnollinen epäpuhtauden tila, joka estää tiettyjen rituaalien suorittamisen. Tästä syystä puhdistautuminen jaetaan kahteen luokkaan: suureen ja pieneen.
Gusül abdestiä vaativat tilat ovat sukupuoliyhteyden jälkeinen epäpuhtaus, kuukautiset ja synnytyksen jälkeinen vuoto.
Neitä ovat esimerkiksi virtsaaminen, ulostaminen ja muut asiat, jotka edellyttävät rukouksen edellyttämän peseytymisen (abdestin) uusimista.
Tämän mukaan se tarkoittaa puhdistautumista rituaalipesulla tai -peseytymisellä, joka on hengellisesti merkittävä puhdistautumisen muoto. Koraanissa on käsketty rituaalipeseytyminen, jolla kiinnitetään huomiota fyysiseen puhtauteen ja veden rooliin fyysisessä puhdistautumisessa. Kuten tiedetään, rukous on ilmaisua Jumalan läsnäoloon tulemisesta. Tuohon läsnäoloon tuleminen vaatii henkisen valmistautumisen lisäksi myös fyysistä valmistautumista. Juuri rituaalipeseytyminen on tämän henkisen ja erityisesti fyysisen valmistautumisen edellytys. (Seyyid Kutup, Fizilali’l-Kur’ân, Beirut 1980, II, 849) Samoin kuin rituaalipesu on käsketty sukupuoliyhteyden, kuukautisten ja synnytyksen jälkeen, myös jokaisen muslimin on käsketty peseytyä vähintään kerran viikossa profeettamme toimesta.
,
Fyysisiä epäpuhtauksia kutsutaan ”necâsetiksi”, ja se tarkoittaa ihmisen kehoon, vaatteisiin ja rukouspaikkaan tarttuneita fyysisiä epäpuhtauksia. Jotta rukous olisi pätevä, nämä epäpuhtaudet on poistettava. Tässä yhteydessä ”necâsetista tahâret” tarkoittaa puhdistautumista niistä aineista, joita pidetään uskonnollisesti epäpuhtaina ja jotka ovat joko kehossa tai vaatteissa. Esimerkiksi veri, siemenneste, virtsa tai niillä tahriutunut vaate ovat epäpuhtaita. Tällaisen vaatteen puhdistaminen on tahâret.
Käsienpesu.
Suu-nenähygienia.
Muita siivoukseen liittyviä vinkkejä:
Luonnollinen puhtaus.
Vaatteiden pesu.
Tilojen siivous.
Vesien puhdistus.
Olisi väärin rajoittaa puhtaus pelkästään aineelliseen puhtauteen. Sillä ruumiin puhtauden lisäksi, tai jopa sitäkin enemmän, tarvitaan ”sydämen puhtautta”, ”sielun puhtautta”, ”aikomuksen rehellisyyttä” ja ”moraalista kauneutta”. Islam, kuten kaikessa muussakin, on pyrkinyt tasapainoon ihmisen aineellisen ja henkisen olemuksen välillä. Tältä osin on mahdotonta erottaa toisistaan aineellista ja henkistä puhtautta islamissa. Vaikka monissa kohdin henkinen ja hengellinen puhtaus on painottunut, yleensä näemme ne kietoutuneina toisiinsa.
”… tämä on puhtaampaa sekä teidän sydämenne että heidän sydämensä kannalta.”
… Vie Lootin perhe pois kaupungistanne. Sillä he ovat ihmisiä, jotka haluavat pysyä puhtaina (eivätkä harjoita aviorikosta tai haureutta).
;
”Oi profeetta! Älä anna niiden, joiden suut sanovat: ’Me uskomme’, mutta joiden sydämet eivät usko, ja jotka kilpailevat keskenään uskottomuudessa, sinua murheelliseksi. Juutalaisten joukossa on niitä, jotka kuuntelevat valheita ja niitä, jotka kuuntelevat kansaa, joka ei ole tullut luoksesi. He vääristelevät sanoja paikoiltaan. He sanovat: ’Jos Jumala tahtoo jonkun eksyttää, et voi mitään tehdä häntä vastaan Jumalan edessä.’ He ovat niitä, joiden sydämiä Jumala ei ole tahtonut puhdistaa. Heille on häpeä tässä maailmassa ja heille on suuri rangaistus tulevassa elämässä.” ja vastaavissa jakeissa puhutaan myös hengellisestä puhtaudesta.
Yksi ennaltaehkäisevän lääketieteen tärkeimmistä kysymyksistä on ravitsemus. Riittävän ja tasapainoisen ravinnon saanti terveyden ylläpitämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi on ennaltaehkäisevän lääketieteen keskeisimpiä tehtäviä.
Monien sairauksien ehkäisyssä paras keino on hyvä ravitsemus. Vaikka se ei aiheuttaisi mitään tiettyä sairautta, puutteellisesta tai huonosta ravinnosta johtuu monia vaivoja, heikkoutta ja masennusta. Nälkä ja huono ravinto on erotettava toisistaan. Nälässä ruokaa on hyvin vähän tai ei ollenkaan. Sitä esiintyy suurissa nälänhädissä, sodissa, piirityksissä, muuttoaalloissa jne., ja se aiheuttaa joukkosairauksia.
Koska ihmisen terveyden suojelu ja ylläpito on yksi islamin uskonnon perusperiaatteista, sen pyhä kirja Koraani on tehnyt joitakin huomionarvoisia viittauksia tähän aiheeseen ja kehottanut ihmisiä pohtimaan sitä syvällisesti.
Koraani kiinnittää huomiota ruokavalion perusasioihin ja -lajeihin, korostaen ihmiskehon kasvun, vahvistumisen ja korjaantumisen kannalta välttämättömiä ja hyödyllisiä proteiinipitoisia ruokia, kuten lihaa, kalaa ja maitoa, sekä kasviperäisiä ruokia ja hedelmiä, kuten taateleita, viinirypäleitä, vehnää, granaattiomenia, vihanneksia, valkosipulia, kurkkua, sipulia, linssejä, viikunoita ja oliiveja. Koraani mainitsee myös kasviöljyt ja parantavan hunajan, korostaen erityisesti hunajan merkitystä hoidossa.
Koraani ei myöskään jätä huomiotta tasapainoisen ruokavalion kannalta välttämättömiä lisäaineita:
Koraanissa mainitut elintarvikkeet ovat sellaisia, jotka sisältävät ihmisen terveydelle välttämättömiä proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja. Näiden elintarvikkeiden mainitseminen Koraanissa on tarkoitettu kiinnittämään ihmisten huomio niihin ja korostamaan niiden tärkeyttä. Myös nykyajan ravitsemusasiantuntijat sanovat samaa. Sillä ravitsemuksessa elintarvikkeiden valinta, niiden vaikutus terveyteen, ylensyömisen haitat ja aliravitsemus ovat tärkeitä tekijöitä.
Tantavî Cevherî toteaa erityisesti kasvisruokia käsittelevän Bakara-suuran 61. jakeen tulkinnassa, että jakeessa mainituilla kasvisruoilla on suuri merkitys lääketieteen ja erityisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kannalta, ja hän puhuu näiden ruokien tärkeydestä ihmisten terveydelle.
Hunajalla on suuri merkitys paitsi lääketieteessä, myös ravinnossa, ja Jumala on sanonut siitä näin:
Kun tarkastelemme ylevää ilmoitusta, näemme tasapainoisen ruokavalion. Ruokavaliossa tärkein ravintoaine on proteiini. Tarkastelkaamme Koraania tästä näkökulmasta: Zariyat-suurassa näemme jakeita, joissa mainitaan: Lisäksi Koraani mainitsee siipikarjan ja kotieläinten lihan suositeltavana lihana: Proteiinien ylivoimaisuudesta muihin ruoka-aineisiin nähden näemme A’raf-suurassa seuraavaa: Mutta kiittämättömät ihmiset pyysivät Allahilta, että Hän korvaisi heidän hyvät ruokansa huonommilla: Tämä ilmaisu osoittaa selvästi proteiinien ylivoimaisuuden muihin vihanneksiin ja kasviksiin nähden.
Huomaamme, että kalasta puhutaan myös proteiinin lähteenä. Tämä mainitaan myös Fâtır-suurassa.
Tuoreen maidon tärkeyttä selitetään myös näin: Myös Nahl-suurassa näemme seuraavaa:
Koraanissa mainitaan muun muassa taateleita ja viinirypäleitä, vehnää ja granaattiomenia, valkosipulia, sipulia, linssejä, viikunoita ja oliiveja, sekä hunajaa. Lyhyesti sanottuna, ylevässä ilmoituksessa käsitellään kaikkia ihmiselle hyödyllisiä ravintoaineita ja tasapainoista ruokavaliota.
Kaikkea, mitä elävät organismit saavat suun kautta ulkopuolelta elämänsä ylläpitämiseksi, kutsutaan ”ravinnoksi”. Ravinto puolestaan on prosessi, jossa ihminen saa ja hyödyntää kehonsa tarvitsemia aineita kasvuun, kehitykseen, terveyteen ja pitkään, tuottavaan elämään.
Lasten kasvu, elinten toiminta, vanhenevien solujen uusiutuminen ja päivittäisten toimintojen suorittamiseen tarvittava energia saadaan kaikki ravinnosta ja ruokavaliosta.
Tässä yhteydessä on hyvä mainita lyhyesti myös liiallinen ja epätasapainoinen ruokavalio sekä riittämätön ja epätasapainoinen ruokavalio.
Ravitsemuksessa yhtä tärkeää kuin syödyt ruoat on tasapainoinen ja kohtuullinen syöminen. Liiallinen syöminen ja epätasapainoinen ruokavalio johtavat lihomiseen. Jokainen ylimääräinen kilo, joka ylittää kehon luonnollisen painon, on lisärasite kehon peruselinten kannalta.
Koraani sanoo tästä asiasta näin: (Al-A’raf, 31).
Myös profeettamme (rauha hänelle) on sanonut:
Allahin lähettiläs, joka on tulkinnut tätä jaetta parhaalla mahdollisella tavalla, on sanonut tästä aiheesta seuraavaa:
Tämä hadith pitää kohtuullista ja tasapainoista syömistä muslimeille välttämättömänä ja korostaa, ettei muslimi saa koskaan liioitella syömisessä ja juomisessa, vaan se on islamin vaatimus.
Voidaan sanoa, että riittämätön ja epätasapainoinen ravinto aiheuttaa häiriöitä kehon kasvussa, kehityksessä ja normaalissa toiminnassa. Riittämätön ja epätasapainoinen ravinto on monien sairauksien (kuten beriberi, pellagra, skorbutti, marasmus, kseroftalmia, riisitauti) suora syy, ja se edistää monien muiden sairauksien (kuten tuhkarokko, hinkuyskä, tuberkuloosi, ripuli) leviämistä ja vakavaa kulkua. Yhteiskunnissa, joissa aliravitsemus on yleistä, sosiaaliset epätasapainot ovat tavallisia.
Koraani sanoo aliravitsemuksesta näin: Ihmisen on hyödynnettävä riittävästi kaikkia Allahin sallimia ruoka-aineita, jotta hän voi ravita itseään riittävästi ja tasapainoisesti. Joidenkin ruoka-aineiden hylkääminen eri syistä ja näkökulmista johtaa lääketieteellisiin ongelmiin.
Korkein Jumala haluaa, että syömme ja käytämme kaikkia sallittuja ja puhtaita ruoka-aineita, ja hän moittii niitä, jotka eivät syö tiettyjä ruoka-aineita, sanoen: Todella hyvän ja tasapainoisen ruokavalion saavuttamiseksi on hyödynnettävä kaikenlaisia ruoka-aineita.
Liiallinen syöminen ja lihominen tai liian vähäinen ja riittämätön ravinto ja laihtuminen ovat yhtä lailla haitallisia ihmisen terveydelle. Islam ja sen pyhä kirja Koraani suojelevat ihmisiä molemmilta ääripäiltä ja takaavat ihmisen terveyden ravitsemuksen osalta käskemällä käyttämään kaikkia ruoka-aineita riittävästi ja tasapainoisesti.
Koraani on sisällöltään ja käsittelemiltään aihepiireiltään uskonnollisia opetuksia käskevä, moraalia kaunistava ja ihmisiä oikealle tielle ohjaava luonteeltaan. Tällä tavoin lyhyesti kuvatun Koraanin sisällä käsitellään monia eri aiheita. Yksi näistä on kansanterveyttä, eli ennaltaehkäisevää lääketiedettä, koskevat asiat, jotka koskettavat kaikkia.
Islamilainen lääketiede, jonka lähteet ovat Koraani ja hadithit, painottaa sairauksien ennaltaehkäisyä enemmän kuin niiden hoitoa. Kaikissa lääketieteen järjestelmissä on kiinnitetty huomiota hygieniaan, ennaltaehkäisevään lääketieteeseen ja terveyden suojeluun. Mikään muu järjestelmä ei kuitenkaan ole tehnyt tätä yhtä tietoisesti ja painokkaasti kuin uskontomme. Tämä on myös modernin lääketieteen lopullinen tavoite. Kaikista teknisistä mahdollisuuksista huolimatta monien sairauksien luonne on edelleen tuntematon, ja niihin lisätään uusia, joita kutsutaan ”sivilisaatiosairauksiksi”. Sairaita ihmisiä on tietenkin hoidettava, mutta varsinainen tavoite on poistaa sairauksien syyt.
Tarttuvilta taudeilta suojautuminen,
Vältä haitallisia ruokia ja juomia,
Kehon puhtauden ja terveyden ylläpitämistä ja
Hän on käskenyt meitä suojelemaan kehomme terveyttä tasapainoisella ruokavaliolla.
Kuten tässä lyhyessä kirjoituksessamme yritämme selittää, on erittäin tärkeää, että kirja, joka on tarkoitettu koko ihmiskunnalle aina maailman loppuun saakka, käsittelee näitä asioita. Islamilaisen lääketieteen perustan muodostaa terve ihminen ja terve yhteiskunta. Terveistä ihmisistä, sekä henkisesti että fyysisesti, koostuva yhteiskunta on ensisijainen tavoite. Kaikkien ihmisen terveyttä uhkaavien vaarojen poistaminen on olennaista.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
