Arvoisa veljemme,
”Minä hoidan haavan, Jumala parantaa sen.” (Tohtori Ambroise Paré)
Arjessamme törmäilemme, leikkaamme sormemme, astumme piikkiin tai joudumme leikkaukseen tai palovammaan. Kaikilla näillä on sama lopputulos:
Haava.
Se vuotaa verta, turpoaa, tulehtuu jonkin aikaa ja sitten paranee.
– Haava paranee, mutta miten?
– Miksi haavassa kehittyvät fysiologiset, biokemialliset ja histologiset tapahtumat eivät tapahdu terveessä kudoksessa?
– Mitä koodeja tuo haavoittava väline purkaa ja mitä ovia se avaa siinä elimessä, jota se haavoittaa, jotta nämä säännölliset ja valtavat muutokset tapahtuvatkaan?
– Miten kehomme miljoonat ja miljoonat solut on koodattu siten, että sekä varpaamme että päämme reagoivat samalla tavalla vammaan?
Ilmaisemme hämmästystämme rannekellon monista toiminnoista, arvostamme näin pienen laatikon sisään mahtuvia monia ominaisuuksia ja ilmaisemme ihailumme teknologiaa kohtaan. Miten paljon suurempi onkaan sen tiedon ja voiman haltijan viisaus ja kyky, joka koodaa, tallentaa ja sijoittaa tuhansia toimintoja soluun, jonka halkaisija on vain millimetrin sadasosa?! Hämmästys ja ihailu eivät riitä kuvaamaan sitä.
Kun kudoksen eheys rikkoutuu, joko onnettomuuden tai kirurgin veitsen vuoksi, eli kun vamma syntyy, käynnistyy sarja dramaattisia muutoksia. Ensin hius- ja suurempien verisuonten läpimitta supistuu tilapäisesti. Näin verenvuoto minimoidaan. Sitten koko alueen verisuonet laajenevat mahdollisimman paljon. Verisolut ja seerumi hyökkäävät haavaan. Muutaman tunnin kuluessa haavaan muodostuu löysä, proteiinipohjainen verkko. Tämän verkon aukot täyttyvät veriseerumilla, punasoluilla ja valkosoluilla. Valkosolut liikkuvat aktiivisesti haavassa. Ne sitovat, nielevät ja hajottavat haavassa olevat kuolleet kudokset ja solut, jätteet ja vieraat aineet.
Valkosolut,
Nämä ovat erilaisia verisoluja, joita kutsutaan nimillä kuten leukosyytit, monosyytit, lymfosyytit jne.
Jokaisella niistä on oma tehtävänsä haavan paranemisessa. Vaikka nämä tehtävät osittain tunnetaan, suurin osa niistä on edelleen hämärän peitossa.
Muita muutoksia vamma-alueella ovat:
Hiussuonet alkavat kasvaa kohti haavaa ja yhdistyvät haavan vastakkaiselta puolelta tuleviin hiussuoniin.
Ihon pintakerroksissa tapahtuu löystymistä, ja ihosolut alkavat jakautua ja lisääntyä nopeasti ja siirtyvät kohti haavaa peittääkseen sen. Näin ollen haava on toisena päivänä peittynyt uudella iholla.
Haavassa solujen eteneminen ei ole satunnaista, vaan
”kosketusorientaatio”
ja
”kosketusinhibiitio”
neitä kutsutaan nimellä ”kanunlar”. Muuttavat solut käyttävät haavan sisällä olevaa proteiiniverkostoa alustana.
Vahingoittuneen kudoksen sisällä, josta puhuimme.
”haavan paranemismekanismi”
On tiedossa, että monet kemialliset tapahtumat ja aineet käynnistävät ja ylläpitävät tätä prosessia, mutta suurin osa niistä pysyy salaisuutena.
Haavassa kolmas päivä
”kollageeni”
niminen proteiini alkaa näkyä. Kollageeni on kuitumuodossa. Kollageenikuitujen verkostot ja suunnat osoittavat taiteellista säännöllisyyttä.
Ambroise Paré, joka oli noin 300 vuotta sitten elänyt lääkäri.
”Minä sidon haavan, mutta Jumala parantaa sen.”
Hän sanoi näin. Tänä päivänä mikään ei ole muuttunut 300 vuotta sitten tapahtuneeseen verrattuna. Kaikkien kirurgisten toimenpiteiden perusta perustuu haavan kahden reunan vastakkain tuomiseen.
Kaksi haavaa, jotka meidän on yhdistettävä ja parannettava.
Jumala’
on.
Jos Jumala ei olisi antanut kudoksillemme kykyä korjata ja parantaa haavoja, mitä kirurgit voisivatkaan tänään tehdä? On tosiasia, että sydämensiirtoleikkauksistaan tunnetun tohtori Barnardinkin taito ja tietämys eivät ylitä minkään tulehdussolun kykyä.
Emme ole vielä kuulleet, että rikkinäinen auto, lentokone tai robotti olisi korjannut itse itsensä. Ihmiskunnan tiede ei ole vielä saavuttanut tätä tasoa.
Tässä maailmankaikkeudessa mikään ei ole sattumanvaraista tai vailla tarkoitusta.
Se, että luokkahuoneessa pulpetit on aseteltu peräkkäin, ikkunat avautuvat puutarhaan eikä saliin, liitutaulu on kiinnitetty etuseinään ja lamput on asennettu kattoon eikä lattiaan, osoittaa, että luokkahuoneen on järjestänyt joku, jolla on järkeä päässä.
Tietenkin, kehomme järjestys ja säännönmukaisuus viittaavat myös Luojaamme, joka on luonut tuon kehon…
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
