Arvoisa veljemme,
Perhe:
Sukuyhteyden tai avioliiton kautta yhteenliittyneiden vanhempien ja lasten muodostama yhteisö.
Koska isovanhemmat ja lapsenlapsetkin kuuluvat perheen määritelmään, hekin ovat osa perhettä.
Naisten ja miesten toisiaan kohtaan tuntemat tunteet, halut, emootiot ja taipumukset ovat Jumalan luomistyön mukaisia (Al-Imran, 3:14). Jumala on antanut ihmiselle nämä tunteet luontonsa mukaisesti, mutta on samalla rajoittanut näiden taipumusten tyydyttämisen tiettyihin periaatteisiin.
Nämä rajat koskevat sunnassa mukaisia avioliittoja.
Islamin vastaiset avioliitot ja suhteet sekä niihin liittyvät taipumukset on kielletty.
Avioliitto,
Koska se tuo puolisoiden välille aineellista ja henkistä tyydytystä, se on rauhallisuuden ja mukavuuden elementti. Avioliittoinstituutio on välttämätön suvun jatkumiselle ja kehittymiselle. Ilman Koraanissa ja sunnassa määriteltyä muotoa ei voida puhua perheen perustamisesta, eikä syntyvien lasten voida ajatella olevan laillisia.
Ensimmäinen perhe
Ensimmäisen ihmisperheen perusti Aadam (rauha hänelle) ja Eeva.
Siitä lähtien perheinstituutio on kypsynyt ja kehittynyt. Samalla yhteiskuntien, taloudellisen tilanteen ja ilmaston vaikutuksesta on syntynyt erilaisia perhetyyppejä.
Perhe
Ydinperhe koostuu vanhemmista ja lapsista, ja laajemmin ajateltuna se käsittää myös aviopuolisoiden sukulaiset.
Islamilaisen perheen perustamisen ensimmäinen ehto on,
Avioliitto edellyttää, että kyseessä on uskovainen mies ja uskovainen nainen, ja että heidän välillään ei ole sukulaisuussuhdetta, joka on kielletty Koraanissa. Koraanissa on säädetty, että avioliitto äidin, isän, tyttärien, poikien, sisarusten, tädin ja serkkujen kanssa on kielletty, samoin kuin avioliitto imetyssisarusten välillä. Koraanin mukaan on myös kiellettyä mennä naimisiin tädin tai sedän kanssa.
Islamin säädökset kieltävät kahden sisaren ja vaimon veljentyttären samanaikaisen avioliiton, mutta sallivat heidän avioitumisensa vaimon kuoleman jälkeen. Tädin- ja sedänlapsien avioliitto on sen sijaan sallittu. Lasten puolisoiden ja anoppien, äitipuolien ja isäpuolien kanssa ja…
Naimisissa olevien naisten kanssa avioituminen on haram.
”Teille on kielletty avioliitto äitienne, tyttärienne, sisarienne, tätiänne, tätienne, veljentyttärienne, sisarentyttärienne, imettäjienne, imettäjäsisarienne, vaimojenne äitienne, vaimojenne tyttärienne, joiden kanssa olette olleet sukupuoliyhteydessä – jos ette ole olleet sukupuoliyhteydessä, teille ei ole estettä – poikienne vaimojenne ja kahden sisaren kanssa. Mitä on menneisyydessä tapahtunut, se on mennyt. Totisesti, Jumala on anteeksiantava ja armollinen.”
”…Teille on myös kiellettyä mennä naimisiin naimisissa olevien naisten kanssa…”
(Nisa, 4/23-24)
Perheen rauhan säilyttämiseksi perheenjäsenten on täytettävä velvollisuutensa toisiaan kohtaan. Nämä velvollisuudet voidaan tiivistää seuraavasti:
a. Puolisoiden velvollisuudet toisiaan kohtaan:
Aviopuolisoiden ei tulisi nähdä toistensa puutteita ja vikoja, vaan heidän tulisi suojella toistensa kunniaa ja siveyttä. Näin he voivat yhdistyä ja saavuttaa perheonnen. Uskontomme tunnustaa miehen perheenpääksi:
”Miehet ovat naisia ylempiä.”
(Nisa, 4/34)
Tämä käy ilmi jakeesta. Sillä miehet on luotu naisia vahvemmiksi. Perheen elättäminen on miehen velvollisuus. Islam pitää tätä niin tärkeänä, että miehen perheenjäsenilleen Allahin mielihyvää tavoitellen tekemät menot katsotaan hyväntekeväisyydeksi.
(Riyâzu’s-Sâlihîn, I/331)
Aviomiehen oikeudet ja velvollisuudet vaimoaan kohtaan voidaan hadithien valossa luetella seuraavasti:
Miehen tulee kohdella vaimoaan hyvin, olla loukkaamatta häntä ja välttää karkeaa käytöstä. Profeetta (rauha hänelle) sanoi näin:
”Oi, kansani! Kehotan teitä kohtelemaan naisia hyvin. Sillä he ovat teidän alaisuudessanne. Teillä ei ole oikeutta liialliseen sortoon. Mutta jos he harjoittavat avoimesti haureutta, silloin tilanne muuttuu.”
(Riyâzu’sSâlihîn, I/319)
Aviopuolisoiden tulisi osoittaa kiintymystä toisilleen ja etsiä onnea kotoa. Heidän ei tulisi turvautua laittomiin keinoihin. Heidän tulisi olla tarkkoja siveyden ja kunnian suhteen.
”Sano uskoville miehille, että heidän tulee pidättäytyä haramista ja suojella siveyttään aviorikokselta.”
(An-Nūr, 24/30)
jae ilmaisee tämän.
Miehen tulee muistuttaa vaimoaan ja lapsiaan uskonnollisista velvoitteista ja ohjata heitä hyvään suuntaan.
”Käske perhettäsi rukoilemaan.”
(Taha, 20/132).
”Opettakaa seitsemänvuotiaille lapsille rukouksen suorittamista. Jos he eivät rukoile kymmenvuotiaina, rangaistkaa heitä.”
(Riyâzu’s-Sâlihîn, I/339)
Aviomies,
Hän on velvollinen elättämään vaimonsa ja tyydyttämään kaikki hänen tarpeensa oman varallisuutensa ja kykyjensä mukaisesti.
(Abu Dawud, Nikah, 41).
Jos mies on tässä asiassa pihi, vaimo voi kääntyä asianomaisten viranomaisten ja tuomioistuinten puoleen ja selittää tilanteensa, ja hän voi myös käyttää omaisuuttaan ilman miehensä suostumusta.
Aviomies
, vaimolleen ei koskaan
”olet ruma”
ei pitäisi, eikä pitäisi jatkuvasti etsiä virheitä tekemästään työssä
(Ibn Majah, Nikah, 3)
, ei saa koskaan lyödä vaimoaan
(Buhari, Nikah, 93)
Hän ei saisi jatkuvasti epäillä vaimoaan ja yrittää salaa seurata häntä.
(Muslim, Imâre, 56).
Mitä tulee vaimon velvollisuuksiin aviomiestään kohtaan;
Rouva,
vaimo on velvollinen tottelemaan aviomiestään, joka on perheen pää, kaikissa laillisissa ja islamilaisissa asioissa.
Nainen
Hänen tulee suojella vaimonsa omaisuutta, perheensä kaikkia salaisuuksia, kunniaa ja lapsia.
Nainen
Nainen ei saa pyytää eroa mieheltään ilman pätevää syytä. Naiselle, joka haluaa erota miehestään ilman pakottavaa syytä, on kielletty paratiisin tuoksu.
(Abu Dawud, Talak, 18).
Nainen
Hän ei saa poistua kotoaan ilman miehensä lupaa.
(Buhari, Nikah, 116)
.
Naisen
Hänen tärkein tehtävänsä on miellyttää aviomiestään. Tästä asiasta profeetta Muhammed sanoi näin:
”Jokainen nainen, joka kuolee siten, että hänen miehensä on häneen tyytyväinen, pääsee paratiisiin.”
(Riyâzu’s Sâlihîn, I/326).
Toisessa hadithissään Jumalan lähettiläs sanoi näin:
”Jos nainen jättää miehensä sängyn (ilman pätevää syytä) yöksi, enkelit kiroavat häntä aamuun asti.”
(Sama teos, 323)
Nainen
Hänen tulee kohdella aviomiestään kypsästi ja hyvin, ei pidä ylpeillä rikkaudellaan ja kauneudellaan, hänen tulee hoitaa kotityöt, huolehtia lapsistaan eikä tuhlata aviomiehensä omaisuutta.
(Tecrîd-i Sarîh -käännös, V/174).
b. Vanhempien velvollisuudet lapsiaan kohtaan:
Vanhempien ensisijainen tehtävä on huolehtia lastensa tarpeista. Profeetta Muhammed (rauha hänelle) sanoi näin:
”Parhaimmat hyväntekeväisyysmenot ovat ne, joita mies käyttää perheensä hyväksi, ne, joita hän antaa Jumalan asialle omistamalleen hevoselle, ja ne, joita hän antaa Jumalan asialle omistamilleen (mujahid-)tovereilleen.”
(Riyâzu’s-Sâlihîn, I/329)
Lasten tarpeita tyydytettäessä ei tule sortua kumpaankaan ääripäähän: ei tuhlailuun eikä kitsasteluun. Kumpikaan ei ole uskontomme mukainen tapa.
Vanhemmat
Lapselle tulee antaa hyvä kasvatus, eikä hänelle tule kertoa asioita, joita hän ei voi ymmärtää. Opetuksessa tulee edetä yksinkertaisesta monimutkaiseen. Ensin tulee opettaa Jumala, juurruttaa usko ja vakuuttaa lapsi uskosta. Kun lapsi on riittävän vanha, tulee opettaa uskonnollisia velvollisuuksia. Lisäksi tulee kertoa, mikä on hyvää ja mikä pahaa, opettaa ruokailu- ja käyttäytymistapoja ja juurruttaa ne lapselle. Vanhempien tulee olla lapsilleen hyvänä esimerkkinä, sillä lapset aina jäljittelevät vanhempiaan.
Vanhemmat,
Hänen tulee kohdella lapsiaan oikeudenmukaisesti, ei lietsomaan heidän kateuden tunteitaan, eikä tekemään eroa tyttöjen ja poikien välillä.
Vanhemmat
Hänen tulisi antaa lapsilleen kauniita nimiä, suorittaa heille ympärileikkaus ja kehittää heidän islamilaisia tietämyksiään ja tunteitaan.
Vanhemmat
Hän on osoitettava lapsilleen rakkautta ja myötätuntoa. Profeetta istutti Usaman toiselle polvelleen ja Hasanin toiselle ja sanoi sitten:
”Oi Jumala, suokoon heille armoa ja onnea, sillä minä toivon heille hyvää ja onnellisuutta.”
on määrännyt
(Tecrid-i Sarih -käännös, XII/127)
Vanhemmat
Heidän tulisi naittaa avioikään tulleet lapsensa puhtaille ja moraalisille ihmisille. Profeetta sanoi näin:
”Sen, joka jättää jälkeensä hyvän lapsen, joka rukoilee hänen puolestaan, tekojen kirja ei sulkeudu, vaan hänelle kirjoitetaan jatkuvasti hyviä tekoja.”
(Abu Dawud, Vesaya, 14).
c. Lasten velvollisuudet vanhempiaan kohtaan:
Lapset,
heidän tulee olla kuuliaisia vanhemmilleen ja kohdella heitä hyvin:
”Me olemme ihmiselle myös neuvoneet, että hänen tulee olla hyvä vanhemmilleen.”
(Lokman, 31/14)
.
Koska lapsen kasvatuksessa ja kehityksessä äiti ja isä tekevät suurimmat uhraukset.
Lapset,
Hänen tulee osoittaa kunnioitusta ja myötätuntoa vanhempiaan kohtaan, täyttää heidän toiveensa ja miellyttää heitä.
”Herrasi on näin käskenyt: Palvelkaa vain Häntä ja olkaa hyviä vanhemmillenne. Jos jompikumpi tai molemmat vanhenevat luonanne, älkää koskaan sanoko heille…”
’öh’
Älä edes sano mitään, älä suutu heille äläkä huuda heille päin naamaa, tarjoa heille molemmille jotain ja puhu heille ystävällisesti. Osoita heille molemmille armoa ja nöyryyttä ja sano:
”Herra, ole armollinen heille molemmille, niin kuin he kasvattivat minua pienenä, ole Sinäkin armollinen heille molemmille.”
”Herranne tuntee paremmin sydämenne sisällön. Jos teette hyvää vanhemmillenne, Jumala antaa teille anteeksi. Sillä Hän on totisesti anteeksiantava niille, jotka katuvat syntejään.”
(Isra, 17/23-25).
Abdullah ibn Mas’ud sanoo:
”Profeetta (rauha hänelle) sanoi:
– Mikä on Allahin silmissä kaikkein rakastetuin teko?
Kysyin, jolloin profeetta (rauha hänelle) vastasi:
–
Ajallaan suoritetut rukoukset,
näin määräsi.
– Kumpi on rakkaampi rukouksen jälkeen,
sanoin.
–
Vanhempien kunnioittaminen/Vanhemmille hyvän tekeminen
, hän sanoi.
– Mikä on sitten seuraava?
sanoin.
– Se on jihad Allahin tiellä.
käskivät.”
(Riyâzu’s-Sâlihîn, I/347).
Lapset,
He eivät saa puhua pahaa vanhemmistaan, eivät saa heitä herjata, heidän on täytettävä heidän testamenttinsä ja kohdeltava heidän ystäviään ystävällisesti:
”Oi Herramme, anna anteeksi minulle, vanhemmilleni ja kaikille uskoville ylösnousemuksen päivänä.”
(Ibrahim, 14/41) -lausetta tulisi rukoilla.
Täysi-ikäisten lasten tulee aina pyytää lupa vanhempiensa huoneeseen mennessään. Alaikäisten lasten tulee pyytää lupa vanhempiensa tai muiden huoneeseen mennessään kolmessa tilanteessa: ennen aamurukousta, eli kun noustaan sängystä ja pukeudutaan; päiväunien aikana; ja nukkumaan mennessä iltarukouksen jälkeen.
Koska nämä ajat ovat aviopuolisoiden keskinäistä intiimiyttä varten. Jumala on käskenyt kaikkia uskovia opettamaan tätä lapsilleen (An-Nur, 24/58).
Profeetta Muhammed,
”Kenelle tekisin hyvän teon?”
eräälle kysymykseen vastannut seuralainen sanoi näin:
”Äidillesi (hän toisti tätä kolme kertaa), sitten isällesi, sitten lähimmillesi.”
(Buhari, Adab, 2; Muslim, Birr, 1,2; Abu Dawud, Adab, 120).
Myös profeettamme on sanonut näin:
”Äiti on paratiisin porttien keskellä.”
(Ibn Hanbal, V/198);
”Paratiisi on äitien jalkojen alla.”
(Nesâî, Džihad, 6)
.
Lapset,
Lapsien tulee aina olla kunnioittavia vanhempiaan kohtaan ja kohdella heitä ystävällisesti ja hymyillen. Vanhempien kaikkia käskyjä on noudatettava ja hyväksyttävä, ellei kyse ole Jumalan käskyjen rikkomisesta. Heidän on pyrittävä saamaan vanhempiensa suostumus kaikissa asioissa. Heidän on asetettava vanhempiensa palveleminen oman palvelemisensa edelle. Vanhempien kuoltua heitä on muistettava armollisesti, rukoiltava heidän puolestaan, tehtävä hyväntekeväisyyttä heidän muistokseen ja täytettävä heidän testamenttinsa.
Jumalan kumppaneiksi asettamisen jälkeen suurin synti on vanhempien tottelemattomuus.
Jos vanhemmat eivät noudata islamin käskyjä ja pidättyvät kielletyistä asioista, tai jopa jos he ovat uskottomia, se ei poista heidän vanhemmuudesta johtuvia oikeuksiaan. Siksi heille on toteltava asioissa, jotka eivät ole Jumalan vastaisia, ja heitä on kohdeltava aina hyvin.
d. Sisarten velvollisuudet toisiaan kohtaan:
Veljekset
Toisiaan kohtaan on oltava ystävällinen, nuorempien on toteltava vanhempiaan ja osoitettava heille kunnioitusta, ja vanhempien on kohdeltava nuorempia suvaitsevaisesti. Vain näin perheessä voidaan saavuttaa onnea ja rauhaa.
Veljekset
He eivät saa antaa ahneuden rikkoa heidän välistä yhtenäisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja harmoniaa.
Veljekset
Kyvyt eivät saisi synnyttää kateutta. Joku on kiinnostunut tieteestä, kehittyy sillä alalla ja saavuttaa mainetta ja kunniaa; joku toinen on kiinnostunut kaupasta, työskentelee sillä alalla, kehittyy ja voi rikastua. Nämä asiat tulisi ottaa vastaan kypsästi, eikä tulisi unohtaa sitä tosiasiaa, että kaikki eivät voi olla samoja asioita tai työskennellä samalla alalla.
Mahdolliset erimielisyydet on ratkaistava keskustelemalla ja toistensa ajatuksia kunnioittaen. Kovuus ja riidat johtavat aina huonoihin seurauksiin. Ne aiheuttavat perheessä levottomuutta ja epämiellyttäviä tilanteita.
Mitä tulee islamilaisen perheoikeuden erityispiirteisiin;
Avioliiton tavoitteena on tuoda rauha ja onni perheeseen sekä kasvattaa hyvä sukupolvi yhteiskuntaan.
”Yksi Hänen (olemassaolonsa ja voimansa) merkeistä on se, että Hän on luonut teille teistä itsestänne puolisoita, jotta te löytäisitte heissä rauhaa ja tyyneyttä. Ja Hän on asettanut teidän välillenne rakkautta ja armoa.”
(Roomalaiset, 30/21).
”He (teidän vaimonne) ovat teille kuin vaate, ja te olette heille kuin vaate…”
”(Al-Baqara, 2/187).”
Islam pitää seksuaalisen tarpeen tyydyttämistä luonnollisena asiana, mutta samalla toteaa, ettei avioliiton tarkoitus rajoitu pelkästään siihen.
”Synnyttävä musta nainen on parempi kuin synnyttämätön kaunis nainen.”
”Menkää naimisiin ja lisääntykää, sillä minä tulen ylpeilemään teillä muille kansakunnille ylösnousemuksen päivänä.”
(Avnu’l Ma’bûd Şerh Ebu Dâvud, I/173)
.
Myös se, että myötäjäiset ovat symbolisia, on samaa tarkoitusta varten: osoitus aviomiehen halusta elää vaimonsa kanssa yhteistä, ylevää ja inhimillistä elämää.
Perheen onni, lasten kunniallisuus ja islamilaisen yhteiskunnan pelastus ovat tiiviisti yhteydessä siihen mittapuuun, jota avioituvat käyttävät toisiaan valitessaan. Tässä asiassa Jumalan lähettiläs (rauha hänelle) on asettanut seuraavan mittapuun:
”Nainen otetaan vaimoksi neljän ominaisuuden vuoksi: rikkaus, suku, kauneus ja uskonnollisuus; olkoon kätesi mullassa, älä lakkaa etsimästä uskovaista!”
(Buhari, Nikah, 16).
Islamissa avioliitto on islamilainen sopimus, joka on vapaa muodollisuuksista ja seremonioista. Avioliiton julistaminen, juhla-ateria lähimmille ystäville ja sukulaisille, musiikin soittaminen ja ilonpito ovat olleet suositeltavia ja hyväksyttyjä tapoja, ja kutsuun vastaamatta jättäminen on katsottu epäsuotavaksi.
(Buhârî, Nikâh, 66 jne.)
.
Avioliiton myötä puolisot ovat velvollisia noudattamaan toistensa oikeuksia Jumalan edessä. Nämä keskinäiset oikeudet perustuvat tasa-arvoon, paitsi perheenpäällikkyyden osalta. Avioliitto ei poista naisen persoonallisuutta, eikä miehen oikeudellinen ja sosiaalinen asema varjosta vaimon oikeuksia. Nainen voi säilyttää oman sukunimensä ja käyttää täyttä ja itsenäistä määräysvaltaa omistamansa omaisuuden suhteen.
Aviopuolisot kohtelevat toisiaan hyvällä tahdolla ja hyvällä käytöksellä.
”Teistä parhaat ovat niitä, jotka ovat hyviä perhettään kohtaan…”
(Ibn Majah, Nikah, 50).
He sietävät pieniä ärtymyksen aiheita, erimielisyyksiä ja puutteita, ja he osoittavat suvaitsevaisuutta, jotta koti ei hajoaisi:
”…Kohdelkaa naisia ystävällisesti ja kunnioittavasti; jos heissä on jotakin, mistä ette pidä, niin ehkäpä Jumala onkin täyttänyt sen monilla hyvillä asioilla.”
(Nisa, 4/19)
Jos erimielisyydet pahenevat, asia viedään välimiehelle, ja jos välimiehetkään eivät pysty turvaamaan perheen jatkuvuutta, viimeisenä keinona noudatetaan asianmukaista menettelyä.
”asteittainen avioero”
järjestelmä otetaan käyttöön.
Islamilainen perheoikeus,
se on sallinut miehen mennä naimisiin useamman kuin yhden naisen kanssa, enintään neljän, ja se on riippunut melko vaikeista tilanteista ja olosuhteista.
Ensimmäinen vaimo
jos hän on asettanut ehdoksi, ettei hänen kanssaan saa mennä naimisiin, niin toista avioliittoa ei voida solmia,
Asianmukaisissa avioliitoissa on otettava huomioon puolisoiden oikeudet ja persoonallisuus.
Henkisten ja moraalisten suhteiden lisäksi on huolellisesti säädetty myös vanhempien ja lasten välisistä oikeudellisista suhteista. Kelpoisuutta, huoltajuutta ja holhousta koskevat säännökset liittyvät kaikkien lasten, olivatpa he isällisiä tai orpoja, tilanteeseen ja etuihin. Islam on taannut, että lapset huolehtivat tarvitsevista vanhemmistaan ja että mies elättää vaimonsa ja tarvitsevat sukulaisensa. Lopuksi perintösäännökset ovat määrittäneet kaikkien sukulaisten, läheltä kauas, oikeudet kuolleen omaisuuteen.
Islamilainen laki,
avioliitossa olevien aviorikos
-jos ehdot täyttyvät-
Koska hän oli määrännyt kuolemanrangaistuksen ja kieltänyt aviorikoksen näin ankarasti, hän oli tukkinut kaikki mahdolliset epäilyttävät polut, jotka saattaisivat johtaa siihen, ja kieltänyt miesten ja naisten sekaista huvittelun, naisen ja vieraan miehen kahdenkeskisen oleskelun, naisen yksin matkustamisen ilman sukulaista, naisen ja miehen toisiaan tuijottamisen.
Nämä perusteet, joille islamilainen perhejärjestelmä rakentuu, tuovat esiin islamilaisen oikeuden perhekäsityksen kaikessa laajuudessaan.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
