– Minulle suositeltiin psykiatrin luona käymistä pakko-oireiden takia; onko se välttämätöntä?
Arvoisa veljemme,
Pakkomielteisen häiriön vaivaaman henkilön on suositeltavaa hakeutua asiantuntevan ja uskonnollisen psykologin hoitoon. Tämä on nimenomaan suositus.
Katsokaamme ympärillemme; vuoret, kivet, kasvit, eläimet, kuu, aurinko ja tähdet kulkevat mielessämme peräkkäin. Kaikki nämä ovat aineellisia olentoja, mutta kuinka erilaisia ne toisistaan ovatkaan!?..
Ajatelkaamme myös niitä asioita, joita emme näe, kuten säteilyä, painovoimaa ja auringon vetovoimaa. Huomioikaamme, että nämäkin ovat toisistaan hyvin erilaisia asioita.
Ja jatketaanpa ajatustamme näin:
Niin kuin tuli eroaa maasta, niin eroaa paholainenkin Aadamin pojasta. Niin kuin pimeys eroaa valosta, niin eroavat hengetkin enkeleistä.
On olemassa kaksi olentotyyppiä, jotka joutuvat jumalallisen koetuksen kohteeksi:
Ihminen ja henki.
Molemmilla on uskovaisia ja epäuskoisia. Molemmissa on hyviä ja pahoja yksilöitä. Molemmilla sukupuolilla on opastajia ja turmelijoita.
Tässä on pahin olento, joka kuuluu henkien lajiin ja kapinoi Jumalaa vastaan:
Paholainen.
Ihmisen ruumis on luotu maasta, ja siihen on tullut sielu vieraaksi. Jinnit sen sijaan on luotu suoraan tulesta. Paholaisen ensimmäinen ja suurin koettelemus johtui juuri tästä luomisen erosta: hän väitti olevansa ihmistä ylempi, koska oli luotu tulesta, ja kieltäytyi kumartamasta Aadamia (as), minkä vuoksi hänet karkotettiin rauhasta ja kirottiin.
Paholainen
Koska se on jinnien sukua, sen elinikä on luonnollisesti pidempi kuin ihmisen. Tälle kapinalliselle jinnille on kuitenkin annettu pitkä elinikä omasta tahdostaan ja todellisuudessa rangaistuksena, ja sille on annettu lupa vaivata ihmisiä tuomiopäivään asti.
Jumala olisi voinut koetella ihmisiä pelkästään heidän himoillaan ja maailman asioilla, ilman paholaista, ja lopulta saattaa heidät ansaitsemaansa onneen tai rangaistukseen. Paholaisen mukaan ottaminen tässä asiassa on itse asiassa hänelle annettu suuri rangaistus. Sillä, kuinka monta ihmistä hän onkaan saanut pahoille teille, ja heidän tekemiensä syntien moninkertainen määrä on kirjoitettu hänelle, jolloin hänen rangaistuksensa on kasvanut käsittämättömän suureksi.
Kahhar
hänet on katsottu arvoisaksi saamaan nimensä korkeimmalla kunnianosoituksella.
”Samoin kuin ihmisissä on nähty ruumiillisia pahoja henkiä, jotka toimivat paholaisen asialla, on yhtä varmaa, että on olemassa myös ruumiittomia pahoja henkiä, jotka ovat peräisin jinneiltä.”
(Lem’alar, s. 82)
Näette jonkun, joka yrittää istuttaa toiseen ihmiseen vääriä ajatuksia. Puhuessaan hän katsoo keskustelukumppaninsa silmiin, ei käsiin tai jalkoihin. Hän yrittää tunkeutua sieluun silmien kautta, yrittää suostutella häntä. Jos kuvittelette näiden kahden ihmisen ruumiit katoavan, esiin tulevat kaksi erillistä sielua. Ja toinen niistä haluaa pettää toista.
Näin ollen ei ole yllättävää, että paholainen pyrkii eksyttämään ihmisen sielua ja kääntämään hänet pois oikealta tieltä.
Näemme, että jotkut kieltävät paholaisen olemassaolon. Kuten Nur-kirjoittaja toteaa, tämä on ”paholaisen suurin juoni”. Tämän kieltämisen ainoa peruste on se, ettei paholaista voi nähdä silmin.
Nyt kysytäänpä tuolta henkilöltä:
Millä sinä kiellät paholaisen?
Eli etkö sinä, kädetkösi, korvasi, ruumiisi vai jalkasi, hyväksy paholaisen olemassaoloa?
Hän pitää kysymystämme järjettömänä ja
”ei kenenkään kanssa”
hän lisäisi: En voi käsittää hänen olemassaoloaan. Siispä, se, joka ei usko paholaisen olemassaoloon, on tuon henkilön järki. Näkymätön asia kieltää jälleen näkymättömän asian; todisteena on ”sen näkymättömyys”.
Mieli ajattelee sanoilla, mutta sydämen asiat ovat sanattomia. Ihminen ei rakasta kukkaa tai kaunista tuoksua ”sanoilla”. Hän tekee sen sanattomasti. Mutta kun hän haluaa ilmaista tätä rakkauttaan, välittää sen muille, silloin sanat tulevat tarpeeseen.
Tässä on se ihmisen sydän, joka rakastaa ja pelkää sanattomasti ja uskoo sanattomasti, ja juuri tähän sydämeen paholainen iskee, puhuu sille sanattomasti ja antaa sille kuiskauksina eräänlaisia vihjeitä. Tässä ovat paholaisen nämä kuiskaukset…
”pakkomielle”
sanotaan.
Kun kerran on puhetta vesvesestä, haluaisin mainita joitakin taktiikoita, joita paholainen käyttää ihmiskuntaa vastaan tällä tavalla:
Paholaisen ensisijainen tavoite on saada ihminen epäuskoiseksi. Jos se ei onnistu, se vetäytyy ja yrittää estää ihmistä palvelemasta Jumalaa. Se tekee kaikkensa pitääkseen ihmisen poissa tästä kunniakkaasta tehtävästä. Se kuiskaa ihmisen sydämeen pahoja asioita. Ja ihminen luulee näiden tulevan omasta sydämestään ja tuntee olonsa epämukavaksi.
Tällä kertaa paholainen esittää uuden tempun:
”Ei Jumalan eteen voi mennä noin sekaisella sydämellä!”
Jos ihminen lankeaa tähän juoneen, on paholainen voittanut. Kuitenkin jokainen järkevä ihminen ymmärtää, ettei hän löydä rauhaa, jota ei löytänyt rukouksessa, hylkäämällä rukouksen. Joka hylkää palvonnan ja kuuliaisuuden ja kääntyy synnin ja kapinan tielle, etääntyy yhä kauemmas jumalallisesta siunauksesta. Ainoa ulospääsy on jatkaa palvontaa.
Eräässä keskustelussa juttelimme nuoren kanssa, joka oli joutunut tämän paholaisen juonen uhriksi.
”Aina kun aloitan rukouksen, mieleeni tulee pahoja ajatuksia, ja ne loppuvat heti kun lopetan rukouksen.”
hän sanoi ja etsi ratkaisua. Ensin tarjosin hänelle Nur-kirjoittajan tätä ihmeellistä reseptiä:
”Ne rumat sanat eivät ole sinun sydämesi sanoja. Sillä sinun sydämesi on niistä loukattu ja pahoilla mielin.”
(Lainaukset, s. 275)
Jatkoin sitten puhettani näin:
Jos näkisit jonkun lyövän itseään kasvoihin ja itkevän, etkö kysyisi: ”Miksi tuo mies itkee, jos hän itse lyö itseään kasvoihin? Vai onko jokin näkymätön käsi, joka ohjaa hänen nyrkkiään häntä vastaan?” Sinun tilanteesi on samanlainen kuin tuon miehen.
Mestarin reseptin mukaan itkusi osoittaa, ettei tuo puhe tule sydämestäsi. Kun jätät rukouksen ja menet esimerkiksi kasinolle, huomaat, että nuo pahat sanat lakkaavat. Siis, nuo sanat tulevat sellaiselta, joka vihaa rukousta ja rakastaa uhkapeliä. Miksi paholainen kiusaisi uhkapelaajaa? …Jos kiusaisi, uhkapelin haram-luonne voisi tulla mieleen, mikä ei ole paholaisen etu. Hänelle on parasta jättää hänet rauhaan.
Sitten luin hänelle Nur-kokoelmasta seuraavan kappaleen:
”Eikä sellaisilla epäilyksillä ole mitään haittaa sen enempää jumalallisille totuuksille kuin sinun sydämellesikään. Kyllä, jos likaisen paikan rei’istä katsotaan taivaan aurinkoa ja tähtiä, paratiisin ruusuja ja kukkia, niin se lika ei tartu sen enempää katsojaan kuin katsottavaankaan. Eikä se aiheuta mitään pahaa vaikutusta.”
(Mesnevî-i Nuriye, s. 96)
Taas kerran esitin tällaiselle henkilölle seuraavan kysymyksen:
Oletko lukenut uskonnonoppia?
”Kyllä”, hän vastasi.
Toinen kysymykseni oli seuraava:
Onko uskonnollisissa ohjeissa mainittu ”epäily” tai ”epäröinti” yhtenä niistä asioista, jotka rikkovat rukouksen?
Hän vastasi kysymykseeni hämmästyneellä, mutta samalla hymyilevällä ilmeellä.
”Siinä tapauksessa,”
sanoin,
”Jatka vain rukouksiasi.”
Mitä tahansa rukouksen aikana mieleesi tuleekin,
”Tulkaa rukoukseen, tulkaa pelastukseen”
Kun kuulet kutsun, sinun tulee rynnätä rukoukseen tietoisena siitä, että Herrasi kutsuu sinua luokseen. Silloin mieleesi saattaa tulla pahoja ajatuksia. Mutta riippumatta siitä, mitä mielessäsi pyörii, noudatat käskyä menemällä rukoukseen. Jos et rukoile, vedoten siihen, että sydämeesi tulee pahoja ajatuksia, olet kapinoinut käskyä vastaan, eikä sellainen tekosyy vapauta sinua syyllisyydestä. Tärkeintä on noudattaa käskyä ja rynnätä rukoukseen. Sydämemme ihanteellisen rauhan saavuttaminen rukouksen aikana on erillinen asia. Tässä asiassa on Nur-kokoelmasta tilannearvio ja lohduttava lause:
”Koska tuho ja negatiiviset virtaukset ovat tällä hetkellä voimistuneet, hurskaus on suurin perusta tätä tuhoa vastaan.”
Velvollisuutensa täyttävä ja suuria syntejä tekemätön pelastuu.
Näin suurten syntien keskellä on harvinaista, että hyvät teot onnistuvat vilpittömästi. Ja vähäinenkin hyvä teko on näissä raskaissa olosuhteissa suuri asia.
(Kastamonu-liite, s. 148)
”Tällä hetkellä”
ilmaisu selitetään samassa kirjeessä seuraavasti:
”Koska nykyisessä yhteiskunnallisessa elämäntavassa ihminen joutuu joka hetki kohtaamaan sata syntiä, niin totta kai hän on tekemisissään sata hyvää tekoa, jos hän on hurskas ja pyrkii välttämään pahaa.”
Kun ajattelemme näitä kahta havaintoa yhdessä, mielessämme herää kuva taistelukentästä. Kaikkialta sataa luoteja, ja me etsimme rauhaa tässä kauheassa tilanteessa. On selvää, ettemme voi sitä löytää. Mutta emme myöskään liity vihollisen riveihin vain siksi, ettemme löydä rauhaa.
Tässäpä synnit, kuin luoteja, kuin nuolia.
Tämän vuosisadan yhteiskuntaelämä on kuin taistelukenttä. Ihminen, jota kohdellaan sadoin hyökkäyksin joka puolelta, tuskin pystyy suorittamaan vilpitöntä ja rauhallista rukousta. Mutta juuri siinä vaikeudessa on oma arvonsa. On selvää, ettei sodan aikana ja rintamalla pidetty vartiovuoro ole sama asia kuin rauhan aikana torilla pidetty vartiovuoro.
”Vaikka pienikin hyvä teko onkin, se on näissä vaikeissa olosuhteissa suuriarvoista.”
Tämä lause lohduttaa meitä tässä tilanteessa ja samalla antaa meille hyviä uutisia.
Samassa kirjeessä kerrotaan vielä yksi hyvä uutinen:
Koska yhden synnin hylkääminen on velvollisuus, niin tällaisessa turmeltuneessa ympäristössä satojen syntien hylkääminen merkitsee satojen velvollisuuksien täyttämistä, mikä on iloinen uutinen…
Muutama vuosisata sitten ihmiset, jotka eivät olleet edes kokeneet murto-osaa näistä synneistä, eivät kyenneet suorittamaan näitä velvollisuuksia, vaan sen sijaan etenivät hyvien tekojen polulla, kehittyivät siinä ja lisäsivät vapaaehtoisia palvontamenojaan. Nyt hyvien tekojen tekeminen on vaikeutunut.
”Ne, joka täyttää velvollisuutensa, tekee suuria syntejä”
(suuret synnit)
tekemätön pelastuu.”
Tuomio on paitsi ilouutinen, myös osoitus ja ilmaus tämän vuosisadan kauhuista.
Sen sijaan, että kuluttaisimme aikaa vuosisadan tuomitsemiseen, keskittykäämme itseemme ja yrittäkäämme estää itseämme antautumasta paholaiselle. Kun niitä, jotka tässä onnistuvat, on yhä enemmän, vuosisata joutuu mukautumaan näihin onnellisiin ihmisiin.
Lisätietoja varten klikkaa tästä:
– Mikä on pakkomielle? Voisitteko kertoa sen syistä?
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
