– Eräässä hadithissa sanotaan, että almua antavan ihmisen rintapanssari levenee. Mitä tämä tarkoittaa?
Arvoisa veljemme,
Aiheeseen liittyvä hadith on seuraava:
”Ahneen ja anteliaan tilanne on kuin kahden ihmisen, joilla on rintakehän ja solisluunsa välissä panssari. Anteliaan panssari laajenee ja pitenee, kun hän antaa almuja, peittäen hänen varpaansa ja pyyhkien pois hänen jalanjälkensä. Ahneen panssarin lenkit taas kiristyvät, kun hän yrittää antaa jotakin; hän ei pysty sitä laajentamaan, vaikka kuinka yrittäisi.”
(Buhari, Jihad 89; Muslim, Zakat 76-77)
Tämä pyhä hadith,
pihien ja anteliaiden ihmisten mielentiloja
se on kerrottu kauniilla vertauksilla ja kirjallisella tyylillä.
Henkisen ja hengellisen ilmiön kuvaaminen konkreettisella ja aineellisella esimerkillä auttaa ymmärtämään asiaa paremmin. Tätä menetelmää on aina käytetty opetuksessa ja koulutuksessa.
Rakas Profeettamme (rauha hänelle) sanoo tässä hadithissään, että köyhien ja puutteenalaisten auttamiseen rientävän anteliaan ihmisen
sydämessä rauha, omissatunnossa syvä huojennus
ilmoittaa sen tapahtuvan. Ikään kuin kuristaisi ja ahdistaisi henkilöä.
tunneiden panssari
Se muuttuu anteliaalle ihmiselle pehmeäksi, avaraksi ja jopa suojaavaksi ja erittäin mukavaksi vaatteeksi, joka peittää kaikki sen puutteet.
Antelias mies,
Hän tuntee hyvyyden ja avuliaisuuden tuoman rauhan täyttävän koko kehonsa, aina sormenpäihin saakka. Hän on äärimmäisen onnellinen siitä, että anteliaisuuden ansiosta hänen näkyvät ja näkymättömät puutteensa ovat peittyneet.
Pihi,
Hän on ihminen, joka on tunteeton ja kova kohtaan apua tarvitsevia ihmisiä ja uskonveljiään. Hän on ikään kuin suojannut itsensä rautaisella panssarilla.
Mutta onhan hän sentään ihminen. Vaikka hän joskus aikoisikin auttaa jotakuta, hän tuntee itsensä ahneuden tunteiden voimakkaan ja tukahduttavan paineen ja puristuksen alla. Kuten joku, jonka haarniskan renkaat ovat tiukasti toisiinsa kiinnittyneet, ei voi avata niitä hieman helpottaakseen oloaan, niin ei myöskään ahne voi vapautua ahneuden tunteiden paineesta ja tehdä hyvää. Hän ei voi kokea sydämessään sitä rauhaa ja helpotusta, jonka toisten auttaminen tuo. Hän tukehtuu omassa kapeassa ja ahtaassa maailmassaan, kuin olisi kokonaan puristuksissa. Hänen kätensä ei millään ylety hyvään tekoon. Se on hänelle riittävä kärsimys ja rangaistus.
Yleisesti tiedetään, että
Antelias ihminen antaa almuja, avaa ja levittää kätensä hyväntekeväisyyteen ja lahjoittamiseen. Itsekkäällä taas on kireä ote, hän pitää kätensä nyrkissä.
Hän ei halua pakottaa ketään haistamaan mitään.
Tämä hadith kuvaa kahden ihmisen tilaa, joista toinen on äärimmäisen mukavassa tilanteessa ja toinen äärimmäisen ahdingossa.
Profeetta Muhammed (rauha hänelle) kuvaa niin elävästi saitojen ja anteliaiden ihmisten sisäistä maailmaa, heidän tekojaan ohjaavia tunteita ja lopulta heidän kokemaansa rauhaa tai levottomuutta, että hän osoittaa, kuinka ihmiset voivat olla hyvin onnellisia ja rauhallisia jopa rajallisissa olosuhteissa tekemiensä hyvien tekojen ansiosta, ja kehottaa ihmisiä olemaan anteliaita kykyjensä mukaan.
Sen mukaisesti:
–
Antelias ihminen
Kun hän haluaa tehdä hyvän teon, hän tekee sen helposti, ilman minkäänlaisia vaikeuksia.
–
Pihi
Jos hän haluaa tehdä hyvän teon, hän tuntee niin voimakasta painetta ja ahdistusta, ettei pysty edes liikuttamaan kättään. Tuntuu kuin hänellä olisi rautainen panssari kurkussaan, joka vaikeuttaa hengittämistä. Hän tuntee niin suurta ahdistusta, ettei pysty tekemään hyvää tekoa.
–
Anteliaisuus merkitsee onnea ja rauhaa sekä tässä maailmassa että tuonpuoleisessa.
– Ne, jotka haluavat rauhoittua ja vapautua näkyvien ja näkymättömien virheiden painosta, tehkööt hyvää, antakoot almuja ja olkoot anteliaita ympäristöään kohtaan. Sillä anteliaisuus peittää puutteet ja poistaa virheet.
(ks. Riyazü’s Salihin – Imam Nevevin käännös ja selitys)
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
