Sateen puute eli kuivuus tunnetaan muslimien keskuudessa Jumalan rangaistuksena ihmisille. Sanotaan, että kun ei sada, synnit lisääntyvät ja aviorikokset yleistyvät, siksi Jumala ei anna armoa. Mutta en ymmärrä tätä: joissakin maissa ei ole kuivuutta, vaan sataa lähes joka päivä. Esimerkiksi Rize. Sataa melkein joka päivä. Eikö tämä ajatus ole ristiriidassa tämän tilanteen kanssa?
Arvoisa veljemme,
Eihän se palvonta ja rukous ole tarkoitettu sateen tuomiseen. Jos se olisi pelkästään se tarkoitus, niin se rukous ja palvonta ei olisi puhdasta, eikä siksi kelpaavaa. Niin kuin auringon lasku on iltarukouksen aika, samoin Jumala haluaa, että uskovaiset rukoilevat, kun hän antaa kuivuuden.
Sekä auringon- että kuunpimennykset ovat kahden erityisen rukouksen, nimeltään kusuf- ja husuf-rukoukset, ajankohtia. Toisin sanoen, koska yön ja päivän valoisien merkkien peittyminen ilmoittaa Jumalan suuruutta, Kaikkivaltias kutsuu palvelijoitaan tuolloin eräänlaiseen palvontaan. Nämä rukoukset eivät siis ole tarkoitettu auringon ja kuun näkyviin tulemisen (joka on astronomisilla laskelmilla määriteltävissä oleva tapahtuma) vuoksi.
Tältä kannalta kuivuutta ei pidä välttämättä nähdä rangaistuksena. Jumala haluaa, että hänen palvelijansa rukoilevat; hän osoittaa sen luomalla kuivuutta.
Lisätietoja varten klikkaa tästä:
Sanotaan, että onnettomuudet ovat Jumalan vihan ilmentymiä. Onko mahdollista sanoa näin jokaisen onnettomuuden kohdalla?
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
