Arvoisa veljemme,
Joskus näemme sanomalehdissä kuvia, jotka saavat ihon kananlihalle; useimmiten kuvia köyhistä ja kurjista pohjoisafrikkalaisista ihmisistä… Jokainen heistä kuin elävä luuranko… Luiden ja lihan välillä ei ole juuri mitään tilaa. Tällaisina he huutavat meille kaikin voimin:
”Me olemme nälkäisiä, ojentakaa meille auttava kätenne!…”
Näin aineellinen nälkä tekee ihmisestä kurjan, heikon ja voimattoman… Toisaalta on ihmisiä, joilla on lähes olemattomat aineelliset ongelmat, mutta jotka ovat henkisesti nälkäisiä ja kurjia… Levottomia joukkoja, jotka yrittävät lohduttaa itseään huvituksilla, irstaudella, alkoholilla tai huumeilla. Heidän ongelmansa ovat edellisiä pahempia… Ja näiden sairauksien nimet ovat vieläkin pelottavampia:
Masennus!… Stressi!…
Sielu
…ruumiin valtakunnan sulttaani… Nälkää näkevien ihmisten keskuudessa palvelija on heikko, stressissä taas sulttaani on kurjassa tilassa. Ja ensin mainittuja säälii ja armahtaa jokainen, jolla on vähänkään myötätuntoa ja omaatuntoa. Jälkimmäisiä taas kaikki paheksuvat, kaikki ovat heille vihamielisiä…
Juuri nämä ihmiset ovat kuitenkin niitä, joita pitäisi sääliä ja auttaa… Sillä he ovat sekä sairaita että lääkkeiden vihollisia. Näitä ihmisiä kohtaan hoitohenkilökunnan täytyy olla hyvin kärsivällinen.
”Vain viisaat sääliävät paheksijoita.” [Abdulkadir Geylâni (ks)]
Tänään rauhaa ja onnea etsivät eivät ole vain nämä ihmiset. Lähes jokainen kantaa tätä huolta. Siksi meidän tulisi ensin yrittää sanoa jotain itsellemme. Miksi me ajoittain joudumme henkisiin vaikeuksiin, tulemme kärsimättömiksi ja kidutamme sieluamme kyvyttömyyden tuskan kanssa? Me huolehditaan kaikesta, ruumiillisesta terveydestämme taloudelliseen tilanteeseemme, yhteiskunnallisesta asemastamme maallisiin nautintoihimme, ja kun emme pysty näitä ratkaisemaan, me suremme ja olemme levottomia…
Sen sijaan, että kiertäisimme maailman päällä, menemme sen alle.
Meistä tulee palvelijoita esineille, joiden pitäisi palvella meitä.
Tämä puolestaan uuvuttaa ja väsyttää sieluamme huomattavasti. Emme myöskään kykene vastustamaan kaikkea tätä kärsivällisesti. Sillä, kuten mestari Bediüzzaman Hazretleri osuvasti totesi,
”Me jaamme kärsivällisyytemme voiman menneisyyteen ja tulevaisuuteen; nykyhetkeen ei enää riitä kärsivällisyyttä.”
ja lopulta ajaudumme ahdistukseen ja epätoivoon.
Kun menemme kaiken tämän juurille, kohtaamme seuraavan virheen:
”Olemme sekoittaneet toisiinsa sielun tyydyttämisen ja sydämen tyydyttämisen.”
Väärällä tiellä kulkeva väsyy. Juuri tämä suuri virhe väsyttää meitä, aiheuttaa ahdistusta ja lopulta tuhoaa meidät… Siinä hetkessä, kun käännymme takaisin, olemme löytäneet oikean suunnan ja suuntaamme kohti rauhaa ja onnea.
Pahuus ruokkii itsekkyyttä.
Paha teko haavoittaa sydäntä, häiritsee omaatuntoa ja riistää rauhan. Juuri tämä noidankehä on merkittävä levottomuuden lähde. Ne, jotka eivät pääse tästä kehästä irti, menettävät rauhan tunteen sydämessään ja omassatunnossaan, kun he tyydyttävät himojaan. Ja he etsivät ratkaisua jälleen himojensa tyydyttämisestä.
Muutamia esimerkkejä:
Itsekkäisyys on ahneuden puolella. Se luulee tulevansa onnelliseksi säästämällä rahaa. Sydän ja omatunto sen sijaan nauttivat tarvitsevien auttamisesta. Itsekkäisyys rakastaa ylpeyttä ja nauttii suuruudesta… Sydämen ja sielun rauha taas on nöyryydessä ja alistumisessa. Itsekkäisyys on kuin laiska oppilas, joka on kiintynyt leikkiin ja huvituksiin. Järki taas käskee työtä ja ponnistelua, ja löytää niissä rauhan. Ja lopulta itsekkäisyys on kiintynyt katoaviin ja ohimeneviin asioihin. Sydän taas rakastaa ikuisuutta ja kuolemattomuutta.
Vasta ihmisen sisäisessä maailmassa nämä ristiriidat saavat lopullisen ratkaisunsa.
”suunta”
Se on mahdollista vain sillä tiellä, jota me kutsumme ja jota kohti me rukoilemme Herramme apua jokaisella Fatiha-rukouksella. Ne, jotka etsivät rauhaa tämän tien ulkopuolelta, jahtaavat kangastuksia ja lopulta lankeavat uupuneina ja heikkoina, ja jos heille ei ojenneta armollista kättä, heidän kuolemansa on väistämätön.
Ihminen,
Onni ei löydy oman itsensä tyydyttämisestä, vaan sydämen tyydyttämisestä.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
