– Miksi juutalaiset ja kristityt valitsivat profeetta Muhammedin (SAV) johtajakseen Medinan peruskirjassa?
– Miksi he eivät vastustaneet, vaan hyväksyivät sen?
– Loppujen lopuksi he eivät uskoneet häneen. He olisivat voineet vastustaa. He olisivat voineet vaatia, että presidentti olisi heidän joukostaan. Mutta he hyväksyivät sen. Miksi?
Arvoisa veljemme,
Tähän kysymykseen voidaan vastata useasta eri näkökulmasta:
1.
Kun profeetta Muhammed (rauha hänelle) muutti muslimeineen Medinaan, siellä asui kolme juutalaista heimoa. Ne eivät asuneet yhdessä, vaan niiden asuinalueet sijaitsivat eri linnoituksissa ja olivat kaukana toisistaan.
Esimerkiksi
Minä, Nadirli-juutalainen,
He asuivat kolmen kilometrin päässä Medinasta, Mekkaan johtavan tien varrella.
Kaynukan pojat
he asuivat Medinan Âliye-nimisessä paikassa, Cisr-i buhtan -nimisellä alueella, vankassa linnassa/muurien sisällä.
Beni Kurayza
he elivät vahvojen linnojen sisällä heimona.
2.
Medinassa asuneet Aus- ja Hazrec-arabikannat, jotka asuivat eri kaupunginosissa, olivat peräisin samasta suvusta, mutta taistelivat silti ajoittain keskenään, aivan kuten juutalaiskannatkin. Esimerkiksi Aus- ja Hazrec-kannojen viimeinen sota päättyi viisi vuotta ennen muuttoa.
Buasin taistelu
oli. Tämä sota ja vihamielisyys ajoittain
120 vuotta
oli jatkunut.
Tähän sotaan eivät osallistuneet vain Evs ja Hazreç. Evsien liittolainen oli Beni Nadir -niminen juutalainen heimo, kun taas Hazreçien liittolaisia olivat kaksi muuta Medinassa asuvaa juutalaista heimoa, Beni Kaynuka ja Beni Kurayza.
Beni Nadir -heimo ja Beni Kurayza -heimo olivat molemmat juutalaisia, mutta ne olivat vihamielisiä toisilleen.
3.
Toisena vuonna hijran jälkeen tapahtunut
Kaynukan taistelu
Hazreç-heimon kuuluva tekopyhä Abdullah ibn Übey yritti Buas-taistelun aikana auttaa liittolaisiaan, Kaynuka-sukuun kuuluvia, joiden kanssa heillä oli edelleen liittosopimus.
Neljäntenä vuonna Hijran jälkeen tapahtunut
Minun Nadir Gazani
Myös tuolloin Muhammed ibn Mesleme Evs-heimosta, joka oli Nadirin liittolainen, oli lähetetty heidän luokseen Jumalan lähettiläänä.
Viidennellä hijran vuodella käydyn Beni Kurayza -taistelun aikana heidän liittolaisensa, Hazreç-heimo, ryhtyi toimiin heidän avukseen. Jopa Evs-heimoon kuuluva Abu Lubaba, sahaba-joukosta, lähetettiin Beni Kurayza -linnoitukseen tarjoamaan heille sopimusta profeetta Muhammedin (rauha hänelle) toimesta. Piirityksen päätteeksi Beni Kurayza, joutuen tekemään rauhan muslimien kanssa, ilmoittivat hyväksyvänsä liittolaisensa, Evs-heimoon kuuluvan Sa’d b. Muazin, tuomion.
4.
Tuohon aikaan oli tapana valita riitojen ratkaisijaksi, heimojen välisten sotien sovittelijaksi ja muiden oikeudellisten ongelmien selvittäjäksi joku taitava ja luotettava henkilö. Tärkeintä oli, että ongelman ratkaisi joku luotettava, oikeudenmukainen ja itsevarma henkilö.
Myös Jumalan lähettiläs hyväksyttiin osapuolten keskuudessa luotettavana välittäjänä, joka oli mukana laatimassa Medinan peruskirjaa. Jos jokin osapuoli olisi vastustanut tätä, hän ei olisi voinut toimia välittäjänä. Esimerkiksi, kuten juuri mainitsin Kurayza-sotaan liittyen, molemmat osapuolet hyväksyivät välittäjäksi muslimin, joka oli…
Sa’d ibn Muaz
Puhuimme myös hänen erinomaisesta erotuomaritoiminnastaan.
5.
Viidennessä kohdassa mainitsemme muutamia seikkoja:
a)
Oikeastaan, yllä tekemämme selitykset koskevat Jumalan lähettilästä (rauha hänelle).
”Medinan peruskirja”
Kirjoituksessa selitetään, miksi kaikki osapuolet valitsivat välimiehen. Sillä Evs ja Hazreç olivat toistensa ikuisia vihollisia. Myös juutalaisheimot, joista osa oli Evsin ja osa Hazreçin puolella, olivat keskenään vihamielisiä eivätkä muodostaneet yhtenäistä kokonaisuutta.
b)
Juutalaisten heimojen välille syntyi keskinäistä vihamielisyyttä, joka kesti pitkään, erityisesti Buasin sodan vuoksi.
c)
Lisäksi näiden mainitsemiemme arabialaisten ja juutalaisten heimojen on vaikea luottaa toistensa välillä vihamielisyyttä vallitsevien tahojen välitykseen tai jonkun heistä toimivan sovittelijana.
d)
Toisaalta, profeetta Muhammedin (rauha hänelle) ja hänen kanssaan Medinaan muuttaneiden kureisilaisten muslimien sekä Medinan peruskirjan yhdessä allekirjoittaneiden Aus- ja Hazrec-heimojen ja juutalaisten välillä ei ole tähän asti esiintynyt vihamielisyyttä tai huonoja suhteita.
e)
Sekä osapuolia Medinan peruskirjaa varten yhteen tuonut, että Medinan ulkopuolelta tulevaa hyökkäystä vastaan yhdessä puolustautumaan vakuuttanut oli profeetta Muhammed (rauha hänelle). Hänet koettiin luotettavana, oikeudenmukaisena ja turvallisuutta tuovana henkilönä. Laadittu peruskirja oli kaikkien medinalaisten eduksi, kaikkien etua palveleva ja juutalaisten ja muslimien vapaasta tahdosta laatima asiakirja.
Lisäksi ihmiset voivat poliittisista syistä solmia kaupallisia, poliittisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä sopimuksia, liittoutumia ja kumppanuuksia myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät kuulu samaan uskontoon. He jopa solmivat toisinaan sopimuksia ja asiakirjoja vihollistensa kanssa. Tämä ei ole uskonnonvaihtosopimus tai -liittouma. Esimerkiksi juutalainen ei luovu uskonnostaan solmiessaan hyödyllisen sopimuksen muslimin kanssa, eikä muslimi luovu uskonnostaan solmiessaan sopimuksen ei-muslimin kanssa.
Huomionarvoista on, että ehdotus liittoutumisesta ja sopimuksesta Medinan ulkopuolelta tulevia hyökkäyksiä vastaan tuli profeetta Muhammedilta (rauha hänelle), joka oli muslimi ja profeetta.
Jos tästä asiasta myöhemmin syntyy erimielisyyttä osapuolten välillä, on jälleen profeetta Muhammed (rauha hänelle) välimiehenä.
Aiheeseen liittyviä lähteitä varten katso:
– Sarıcık, Murat, Profeetta Muhammedin kutsu – Medinan kausi, Nesil Yayınları, Istanbul 2009, s. 19-20, 81, 85-86, 140, 205-206, 209-210, 213.
– Medinan peruskirjasta, joka on kirjoitettu ensimmäisenä vuotena Hijran jälkeen, ks. Ibn-i Hişam, Abdu’l-Melik b. Hişam, Siretü’n-Nebi, I-IV, Dâru’l-Fikr, Beirut 1981, II, 119-123.
– Muhammed Hamidullah, al-Vesâiku’s-Siyasiyye, Dâru’n-Nefâis, Beirut, 1987, s. 57-73.
– Sarıcık, Medine-kausi, s. 51-54.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
