Arvoisa veljemme,
Islamilaiset oppineet jakavat uskonnot pääasiassa kahteen osaan:
1.
Oikeat uskonnot.
2.
Vääriä uskontoja.
Uskonnot, jotka perustuvat uskoon yhteen ainoaan Jumalaan ja käskevät palvelemaan ja palvomaan vain Häntä.
”Oikeat uskonnot”
Sanotaan, että oikeat uskonnot ovat Jumalan lähettämiä uskontoja. Siksi niitä kutsutaan myös taivaallisiksi uskonnoiksi.
Oikeat uskonnot
, koska sen perustan muodostaa usko Jumalan ykseyteen ja ainoastaan Hänen palvomiseensa,
”Monoteistinen uskonto”
sitä kutsutaan myös nimellä.
Sellaisiin uskomuksiin ja ajatuksiin, joita ei ole Jumala lähettänyt, vaan jotka ovat ihmisten omia keksintöjä ja joissa ei ole yksijumalaisuuden periaatetta,
”Vääriä uskontoja”
sanotaan.
Jotkin uskonnot ovat myöhemmin ihmisten toimesta vääristyneet, ja niihin on lisätty uskonnon alkuperäiseen olemukseen kuulumattomia taikauskoja ja vääriä uskomuksia. Tällaisia, alun perin oikeita mutta myöhemmin vääristyneitä uskontoja kutsutaan…
”Vääristyneet uskonnot”
Sanotaan. Kuten juutalaisuus ja kristinusko… Nämä olivat alun perin oikeita uskontoja, mutta myöhemmin niihin on tullut taikauskoja ja monoteismiä vastustavia ajatuksia, jolloin ne ovat vääristyneet ja muuttuneet vääristyneiksi uskonnoiksi. Vääristyneitä uskontoja pidetään myös vääriä uskontoina.
Ihmiskunnan ensimmäinen uskonto on monoteistinen uskonto, joka perustuu uskoon Jumalan ykseyteen ja joka lähetettiin ensimmäiselle ihmiselle ja ensimmäiselle profeettalle, Aadamille (rauha hänelle). Sosiologiset tutkimuksetkin tukevat väitettä, että ihmiskunnan ensimmäinen uskonto oli monoteistinen. Esimerkiksi uskontotieteilijä ja sosiologi Schmidt osoitti tutkimuksissaan, joita hän teki maapallon primitiivisimmän ihmisyhteisön, pygmien, parissa, että heillä oli ”yksijumalainen usko”. Schmidtin havainnot kumosivat Durkheimin väitteet, joiden mukaan ihmiskunnan ensimmäinen uskonto oli totemismi, ja mursivat näin vallitsevia länsimaisia käsityksiä tästä asiasta.
Aadamista (as) alkaen, ajan kuluessa, jotkut ihmiset ovat antautuneet himoilleen ja Saatanan viettelyksille, etääntyneet monoteismista, vieraantuneet oikeasta uskonnosta ja juuttuneet vääriin uskomuksiin. Näin syntyi vääriä uskontoja. Kun ihmiset etääntyivät oikeasta uskonnosta ja juuttuivat vääriin uskomuksiin, Jumala lähetti heille uuden profeetan ja uuden uskonnon, kutsuen heitä monoteismiin. Vain osa ihmisistä noudatti tätä kutsua, kun taas toiset jäivät vääriin uskomuksiinsa. Eivätkä he vain pysyneet väärien uskomustensa parissa, vaan he myös estivät väkisin niitä, jotka halusivat palata oikeaan uskoon, ja turvautuivat sortoon ja kidutukseen. Näin ollen on jatkunut jatkuva taistelu uskovien ja uskomattomien välillä jokaisella vuosisadalla ja jokaisena aikakautena. Myös nykyään tämä taistelu jatkuu eri nimien ja muotojen alla, ja se jatkuu aina tuomiopäivään saakka.
Viimeinen ilahi din on islam.
Ennen Koraania olleet ja nykyään olemassa olevat jumalalliset kirjat eivät ole Jumalan profeetoilleen ilmoittamien taivaallisten kirjojen alkuperäisiä versioita. Niiden alkuperäiset käsikirjoitukset ovat ajan myötä kadonneet ja ne on kirjoitettu uudelleen ihmisten toimesta. Siksi niihin on sekoittunut taikauskoa ja vääriä uskomuksia. Esimerkiksi…
Toora’
On historiallinen tosiasia, että juutalaiset, jotka elivät orjuudessa ja maanpaossa pitkiä aikoja Mooseksen (as) jälkeen, jopa menettivät uskonsa ja lankesivat epäjumalanpalvontaan, eivät kyenneet säilyttämään Tooraa; nykyisen kopion tiedetään olevan myöhempien uskonnollisten johtajien kirjoittama, mutta se on otettu uudelleen uskonnolliseksi kirjaksi ikään kuin se olisi alkuperäinen Toora. On selvää, että näin pitkän ja sekavan ajanjakson jälkeen esiin tuotu kirja ei voi olla sama kuin Moosekselle (as) ilmoitettu Toora. Siksi se sisältää profeetoille sopimattomia syytöksiä ja herjauksia; siinä on säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa monoteistisen uskon hengen kanssa.
Myös Daavidille (as) annettu Psalmien kirja,
Tooraakaan ei ole säästetty samalta kohtalolta.
Mitä Raamattuun tulee,
Jeesus (rauha olkoon hänelle) ei kirjoittanut hänelle ilmoitettuja ilmoituksia.
Koska hänestä tuli profeetta kolmenkymmenen vuoden iässä, ja hänen profeettakautensa päättyi kolmenkymmenen kolmen vuoden iässä.
Vain kolmen vuoden aikana hän kiersi kylästä kylään ja kaupungista kaupunkiin, yrittäen opastaa kansaa. Viimeisinä aikoinaan häntä seurattiin jatkuvasti roomalaisten viranomaisten toimesta, juutalaisten yllytyksestä. Tässä tilanteessa hänellä ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta kirjoittaa evankeliumia. Nykyisin olemassa olevat evankeliumit tunnetaan tekijöidensä nimillä ja ne muistuttavat elämäkertakirjaa, joka sisältää Jeesuksen (as) saarnoja, opetuksia ja ohjeita apostoleilleen. Lisäksi näitä kirjoittaneet eivät olleet Jeesuksen (as) apostolit, eli ensimmäiset uskovat, vaan ne, jotka näkivät heidät ja kuulivat heiltä Jumalan sanat, jotka he olivat saaneet Jeesukselta (as).
Nykyisissä evankeliumeissa on havaittavissa joitakin eroja sisällössä ja kerrontatavassa. Nämä evankeliumit hyväksyttiin itse asiassa vuonna 325 jKr. pidetyn Nikaian konsiilin päätöksellä, johon osallistui tuhat pappia. Tämä neuvosto tutki satoja evankeliumeja ja 318 jäsenen yksimielisellä päätöksellä hyväksyi nykyiset neljä evankeliumia, jotka väittävät Jeesuksen olevan jumalallinen, ja poltti ja tuhosi muut.
Kuten nähdään, periaate, jonka mukaan Jeesus (rauha hänelle) – olkoon se kaukana – on Jumalan poika, hyväksyttiin vasta vuosia Jeesuksen (rauha hänelle) jälkeen pidetyssä kirkolliskokouksessa. Jopa jotkut kristilliset kirkot eivät ole noudattaneet tätä päätöstä. Tästä syystä ei voida sanoa, että nykyiset neljä evankeliumia vastaisivat alkuperäistä Jeesukselle (rauha hänelle) ilmoitettua evankeliumia.
Koska Koraanin ulkopuoliset jumalalliset kirjat on väärennetty, miten niihin voi uskoa?
Me muslimit uskomme, että Jumala on lähettänyt profeetoille Mooses, Daavid ja Jeesus (rauha heille) jumalalliset kirjat, joita kutsutaan Tooraksi, Psalmeiksi ja Evankeliumiksi, ja että nämä kirjat eivät sisällä mitään sellaista, mikä olisi ristiriidassa oikean uskon ja monoteismin kanssa. Valitettavasti nämä kirjat eivät kuitenkaan ole säilyneet alkuperäisessä muodossaan, vaan niiden alkuperäiset versiot ovat kadonneet.
Emme voi väittää, etteikö nykyisin juutalaisten ja kristittyjen käsissä olevissa kirjoissa olisi mitään profeetoille ilmoitetuista ilmoituksista. On kuitenkin tosiasia, että niihin on sekoittunut taikauskoa ja vääriä uskomuksia. Siksi suhtaudumme näihin kirjoihin varovaisesti. Hyväksymme Koraanin mukaiset säännökset ilmoituksen tuotteena. Koraanin vastaiset säännökset taas pidämme mahdollisesti myöhemmin näihin kirjoihin lisättyinä. Niissä kohdissa, joissa nämä kirjat eivät ole Koraanin kanssa ristiriidassa tai yhtäpitäviä, pysymme hiljaa. Emme hyväksy emmekä hylkää niitä. Sillä niillä on yhtä suuri todennäköisyys olla ilmoituksen tuote kuin olla olematta.
Tässä asiassa Abu Hurayra (ra) on sanonut: «Kirjan kansalaiset lukivat Tooraa hepreaksi (alkuperäisellä kielellä) ja selittivät sen muslimeille arabian kielellä. Tässä asiassa Jumalan lähettiläs (asm) sanoi seuralaisilleen näin:
”Älkää vahvistako älkääkä kieltäkö Kirjan kansan sanoja. Sanokaa vain:”
”Me uskomme Allahiin, siihen Koraaniin, joka meille on ilmoitettu, siihen, joka on ilmoitettu Abrahamille, Ismaelille, Iisakille, Jaakobille ja hänen jälkeläisilleen, siihen, joka on annettu Moosekselle ja Jeesukselle, ja niihin, jotka on lähetetty kaikille profeetoille heidän Herransa luota. Me emme tee eroa heidän joukossaan. Me olemme muslimeja, jotka ovat alistuneet Allahille.”
(Al-Baqara, 2/136).»
Miten Koraani on pysynyt vapaana vääristelyistä?
Jumalan viimeinen pyhä kirja, koko ihmiskunnalle annettu jumalallinen käsky, Koraani, on ilmoitettu jakeittain ja suuraittain kahdenkymmenen kolmen vuoden aikana. Profeetta (rauha hänelle) luki hänelle ilmoitetut jakeet ja suurat läsnäoleville seuralaisilleen, jotka ne opettelivat ulkoa, ja jotkut heistä myös kirjoittivat ne muistiin. Lisäksi Profeetalla (rauha hänelle) oli ilmoituksen kirjurit, joiden tehtävänä oli kirjoittaa ilmoitetut jakeet ja suurat. Jakeiden ja suurien paikka, eli mihin kohtaan Koraaniin ne tulivat, ilmoitettiin Profeetalle (rauha hänelle) suoraan Gabrielin (rauha hänelle) välityksellä, ja hän ohjeisti ilmoituksen kirjurit tekemään tarvittavat toimenpiteet. Näin ollen koko Koraani oli kirjoitettu ja sen rakenne oli määritelty Profeetan (rauha hänelle) elinaikana.
Lisäksi enkeli Gabriel (as) tuli joka Ramadanin aikana ja luki profeetta Muhammedille (asm) uudelleen kaikki siihen asti ilmoitetut jakeet ja suurat. Profeetan (asm) kuolemaa edeltäneenä viimeisenä Ramadanina enkeli Gabriel (as) tuli jälleen, mutta tällä kertaa he lukivat Koraanin yhdessä kahdesti. Ensimmäisellä kerralla enkeli Gabriel (as) luki ja profeetta Muhammed (asm) kuunteli; toisella kerralla profeetta Muhammed (asm) luki ja enkeli Gabriel (as) kuunteli. Näin Koraani sai lopullisen muotonsa.
Kuitenkin, profeetta Muhammedin (rauha hänelle) elinaikana Koraani ei ollut vielä koottu yhtenäiseksi kirjaksi. Se oli hajallaan lehdillä eri sahabien keskuudessa ja säilyi muistoissa. Mutta se, mikä kuului mihinkin, oli täysin selvää ja yksiselitteistä.
Lopulta, Abu Bakrin (ra) kalifaatin aikana, tarpeen vaatiessa, perustettiin komissio, jota johti Zayd ibn Thabit ja joka koostui ilmoituksen kirjurista ja vahvoista muistajista. Koraanin kokoaminen yhdeksi kirjaksi annettiin tämän komission tehtäväksi. Kaikki seuralaiset toivat heillä olevat Koraanin sivut ja luovuttivat ne tälle komissiolle. Muistajien ja ilmoituksen kirjurien yhteistyön tuloksena sivut, suurat ja jakeet asetettiin paikoilleen profeettamme (asm) kuvailemalla tavalla. Näin Koraanista tuli yksi kirja, jota kutsutaan nimellä Mushaf.
Koraanin kohdalla ei enää voitu puhua unohtamisesta, katoamisesta, väärentämisestä tai muuttamisesta. Sen alkuperäinen muoto, sellaisenaan kuin se oli profeetta Muhammedille (rauha hänelle) ilmoitettu, oli täydellisesti ja virheettömästi tallennettu.
Kalifi Osmanin (ra) aikakaudella, tarpeen vaatiessa, tästä Mushafista tehtiin uusia kopioita ja niitä lähetettiin eri maihin. Nykyään olemassa olevat Koraanit ovat juuri näistä kopioista peräisin.
Koraani on toisin kuin muut jumalalliset kirjat, säilynyt alkuperäisessä, ilmoitetussa muodossaan ilman vääristymiä tai muutoksia, kiitos sen vankkumattoman tallennusprosessin. Se on säilynyt muuttumattomana 1400 vuotta. Tässä on varmasti suuri merkitys Koraanin kirjallisella ihmeellisyydellä ja ylivoimaisuudella, eli sen helppoudella muistaa ulkoa, sen ainutlaatuisuudella, jota ei voi jäljitellä, sen saavuttamattomalla kirjallisella ja retorisella tasolla ja sen äärimmäisen huolellisella tallennuksella. Mutta todellinen syy on se, että Jumala on ottanut Koraanin suojelukseensa ja sitoutunut säilyttämään sen ihmeenä sanallisesti ja merkityksellisesti aina tuomiopäivään saakka. Koraanissa sanotaan näin:
”Totisesti, Me olemme sen Koraanin alaslähettäneet, ja Me sen totisesti suojelemme, säilytämme ja jatkamme…”
(Al-Hijr, 15/9).
Kaikki maan päällä olevat Koraanit ovat tänään samanlaisia. Niissä ei ole mitään eroja tai muutoksia.
Lisäksi se on miljoonien ihmisten muistissa, ja sitä luetaan ja lausutaan miljoonilla kielillä kaikkina aikoina. Tätä ominaisuutta ei ole millään muulla ihmisen kirjoittamalla kirjalla, eikä edes millään muulla taivaallisella kirjalla. On tietenkin välttämätöntä ja tarpeellista, että Koraani, Jumalan viimeinen sana, jonka tuomio on ikuinen ja joka on voimassa tuomiopäivään asti, saavuttaa tällaisen ainutlaatuisen aseman ja ylevän kunnian.
(Mehmed Dikmen, Islamilainen katekismus, Cihan Yayınları, s. 94-97, Istanbul, 1991).
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
