Arvoisa veljemme,
Kuten tiedetään, Koraanissa on kaikki. Mutta Koraani kertoo asioista joskus suoraan ja selkeästi, joskus taas salaperäisesti, vihjaillen ja epäsuorasti. Näemme, että se viittaa myös Dajjalin epäsuorasti ja vihjaillen, ei suoraan. Oppineet ovat huomauttaneet, että jakeessa, joka kertoo Jeesuksen nostetun taivaaseen eikä ristiinnaulittu, heti seuraavissa lauseissa…
Totisesti, ei ole yhtäkään kirjan kansasta, joka ei uskoisi Jeesuksen olevan Jumalan profeetta ennen kuolemaansa.
Seuraavat lauseet on esitetty Nisa-suuran 159. jakeen ”ennen kuolemaa” -ilmaisun tulkinnassa:
”
Kun lopun ajat tulevat, Jeesus laskeutuu maan päälle, ja myös kiistelyssä olevat Kirjan kansat uskovat häneen. Ennen kuin tuomiopäivä koittaa, paljastuu, että ne juutalaiset, jotka menevät niin pitkälle, että he panettelevat häntä, ja ne kristityt, jotka menevät niin pitkälle, että he kutsuvat häntä jumalaksi, ovat valheellisia panetteluissaan.
Koska Jeesuksen paluusta puhutaan, se viittaa automaattisesti myös Antikristukseen, jota vastaan hän tulee taistelemaan. On arabien tapa puhua vain toisesta vastakohdasta, jättäen toisen mainitsematta.
” (1)
Puhuttaessa maailmanlopun merkeistä ja tärkeästä maailmanlopun merkistä, Dajjalista, ”
Sinä päivänä, jolloin Herran merkit tulevat.
”(2) -jakeessa on myös viitattu tähän. Monet kommentaattorit ovat myös sitä mieltä, että ”
Hän on merkki tuomiopäivästä.
He ovat ilmoittaneet, että (3) -jae viittaa Antikristukseen.
”
Koska aikamme on suurin fitne (kiusaus, koettelemus), sekä lukuisat hadithit (profeetan perimätiedot) että monet Koraanin viittaukset antavat saman historiallisen tiedon.
”(4)” sanoi, ”
Jokaisella jakeella on useita merkityksiä, ja jokaisella merkityksellä on yleinen merkitys ja edustajia jokaisella aikakaudella.
”toteaa, että monet jakeet viittaavat vihjailevasti meidän aikakauteemme,”
Yleisessä mielessä aikamme on yksilö. Mutta se on saanut erityisluonteen, jota tarkastellaan sen historian valossa.
” sanoi, ”
joka sanoi, että meidän aikamme on kauheiden kiistojen näyttämö
”(5) Kuten Bediüzzaman on kirjannut teoksessaan Şuâlar, ”
Ei, ihminen muuttuu varmasti raivopääksi.
”(6) -jae viittaa sekä merkitykseltään että cifir-laskelman (numerologisen tulkinnan) avulla tuon kauhistuttavan henkilön sekä ajankohtaan että persoonaan.(7)”
Bediüzzaman toteaa Şuâlar-teoksessaan, että Felak-suuran tulkinta, joka on suunnattu tälle ajalle, osoittaa, kuinka suura, joka käskee suojautumaan pahoilta, jotka toimivat olemattomuuden valtakunnassa, ihmis- ja jinn-paholaisilta, viittaa salaisella merkityksellään, jopa voimakkaammin ja selkeämmin, tähän ihmeelliseen aikakauteemme, kuten muihinkin aikakausiin. Kun hän analysoi ja tulkitsee jakeita cifir-laskelman ja merkityksen kannalta, hän toteaa, että ”paha” -sanan neljäkertainen toistuminen suuressa osoittaa neljää poikkeuksellisen kauheaa ja myrskyisää aineellista ja henkistä pahuutta, vallankumousta ja taistelua, ja kehottaa: ”Varokaa näitä!”, ja että tämä on Koraaniin sopiva tapa ilmoittaa salainen ohje. Samassa kohdassa hän ilmoittaa myös, että suura viittaa sekä cifir-laskelman että merkityksen kannalta merkittäviin järistyksiin, jotka johtuvat ulkomaisten sopimusten pakottamisesta, ja merkittäviin muutoksiin uskonnollisessa kansassa, jotka johtuvat filosofian ylivallasta. Lisäksi suura viittaa kauheisiin Cengiz- ja Hülagu-vitsauksiin, jotka olivat aikansa Antikristuksia, ja osoittaa myös aikamme aineellisia ja henkisiä pahuuksia. (8)
Heti Ayet-el-Kürsin jälkeen tulevassa Bakara-suuran 256. jakeessa kiinnitetään huomiota aikamme näihin kauheisiin tuhoihin sekä cifir-laskelman että merkityksen kannalta.(9)
Lisäksi Bediüzzaman, ”
He yrittävät sammuttaa Jumalan valon puhaltamalla siihen. Mutta Jumala ei tyydy muuhun kuin valonsa täydelliseen loistoon – vaikka uskottomat sitä vihaisivatkin.
Selittäessään Tevbe-suuran 32. jakeen merkitystä nykyaikaamme nähden, hän viittaa myös Dajjaliin ja hänen joukkoonsa. Tämän tulkinnan mukaan eurooppalaiset tyrannit laativat kauhean salaliittosuunnitelman islamilaisen valtion valon sammuttamiseksi. Turkkilaiset isänmaanystävät yrittävät estää tämän suunnitelman julistamalla vapauden vuonna 1324. Kuusi tai seitsemän vuotta myöhemmin, ensimmäisen maailmansodan lopussa, he laativat jälleen saman salaliittosuunnitelman, tällä kertaa Sevresin rauhansopimuksella, toteuttaakseen epäuskoiset ajatuksensa Koraanin vahingoksi erittäin ankarin ehdoin. Estääkseen tämän, turkkilaiset nationalistit yrittivät vastata julistamalla tasavallan. Ja juuri tämä jae, cifir-laskelman mukaan, osuu täsmälleen tämän suunnitelman toteuttamisajankohtaan, eli vuosiin 1324-34-54, ja samalla se viittaa niihin uhrautuviin ihmisiin, jotka yrittivät säilyttää Koraanin valon tässä kaaoksessa.
Lisäksi jae viittaa cifir-laskelman mukaan vuoteen 1284, jolloin Euroopan uskottomat yrittivät sammuttaa islamilaisen valtion valon, ja kymmenen vuotta myöhemmin he yllyttivät venäläisiä, jolloin pahaenteinen yhdeksänkymmenen kolmen vuoden sota peitti väliaikaisesti islamilaisen maailman kirkkaan valon. Jae viittaa myös siihen, kuinka Mevlânâ Halidin oppilaat hajottivat tämän pimeyden pilven. Sitten seuraa merkintä: ”
Jos šeddelit ja ’mim’-kirjaimet lasketaan kahdeksi, niin ne, jotka hajottavat pimeyden sadan vuoden kuluttua, voivat olla Hz. Mehdin oppilaita.
”(10)”
Siellä missä on kyseessä Hz. Mehdi’n palvelus, siellä myös Deccal jatkaa toimintaansa. Hänen henkiseen tuhoonsa voidaan vastata vain henkisellä vastarinnalla.
Tässä yhteydessä on myös syytä mainita, että islamilaiset oppineet pitävät Koraanissa esiintyviä esimerkkejä, kuten Tagut, Calut ja Samiri, Dajjalin prototyyppeinä.
Kuten nähdään, Antikristus ei esiinny suoraan Koraanissa. On kuitenkin monia jakeita, jotka viittaavat häneen.
Oppineet selittävät syyn sille, miksi Antikristusta ei mainita selvästi Koraanissa, seuraavasti: ”
Islamilla on kaksi pääasiallista lähdettä. Ensimmäinen on Koraani, toinen Sunna. Vaikka Koraani ei suoraan mainitse Dajjalia, monissa hadith-kokoelmissa puhutaan selvästi hänen olemassaolostaan. Joskus ei ole tarvetta mainita selvästi ilmeisiä asioita uudelleen.
”
—————————-
(1) Ibn Kathir, Nihayetü’l-Bidaye (Riad: Muhammed Fehim -julkaisu, 1968), I:153; al-Askalani, Fethu’l-Bari, XIII:98.
(2) Al-An’am-suura, 158.
(3) Az-Zuhruf, 61.
(4) Säde, s. 293.
(5) Age, s. 240.
(6) Alak-suura, 6.
(7) Şuâlar, s. 514-515.
(8) Age, s. 238-241.
(9) Age, s. 242.
(10) Age, s. 619-620.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
