– Onko tämä kirja luotettava?
– Voisitteko antaa tästä tarkempia tietoja?
Arvoisa veljemme,
Yakut al-Hamawi,
”Maantieteellinen sanakirja”
ja
”Kirjailijoiden sanakirja”
Hän on maantieteilijä, historioitsija, kirjailija ja matkailija, joka tunnetaan teoksistaan.
Vuonna 574 (1178) tai 575 (1179) syntyi kreikkalaiseen sukuun.
(Ibn al-Qifti, Inbah al-ruwat, IV, 80)
Hän syntyi Anatoliassa. Viiden tai kuuden vuoden ikäisenä hänet otettiin vangiksi ja vietiin Bagdadiin. Siellä hänet osti kauppias nimeltä Asker b. Ebû Nasr İbrâhim el-Hamevî. Koska hän asui Bagdadissa, hän kantoi Bagdâdî-nisbaa, mutta hänet tunnetaan paremmin Hamevî-nisbaansa vuoksi, joka johtuu hänen isännästään.
Joka osoittaa, että hän on peräisin orjuudesta.
Rubiini
hänen nimensä myöhemmin
Jaakob
muotoon muutettu
(Ibn Khallikan, Wafayat, VI, 139)
, mutta tunnetaan paremmin vanhalla nimellään.
Muslimiksi kasvatettu Jākūt alkoi harjoittaa kauppaa isäntänsä rinnalla. Hän oli isännälleen suuri apu, erityisesti luku- ja laskutaitonsa ansiosta. Hänen nimissään hän matkusti tuon ajan kauppakeskuksiin, kuten Persianlahden Kīšin (Kīs) saarelle, Omaniin ja Damaskokseen. Vuonna 596 (1199-1200)
Hän vapautettiin orjuudesta isäntänsä toimesta.
Myös kirjakauppaa harjoittava
Jaspis
Hän tapasi matkoillaan tunnettuja kirjakauppiaita, oppineita, rikkaita kirjojen ystäviä ja virkamiehiä. Hänellä oli tilaisuus nähdä ja hyödyntää monia kirjastoja eri paikoissa.
Hamevi,
Umaniin, joka oli yksi haridži-liikkeen tärkeimmistä keskuksista, suuntautuneiden matkojensa ja kirjakauppansa ansiosta hän oli lukenut haridži-kirjallisuutta ja omaksunut siitä vaikutteita, minkä seurauksena hän oli omaksunut joitakin Hz. Ali -vastaisia näkemyksiä.
(Ibn Khallikan, VI, 127-128)
Hamevi kuoli Halepissa 20. ramadanina 626 (12. elokuuta 1229).
Ennen kuolemaansa hän luovutti kirjansa ja asiakirjansa tuolloin Halepissa olleelle historioitsija Izz al-Din Ibn al-Athirille ja pyysi häntä lahjoittamaan ne Bagdadissa sijaitsevan Zaydi-moskeijan kirjastolle.
(Ibn Hallikân, VI, 139; Ibnü’l-Kıftî, IV, 84)
Ibnü’ş-Şa”âr,
Yaqut al-Hamawi kertoo, että hän oli lapsesta asti tekemisissä kirjojen kanssa, mutta hänellä oli luonne, joka ei halunnut jakaa tietojaan ja kirjoituksiaan muiden kanssa, ja tästä syystä monet ihmiset kritisoivat häntä.
(Kalâidü’l-cümân, VII, 197-198)
Ibn al-Qifti
hän toteaa, että Jāqūt teki monia virheitä, koska hän ei osannut arabiaa kovin hyvin.
. (Inbâhü’r-ruvât, IV, 85)
Ibn Khallikan
hän kertoo, että hän meni Aleppoon Jāqūt al-Hamawīn kuoleman jälkeen ja että ihmiset puhuivat hänestä ylistävästi ja arvostivat hänen moraaliaan ja hyveitään.
(Vefeyât, VI, 139)
Mu’cemü’l-Büldân
Jakuutti,
Ollessaan Mervissä hän osallistui hadith-oppitunnille, jossa mainittiin eräs Arabian niemimaalla järjestetty markkinatapahtuma, jolle hän antoi nimensä.
Hubâše
Hän kertoo huomanneensa, että paikannimiä käsittelevälle teokselle oli tarvetta, kun syntyi kiista sanan ”nin” ääntämisestä, ja päätti siksi kirjoittaa teoksensa.
(Mucemü’l-büldân, I, 25)
Yakut hyödynsi teostaan kirjoittaessaan aiemmin kirjoitettuja historia-, maantiede-, kirjallisuus- ja elämäkertateoksia, samoin kuin matkoillaan tapaamiltaan ihmisiltä saamiaan tietoja, omia havaintojaan ja kokemuksiaan. Lisäksi se, että hän on lainannut monista nykypäivään asti säilyneistä kirjoista, lisää hänen teoksensa arvoa.
Islamilaiset oppineet ovat kirjoittaneet sen.
teoksessa, joka on suurin nykypäivään säilynyt maantieteellinen tietosanakirja
Alueet, kaupungit, kylät, paikkakunnat, meret, joet, saaret, aavikot, vuoret, laaksot, tasangot, linnoitukset ja luostarit gibi maantieteelliset elementit on järjestetty aakkosjärjestyksessä.
Kirjoittaja ei ainoastaan tarjoa maantieteellistä tietoa käsittelemistään aiheista, vaan sisällyttää teokseen myös historiallisia tapahtumia, runoja, tarinoita ja tietoja kyseiseen paikkaan liittyvistä persoonallisuuksista. Erittäin runsaasti tietoa sisältävää teosta pidetään tieteen, kirjallisuuden, historian ja maantieteen aarreaittana.
Yâkūt el-Hamevî korostaa johdannossa maantieteen tärkeyttä kiinnittämällä huomiota jakeisiin, jotka kehottavat tarkastelemaan maapalloa varoittavana esimerkkinä, ja huomauttaa maantieteellisen tiedon puutteesta johtuvista virheistä. Samalla hän antaa tietoa lähteistään, joita hän on hyödyntänyt. Teoksessa olevien hakemistokohtien lukumäärä on todettu olevan 12 953.
Jotta otsikot olisivat helposti luettavissa, on niiden vokaalimerkit ilmoitettava.
Yâkūt käsittelee seuraavaa nimeä:
– Mainitsee myös sanan etymologian ja sanakirjamääritelmän.
– Paikan maantieteellinen sijainti, etäisyys joistakin keskuksista, historia, valloitus sota- tai rauhanomaisin keinoin, paikkaa koskevat runot ja sanonnat.
– Täällä kerrotaan tärkeimmistä tapahtumista, täältä kotoisin olevista merkittävistä islamilaisista oppineista, kirjailijoista ja runoilijoista sekä muista kuuluisista henkilöistä, joilla on yhteys tähän paikkaan.
– Hän kirjaa muistiin havaintojaan paikoista, joissa hän on käynyt.
– Hän esittää aiheesta erilaisia kertomuksia ja näkemyksiä ja joskus tekee valintoja näiden näkemysten välillä.
– Hän mainitsee lähteensä, joista hän on tietonsa saanut.
– Korjaa aiemmissa lähteissä havaitsemansa virheet.
– Jos se ei pysty varmistamaan tietojen paikkansapitävyyttä, se tyytyy vain tallentamaan ne.
– Hän välittää joidenkin paikkojen osalta siellä asuvien ihmisten kertomuksia.
– Teoksessa on tietoja muun muassa näiden paikkojen tuloista, viljellyistä tuotteista, käsityöläisistä ja taiteilijoista, kauppatavaroista ja tärkeistä kauppakeskuksista, maa- ja merikauppareiteistä, hinnoista, kaivoksista ja kerättyjen verojen määristä.
– Kyseisellä alueella harjoitetuista rakennus- ja asutustoimista, palatseista ja kartanoista, moskeijoista ja kirjastoista, uskonnollisista kouluista ja muista historiallisista rakennuksista on myös mainintoja.
Lisäksi, eri tilanteissa
Bysanttilaiset, turkkilaiset, kasaarit, bulgaarit, sakalibat, venäläiset, zanjit, kiinalaiset, ristiretkeläiset ja mongolit.
kuten esimerkiksi tietoja yhteisöistä, joiden kanssa muslimeilla on suhteita.
Mainitaan muun muassa väestönliikkeet, muuttoliikkeet ja asutus, uskonnollinen ja tieteellinen elämä sekä väestö Arabian niemimaa etunenässä monilla alueilla.
Näin ollen
Maantieteellinen sanakirja
Se on erityisen tärkeä, koska se heijastaa tietyn paikan vuosisatojen aikana syntynyttä rikasta historiallista, taloudellista, maantieteellistä, kirjallista, sosiokulttuurista jne. tietokertymää.
Tästä syystä monet tutkijat sekä idässä että lännessä ovat pitäneet sitä alansa merkittävimpänä ja eniten tietoa sisältävänä kirjana.
Kaikkien näiden myönteisten ja hienojen ominaisuuksien lisäksi,
Maantieteellinen sanakirja;
– Joistakin paikoista annetaan yksityiskohtaista tietoa, kun taas toisista tärkeistä paikoista on vain vähän tietoa,
– Joidenkin paikannimien etymologioiden virheellinen esittäminen ja väkinäiset tulkinnat,
– Kirjoittajan virheelliset tai puutteelliset tiedot johtuen kulttuurialan tietämättömyydestä tietyissä asioissa,
– Teoksessa käytetään halventavia ilmauksia joistakin kansakunnista, ja siinä viitataan taikauskoon ja mytologisiin elementteihin.
on arvosteltu muun muassa seuraavista syistä.
(M. Faruk Toprak, Kriittinen katsaus Yâkût el-Hamevî’n teokseen Mu’cemü’l-büldân, EKEV Akademi Dergisi, VIII/21, Ankara 2004, s. 173-181)
Kirjailijoiden sanakirja
Jāqūt al-Hamawī tapasi vuonna 594 (1198) Āmidissa kirjailija ja runoilija Ali b. Hasan al-Hillīn kanssa.
(Sumaym al-Hilli)
hän kertoo tavanneensa hänet ja saaneensa tuolloin ajatuksen kirjoittaa teos kirjailijoista.
(Mucemü’l-üdebâǿ, V, 129)
Teoksen, jonka tekijä on ilmoittanut käsittelevän kirjailijoita ja runoilijoita eri näkökulmista ja jonka alkuperäisenä neljänä suurena niteenä on kirjattu, on säilynyt nykypäivään joiltakin osin puutteellisena.
Kirjan johdannossa mainitaan ensin aiemmat alan tutkimukset, minkä jälkeen korostetaan kirjallisuuden ja historian tuntemuksen tärkeyttä. Sen jälkeen käsitellään kieliopin tutkijoita, sanakirja- ja sukututkijoita, runoilijoita, kirjurit ja historioitsijoita sekä niitä, jotka ovat kirjoittaneet kirjoja kirjallisuuden eri aloilla.
Aakkosjärjestyksessä laaditussa teoksessa mainitaan elämäkertatietojen lisäksi myös tekijöiden kirjoittamat teokset.
Yâkūt on haastatellut joitakin henkilöitä, joilta hän on saanut tietoja, ja kertonut joitakin anekdootteja. Samalla on esitetty esimerkkejä runoilijoiden runoista.
Jāqūt al-Hamawī
Hän perustaa teoksensa aiemmin aiheesta kirjoitettuihin kirjoihin, tuttaviensa kertomuksiin ja omiin havaintoihinsa.
(ks. TDV İslam Ansiklopedisi, Yakut el-Hamevi -artikkeli)
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
