– Tietääkseni Koraanin kuudestatuhannesta ja joistakin sadoista jakeesta vain viitisenkymmentä käsittelee lakia. Eli hyvin vähän.
– Voisitteko suositella teosta, joka kokoaa yhteen kaikki Koraanin ja sahih-hadithien oikeudelliset säännöt/oikeutta koskevat jakeet ja sahih-hadithit?
Arvoisa veljemme,
Ensinnäkin haluan todeta, että
Jokaisesta jakeesta ja jokaisesta hadithista on otettavissa oppeja, varoituksia ja säädöksiä.
Koska jotkin jakeet ja hadithit liittyvät suoraan lakiin, niitä kutsutaan
säädöksiä koskevat jakeet ja säädöksiä koskevat hadithit
Näin on sanottu. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei muista jakeista ja haditheista voitaisiin johtaa säädöksiä.
Kun otetaan huomioon, että jakeet sisältävät selkeitä ja suoria säännöksiä, niin fiqh-aiheisten jakeiden lukumäärä on
Se on noin 200.
Tämä luku kuitenkin kasvaa, kun otetaan huomioon erilaiset päättelytavat, joilla näihin säännöksiin voidaan päästä. Esimerkiksi Abu Bakr Ibn al-Arabi…
”Koraanin säädökset”
niminen teos käsittelee fiqh-säädöksiä sisältäviä jakeita, ja teoksessa
noin 800 säettä on käsitelty yksityiskohtaisesti
Näistä on johdettu erilaisia säännöksiä.
(Hacvî, el-Fikrü’s-sâmî, I, 14, 26, 278; II, 170-173)
Fiqh:n peruslähteet ovat, kuten muissakin keskeisissä islamilaisissa tieteissä, Koraani ja profeetta Muhammedin (rauha hänelle) sunna. Yleisten tefsir-kirjojen lisäksi on olemassa erityisesti ahkâm-jakeiden tefsiriä käsitteleviä kirjoja.
”Koraanin säädökset”
Tämän alan teokset sisältävät tärkeää materiaalia. Näihin kuuluvat muun muassa Tahâvî, Cessâs, Kiyâ el-Herrâsî ja Ebû Bekir İbnü’l-Arabî.
Koraanin säädökset
Hänen nimikkoteoksensa ovat kuuluisia.
Tiedot lakia koskevien jakeiden lukumäärästä ovat todennäköisesti sisältyneet siihen.
jakeet, joissa säädökset on nimenomaisesti ilmaistu
pitäisi olla. Koska
tarina, vertauskuva
On mahdollista johtaa sääntöjä epäsuorasti myös niistä jakeista, jotka käsittelevät esimerkiksi seuraavia aiheita.
Tältä näkökulmalta tarkasteltuna, säädöksiä koskevat jakeet voidaan jakaa kahteen osaan:
1.
Jakeet, joissa on säädöksiä.
(Tällaisia jakeita on runsaasti Bakara-, Nisa-, Maide- ja Enam-suuroissa).
2.
Jaeita, jotka eivät suoraan ilmaise säädöstä, vaan joista säädös voidaan johtaa vain tulkinnan kautta. Nämä jaetaan edelleen kahteen ryhmään: niihin, joista säädös voidaan johtaa ilman viittausta toiseen jaeeseen, ja niihin, joista säädös voidaan johtaa vain yhden tai useamman muun jaeet avulla.
Ahkam-jakeet eroavat toisistaan myös niissä sisältyvien säännösten osalta.
ibadat, muamelat ja ukubat
ne voidaan jakaa ryhmiin.
Sunna fiqh-lähteenä,
Se selittää Koraanin jakeita, jotka vaativat selitystä, ja täyttää aukot, joita ei ole käsitelty. Koraanissa yleispiirteissään kuvattujen uskon ja islamin asioiden, kuten peruspalvontatoimitusten (rukous, paasto, pyhiinvaellus, almu), säädösten laajat selitykset ja sovellusesimerkit ovat sunnan selittävän tehtävän mukaisia; satoja esimerkkejä, kuten fitr-almu, vitr-rukous, tietyt rangaistukset, naisen tädin ja tätinsä ottamisen kieltäminen toiseksi vaimoksi, kesytetyn aasin lihan haram-luonne, paaston rikkomisen hyvitys, ovat esimerkkejä aukkojen täyttämisen funktiosta.
Ibn Qayyim al-Jawziyyahin toteamuksen mukaan, joka muodostaa perustan fikh-säännöksille.
hadithien lukumäärä,
lukuun ottamatta saman aiheen erilaisia tai toistuvia kertomuksia
Se on noin 500;
selittämällä, yksityiskohtia antamalla, ehtoja ja rajoituksia ilmoittamalla näitä perussäännöksiä koskevia hadithejä
Hadithien lukumäärä on puolestaan jopa 4000.
(I’lâmü’l-muvakkıîn, II, 245)
Vaikka kaikki hadith-kirjat ovat fiqh-tieteen lähteitä, erityisesti Kütüb-i Sitte on järjestetty fiqh-lukujen mukaan.
”sünen”
Tällaiset kirjat ovat etusijalla, kun on kyse hadithien pohjalta tehtyjen uskonnollisten säädösten tulkitsemisesta.
Sen jälkeen, kun oli kulunut aikaa luokittelukauden lähteistä, joiden päämäärä oli koota yhteen sahih-hadithejä.
Tahâvîn ”Šerhu Meani’l-asar”
ja
Beyhakī’n ”al-Sunan al-Kubra”
Esimerkiksi šīʿa-koulukunnan fiqh-oppiin perustuvia hadith-kirjoja on kirjoitettu.
Näiden lisäksi on laadittu teoksia, jotka käsittelevät säädöksiä koskevia haditheja, jotka on koottu luotettavista hadith-lähteistä.
Ibn Hajar al-Askalani’nin ”Bulūgh al-Marām”
kanssa
Ševkânîn ”Neylü’l-evtar”
Ne ovat yleisimpiä.
Joitakin islamilaisen oikeuden perusteoksia:
– Mustafa Ahmed ez-Zerka, al-Fıkhü’l-İslâmî fî sevbihi’l-cedîd (al-Medhalü’l-fıkhiyyü’l-âm) (I-III, Damaskos 1967-1968)
– Abdülkerîm Zeydân, al-Medhal li-dirâseti’ş-şerîati’l-İslâmiyye (Beirut 1982)
– Muhammed Mustafa eş-Şelebî, *el-Medhal fi’t-tarîf bi’l-fıkhi’l-İslâmî* (Beirut 1985) ja *el-Fıkhü’l-İslâmî beyne’l-misâliyye ve’l-vâkıiyye* (Beirut 1982)
– Abdurrahman al-Jaziri, al-Fiqh `ala al-madhahib al-arba`a (IV, Kairo 1392/1972)
– Vehbe ez-Zühaylî, el-Fıkhü’l-İslâmî ve edilletüh (I-VIII, Damaskos 1984-1985)
– Mahmud Šeltūt, al-Islām ʿaqīda wa-šarīʿa (Kairo 1959)
– Seyyid Sâbık, Fıkhü’s-sünne (I-III, Kairo, ei julkaisuvuotta)
– Ahmed eş-Şerebâsî, Yeselûneke fi’d-dîn ve’l-hayât (I-VII, Beirut 1980).
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
