Arvoisa veljemme,
Islamin usko,
Lapsen on oltava äärimmäisen kunnioittava vanhempiaan kohtaan, ja pieninkin epäkunnioitus heitä kohtaan on kielletty. Tältä osin lapsen tulee noudattaa vanhempiensa laillisia pyyntöjä ja saada heidän siunauksensa. Lapsen tulee varoa vanhempien kirousta. Jos he kuitenkin kiroavat häntä perusteettomasti, Jumala tietää kaiken sisimmän. Vanhemmatkaan eivät tietenkään tule pitämään lasta vastuussa perusteettomasta kirouksesta tai siitä, etteivät he anna anteeksi. Riittää, että lapsi ei laiminlyö velvollisuuksiaan vanhempiaan kohtaan.
Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi:
”Minua ei ole lähetetty kiroamaan.”
(Muslim, Birr 87).
”Uskovaiselle kirous”
(kirous)
tekeminen on sama kuin hänet tappaa”
ilmoittaa.
(Buhari, adab 44)
”
Tehdyn kirouksen
(kirouksen)
kun hän saapuu perille ja huomaa, että hänelle on tehty väärin, hän palaa omistajansa luo”
ilmoittaa.
(Tirmidhi, Birr 48; Abu Dawud, Adab 45)
Rukoukset ja kiroukset kuulee Allah.
Vaikka vanhemmat olisivatkin väärässä, heidän kirouksensa ei ole hyväksyttävä.
Vaikka vanhemmat olisivatkin väärässä, lasten ei ole oikein kapinoida heitä vastaan tai loukata heitä.
Heidän kaikkia halal-pyyntöjään on noudatettava. Haram-pyyntöihin ei kuitenkaan saa suostua.
Myös perusteeton kirous ei ole voimassa.
Vanhemmuus ei anna vanhemmille rajatonta määräysvaltaa lapsiinsa nähden. Lapsen tulisi huomauttaa vanhempiaan heidän tekemistään vääryyksistä ystävällisellä kielellä, heitä loukkaamatta. Jos he eivät ymmärrä ystävällistä kieltä tai loukkaantuvat, on parempi vaieta.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
