
Arvoisa veljemme,
Voidaanko tulevaisuutta ennustaa?
Tämä jalo ja kunnioitusta herättävä jae julistaa, että Jumalan tieto kattaa kaiken:
”Salaisuuksien avaimet ovat Jumalan hallussa. Vain Hän ne tuntee. Hän tietää kaiken, mitä on maalla ja merellä. Ei putoa lehti, eikä ole jyvää maan pimeydessä, jota Jumala ei tietäisi. Kaikki, mikä on märkää ja kuivaa, on selvässä Kirjassa.”
(Al-An’am, 6/59).
Jaeen yleisestä tyylistä käy ilmi, että näkymätön on kuin lukittu aarre. Tämän aarteen avaimet ovat Jumalan käsissä. Seuraava jae ilmoittaa yleisenä sääntönä, että vain Jumala tietää näkymättömän ja tulevaisuuden:
”Sano: Taivaissa ja maassa ei kukaan muu kuin Allah tunne näkymätöntä.”
(Neml, 27/65)
Mutta jokaisella yleisellä säännöllä voi olla poikkeuksia. Kun sanomme ”Joutsenet ovat valkoisia”, ymmärrämme sen merkityksessä ”yleensä valkoisia”. Sillä onhan olemassa myös joitakin mustia joutsenia.
Kysymyksiimme: ”Eikö kukaan voi tietää tulevaisuutta? Eikö Jumala voi antaa salaisuuksiensa avaimia kenelle tahansa?” vastaa seuraava jae:
”Hän on se, joka tietää salaisuudet. Hän ei paljasta salaisuuksiaan kenellekään muulle kuin sille, josta Hän on mieltynyt.”
(Al-Jinn, 72/26-27).
Siis,
”Kukaan muu kuin Allah ei tiedä näkymätöntä.”
Tähän sääntöön on kuitenkin poikkeus. Jumala voi ilmoittaa salaisuuksia muillekin kuin itselleen, jolloin ne tulevat jossain määrin tiedettäviksi.
Koraanin jakeessa oleva ilmaisu ”hyväksytty lähettiläs” on tulkittu eri tavoin.
Joidenkin mukaan tässä kohdassa ”lähettiläs” viittaa profeettaan. Siis, Jumala ilmoittaa salaisuutensa vain profeetalle. Tältä osin jae kieltää pyhien miesten, taikureiden ja ennustajien tiedon salaisista asioista. Sillä taikurit ja ennustajat ovat niitä, jotka ovat kauimpana Jumalan mielisuosiosta ja ansaitsevat eniten Hänen vihansa. Pyhät miehet, olivatpa he kuinka Jumalan suosiossa tahansa, eivät ole profeettoja.
Tässä asiassa haluamme kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
1.
”Lähettiläs”
-ilmaisu ei ole pelkästään profeetoille varattu sana. Itse asiassa,
”Jumala on enkeleitä ja ihmisiä varten”
’lähettiläät’
valitsee.”
(Al-Hajj, 22/75)
jae osoittaa tämän selvästi suoraviivaisella merkityksellään.
2.
Koska jakeessa oleva sana ”Rasul” kattaa myös enkelin, ei ole mitään syytä kieltää, etteikö enkeli voisi tuoda ilhamusta joillekin pyhille henkilöille. Niin sanotaanhan hadithissa…
”Ihmisellä on sekä paholaisen että enkelin kosketus.”
(1)
Näin on määrätty. Lisäksi, kuten tullaan näkemään, jotkut suojeluspyhimykset ovat saaneet osakseen eräitä salaisia mysteereitä.
3.
Jumalan ilmoituksen saaminen ei ole vain profeetoille ominainen piirre.
Joidenkin ihmisten on mahdollista ja totta, että he saavat tietää joitakin salaisuuksia näkymättömästä maailmasta esimerkiksi unien tai inspiraation kautta. Seuraava jae kuvaa Jumalan periaatetta kommunikoida ihmisten kanssa:
”Ei ole ihmiselle mahdollista, että Jumala puhuisi hänelle muulla tavoin kuin ilmoituksen, verhon takaa puhumisen tai lähettilään lähettämisen kautta, jolloin Hän ilmoittaa tälle, mitä Hän tahtoo.”
(Šūrā, 42/51)
Se, että jakeessa ei sanota ”Jumala ei puhu profeetoilleen muulla tavalla kuin näillä kolmella tavalla”, vaan ”Jumala ei puhu ihmisille muulla tavalla kuin näillä kolmella tavalla”, osoittaa, että muillakin kuin profeetoilla voi olla osuus jumalallisesta puheesta.
Sen mukaisesti:
a.
Jumalan ilmoituksella puhuminen voi käsittää ilmoituksen eri asteita, sekä sen voimakkuuden että heikkouden osalta. Se viittaa sekä profeetoille että muille ihmisille, kuten Moosesin äidille, annettuun jumalalliseen viestiin, olipa se sitten valveilla tai unessa. Siksi tässä yhteydessä ilmoitus sisältää myös ”inspiraation” merkityksen.
b.
Jumalan puhuminen verhon takaa pitää sisällään tilanteita, kuten kun Mooses sai ensimmäisen ilmoituksensa ja kuuli suoraan jumalallisen äänen.
c.
Tämä viittaa tilanteisiin, joissa Jumala puhuu sanansaattajan välityksellä, eli kun Hän lähettää arkkienkeli Gabrielin profeetalleen ilmoittamaan ilmoituksensa.
Kuten nähdään, ”näkymättömän aarteet” ovat Jumalan luona, mutta Jumala ilmoittaa joitakin salaisuuksiaan sekä profeetoilleen että joillekin valituille palvelijoilleen.
Jeesuksen ennustukset tulevaisuudesta
Profeetat ovat henkilöitä, joille on ilmoitettu salattu tieto ilmoituksen välityksellä. Jumala on ilmoittanut sanomansa näiden valitsemiensa ihmisten välityksellä.
Nämä profeetat eivät ole niitä, jotka tietävät näkymättömän, vaan niitä, jotka saavat tietoa näkymättömästä. Toisin sanoen, nämä valitut henkilöt eivät tiedä näkymätöntä itsestään, vaan ainoastaan sen, mikä heille on ilmoitettu.
Koraanissa kerrotaan, että profeetat ovat antaneet joitakin ennustuksia tulevaisuudesta. Esimerkiksi Jeesus ilmoitti nimenomaisesti tulevan profeetan nimen:
”Muistakaa, kun Jeesus, Marian poika, sanoi: ’Oi Israelin lapset! Minä olen Jumalan lähettiläs teille, vahvistamassa Tooraa, joka oli ennen minua, ja tuomassa ilosanomaa profeettaa, joka tulee minun jälkeeni ja jonka nimi on Ahmed.’”
(Saff, 61/6).
Profeetta Muhammedin (rauha hänelle) tulemisesta annettu ilmoitus on ilmoitettu selkeästi näin profeetta Jeesuksen (rauha hänelle) toimesta:
“
Kuten jakeessa todetaan: ”Hänestä on mainittu aikaisemmin annetuissa kirjoissa. Eikö se, että Israelin oppineet sen tietävät, ole heille todiste?”, muutkin taivaalliset kirjat ovat maininneet profeetta Muhammedin ja hänelle tulleen Koraanin.
(Šu’arā’, 26/196-197)
Itse asiassa, kun profeetta Muhammed (rauha hänelle) saapui, Israelin poikien oppineet kertoivat, että profeetta oli tulossa.
Palatakseni jälleen Jeesukseen, tämä suuri profeetta kertoo Jumalan hänelle antamista ihmeistä ja sanoo myös näin:
”Minä ilmoitan teille, mitä te syötte ja mitä te kätkette koteihinne.”
(Al-i Imran, 3/49)
.
Samanlainen tilanne koskee myös profeetta Joosefia. Vankilassa ollessaan hän ennusti vankitovereilleen, millaista ruokaa heille tuotaisiin. Profeetta Joosef sanoi: ”
Minä ilmoitan teille jo etukäteen, mitä ruokaa teille tullaan tarjoamaan.
” -sanat hän lausui kahdelle ystävälleen, jotka olivat tulleet hänen luokseen pyytämään unien tulkintaa.
(Joosef, 12/37)
Hänen mainintansa siitä, että hän on saanut osakseen näitä salaisia asioita, ei ole ylpeilyä, vaan valmistautumista kutsua ystäviään uskoon. Hän jatkaa puhettaan näin:
”Tämä on sitä, mitä minun Herrani minulle opetti.”
Hän sanoi näin vain ilmoittaakseen, ettei kyseessä ole ennustus tai profetia.
Jaakob ja Joosef (profeetat)
Profeetta Jaakob on yksi Koraanin mainitsemista profeetoista. Hänellä oli erityinen kiintymys poikaansa Joosefiin, josta myöhemmin tuli profeetta. Joosefin veljet, jotka eivät tätä sietäneet, heittivät hänet kaivoon. He toivat Joosefin verisen paidan isälleen ja…
”Susi söi Joosefin.”
Näin kerrotaan. Tapahtumaketjun edetessä profeetta Joosef viedään karavaanin mukana Egyptiin ja myydään orjaksi. Hänet heitetään vankilaan väärän syytöksen vuoksi. Hän viettää siellä vuosia. Hänet vapautetaan vankilasta, kun hän tulkitsee hallitsijan unen. Hänet nostetaan Egyptin korkeimpiin virkoihin.
Samaan aikaan Jaakob, poikansa ikävän polttamana, sokeutuu. Hän kuitenkin uskoo Jumalalta saamiensa tietojen perusteella poikansa olevan elossa. Jaakobin pojat lähtevät nälänhädän vuoksi Egyptiin hakemaan ruokaa. Joosef tunnistaa veljensä. Kuultuaan isänsä tilanteesta hän sanoo:
”Vie tämä paitani ja hiero sitä isäni kasvoihin. Hänen näkönsä paranee sillä.”
Kerrotaan, että kun karavaani lähti Egyptistä, Kanaanin maassa, Jaakobissa, havaittiin liikehdintää. Hän ilmoitti iloisena lähelläolijoilleen:
”Jos ette minua hulluksi kutsu, niin sanonpa teille, että minä tunnen Joosefin tuoksun.”
Hän sanoo. Hänen ympärillään olevat ihmiset eivät kuitenkaan haista mitään sellaista, joten he vastaavat: ”Voi, sinä olet edelleen vanhassa hämmennyksessäsi.” Kun sanansaattaja tuo paidan ja asettaa sen Jaakobin kasvoille, Jaakobin silmät avautuvat.
”Enkö minä teille sanonut: ’Minä tiedän Jumalan armosta sen, mitä te ette tiedä’?”
sanoo.
(Joosef, 12/93-96)
Tässä Koraanissa kerrotussa tapahtumassa on ihmeellistä, että profeetta Joosef tiesi, että hänen lähettämänsä paita avaisi isänsä silmät, ja yhtä ihmeellistä on, että hänen isänsä Jaakob tunsi paidan tuoksun niin kaukaa. Jotkut saattavat ajatella, että ”hänen poikaansa Joosefia kohtaan tuntemansa kaipuu ja ikävä olivat lisänneet hänen herkkyyttään, minkä vuoksi hän tunsi sen”. Suuri kommentaattori Hamdi Yazır vastaa tähän näin:
”Vaikka Jaakobin herkkyys olisi kuinka hienostunut ja hänen surunsa ja silmiensä sokeutumisen jälkeen hajuaistinsa kuinka terävöitynyt tahansa, se, ettei hän haistanut Joosefin tuoksua Egyptistä karavaanin lähdön aikaan asti, mutta nyt haistaa sen, osoittaa, ettei tämän salaisuuden viisaus olekaan hänen herkkyydessään.”
(2)
Jakeessa
”Enkö minä teille sanonut: ’Minä tiedän Jumalan armosta sen, mitä te ette tiedä’?”
Tämä viittaa siihen, että Jaakob ei saanut tätä tietoa omasta aistillisuudestaan, vaan Jumalalta erityisellä tavalla.
Šeikki Sadi tuo tähän liittyen esiin seuraavan hienovaraisen huomion:
”Joku kysyy Jaakobilta, joka on menettänyt poikansa:
Kuulit Joosefin paidan tuoksun Egyptistä, mutta miksi et nähnyt häntä, kun hän oli Kanaanin kaivossa? Jaakob vastasi näin:
”Meidän tilamme on kuin iskevä salama. Joskus se on kirkas, joskus pimeä. Joskus nousemme taivaiden yläpuolelle ja istumme siellä, joskus emme näe edes jalkojemme alle.”
(Sadi, s. 50)
Jo nuorena profeetta Joosef sai jumalallisen ilmoituksen. Kun hänen veljensä hänet kateudesta kaivoon heittivät, Jumala innoitti hänen sydämeensä nämä sanat:
”Sinä kerrot heille, mitä he ovat tehneet, silloin kun he eivät sitä osaa odottaa.”
(Joosef, 12/15).
Vaikeuksien keskellä helpotuksen tuominen on Jumalan armollisuuden ja laupeuden ilmentymä. Pienen Joosefin, joka joutui veljiensä pettämisen kohteeksi ja heitettiin kaivoon, herkän sydämen lohduttaminen on jumalallisen viisauden ja laupeuden vaatimus. Jumalallisen laupeuden apu ihmisten kärsimyksen ja ahdingon hetkellä, jolloin he tarvitsevat pyhää lohdutusta, on monien henkilökohtaisista kokemuksistaan tietämä tosiasia.
Jälleen kerran, profeetta Joosef antoi veljilleen paitansa,
”Vie tämä paitani ja hiero sitä isäni kasvoihin. Hänen näkönsä paranee sillä.”
Hänen sanansa ovat luonteeltaan ennustuksellisia.
(Joosef, 12/93)
Lisäksi, vaikka Jaakobille tuotiin surullinen uutinen verisen paidan kera, että ”Joosef on joutunut suden syötäväksi”, hän tiesi Joosefin olevan elossa ja sanoi:
”Minä tiedän sen, mitä te ette tiedä, Jumalan avulla.”
(Joosef, 12/86)
Tämä lausunto osoittaa hänessä piilevän yliluonnollisen tiedon ulottuvuuden.
Siis profeetat ovat Jumalan luvalla olleet tietoisia joistakin salaisista asioista. Koraanissa esitetyt esimerkit todistavat tämän selvästi. Nämä esimerkit avaavat epäilemättä oven myös vastaaville tapauksille. Toisin sanoen, profeetoille annetut tällaiset salaiset tiedot eivät rajoitu vain Koraanissa mainittuihin, vaan vastaavia tapauksia on esiintynyt usein.
Profeetta Hizir
Kehf-suuran jakeissa 60–82 kerrotaan profeetta Mooseksen matkasta ”Jumalan palvelijan” kanssa. Tämä matka sisältää erittäin huomionarvoisia ja mielenkiintoisia tilanteita, jotka liittyvät ”salattuun tietoon”. Mooseksen matka tämän tuntemattoman henkilön kanssa etenee seuraavasti:
Mooses (rauha hänelle) saapuu nuorukaisen kanssa pitkän matkan jälkeen paikkaan, jossa hän tapaa Khidrin (rauha hänelle):
”Siellä he löysivät yhden palvelijoistamme, jolle olimme antaneet armoa ja jolle olimme opettaneet tietoa. Mooses sanoi hänelle…”
”Voisinko olla sinulle oppilas, jotta voisin oppia sinulta sen, mitä minulle on opetettu?”
kysyi hän.
”Hän sanoi: Et kestä olla minun kanssani. Kuinka voisit sietää jotakin, josta et tiedä mitään?”
”Mooses sanoi: ’Toivon, että löydät minut kärsivällisenä, enkä tule sinua missään asiassa vastustamaan.'”
”Hän sanoi: Jos tottelet minua, älä kysy minulta mitään, ennen kuin minä kerron sinulle jotakin.”
”Niin he lähtivät matkaan. Kun he olivat laivassa, hän teki laivaan reiän. Mooses,”
”Oletko upottanut laivan sen vuoksi, että sen sisällä oli jotain upotettavaa?”
sanoi.
”Totisesti, olet tehnyt jotakin suurta.”
Hän,
”Eikö minä sanonut, ettet sinä kestä minun läsnäoloani?”
sanoi Mooses.
”Älä moiti minua, jos unohdan; älä myöskään vaikeuta ystävyyttämme.”
sanoi.”
”He lähtivät taas matkaan. Kun he kohtasivat poikalapsen, hän tappoi hänet. Mooses sanoi:”
”Oletko tappanut viattoman ihmisen ilman kostoa yhden hengen vuoksi! Totisesti, olet tehnyt jotain todella pahaa.”
”
”Hän,
”Eikö minä sanonut sinulle, ettet sinä kestä minun kanssani olemista?”
sanoi.”
”Mooses sanoi:
”Jos kysyn sinulta vielä jotain, älä enää ole ystäväni. Silloin sinulla on oikeus jättää minut.”
”
”He lähtivät jälleen matkaan. Lopulta he saapuivat erääseen kaupunkiin. He pyysivät ruokaa kaupunkilaisilta, mutta nämä kieltäytyivät heitä majoittamasta. Siellä he kohtasivat sortumaisillaan olevan muurin. Hän oikaisi muurin. Mooses sanoi:”
”Jos olisit halunnut, olisit voinut saada palkkaa tästä tekemästäsi työstä.”
Hän,
”Tässä on meidän eroamme koskeva sopimus.”
sanoi hän.
Nyt kerron sinulle, mistä kärsimättömyytesi johtuu:
”
”Se laiva kuului joukolle köyhiä, jotka elättivät itsensä mereltä. Minä halusin tehdä siitä kelvottoman. Sillä heidän takanaan oli hallitsija, joka ryösti jokaisen ehjän laivan, jonka löysi.”
”Mitä lapseen tulee, hänen vanhempansa olivat uskovaisia. Pelkäsimme, että lapsi tulisi myöhemmin kapinoimaan vanhempiaan vastaan ja johtamaan heidät epäuskoon. Toivoimme, että heidän Herransa antaisi heille lapsen, joka olisi luonteeltaan parempi ja armollisempi.”
”Seinä kuului kahdelle orpolapselle kaupungissa, ja sen alla oli heille kuuluva aarre. Heidän isänsä oli hurskas mies. Herrasi tahtoi, että he aikuisiksi tultuaan ottaisivat aarteen sieltä. Kaikki tämä on Herrasi armosta. Minä en ole tehnyt sitä omasta tahdostani. Tässä on selitys sille, mitä et jaksanut kestää.”
(Al-Kahf, 18/65-82)
Tässä opettavaisessa tarinassa on hyödyllistä kiinnittää huomiota muutamiin seikkoihin:
1.
Tämän kertomuksen päähenkilön, ”Jumalan palvelijoista yhden palvelijan”, nimeä ei mainita jakeissa. Kertomuksen läpi kulkeva salaperäisyyden ilmapiiri näkyy myös siinä, ettei kertomuksen päähenkilön nimeä mainita. Siksi jotkut, jotka tulkitsevat kertomusta ”Koraanin varjossa elämisen” näkökulmasta, eivät mainitse tämän henkilön nimeä. Me kuitenkin, koska hänet mainitaan haditheissa ”Hızırina”, hyödynnämme käytännön helpotusta ja kutsumme häntä jatkossa ”Hızırina”.
2.
Koraanin ayetlerinde Hz. Hızır’ın peygamber mi yoksa veli mi olduğu konusunda açık bir ifade yoktur. Ancak, ”Hz. Musa gibi büyük bir peygamberin bilmediği salaisuuksiin vakıf olması ve:
”En ole tehnyt näitä omasta tahdostani.”
(Al-Kahf, 18/82)
Useimmat, jotka väittävät olevansa profeettoja, perustelevat väitteensä muun muassa sillä, että he sanovat säästävänsä Jumalan käskystä.
3.
Hz. Hızırin tiedot,
”ilm-i ledünnî”
on saanut mainetta tällaisenaan. Tämä ilmaisu,
”Me olimme hänelle opettaneet eräänlaista tietoa.”
jakeessa
”ledün”
sanasta johdettu.
Vaikka kaikki ilimler Allah’tandır, tässä sen erikseen mainitseminen osoittaa, että tämä ilim perustuu suoraan ilahi opetukseen, ilman mitään ulkoista syytä. Sillä historia, fıkıh gibi ilimler on mahdollista oppia kirjoista lukemalla tai joltain kuulemalla. Ledün ilmi ise ei ole tällaisella tavalla opittavien ilimlerin joukosta. Jopa Hz. Musa gibi bir peygamberillekin ei tätä ilmi suoraan annettu. Tämä ilim hakkında sanotaan ”hakikatin ilmi, batın ilmi”
”tietämättömyyden tiede”
Näin selitetään asiaa. Hz. Hızırin Hz. Musalle lausumat sanat osoittavat heidän tietämyksensä eroa:
”Oi Mooses! Jumala on antanut minulle tiedon, jota sinä et tiedä. Ja sinä olet saanut tiedon, jota minä en tiedä.”
4.
Tehtävän näkökulmasta katsottuna huomaamme eron heidän välillään. Hz. Hızır ei ole, toisin kuin Hz. Musa, valtuutettu ohjaamaan kansaa Jumalan luo, vaan hän on valtuutettu toteuttamaan Jumalan kansalle määräämää kohtaloa. Siksi pojan tappaminenkin on Jumalan käskystä, ja se on verrattavissa kuolemanenkelin tehtävään ja vastuuseen, joka ottaa vastaan kuolevien lasten sielut. (3)
Tai, toisella vertauksella, Hz. Hızır on näyttelijä, jolla on rooli Jumalallisessa näytelmässä. Näyttelijät näyttelevät heille käsikirjoituksessa määrättyjä rooleja. Heillä ei ole mitään muuta vastuuta tai velvollisuutta.(4)
5.
Meitä koskevalta kannalta tarina sisältää monia opettavaisia asioita. Tärkein oppi, jonka voimme ottaa ”Tulevaisuuden tiedon” näkökulmasta, on ”ei pidä antaa ulkoisen rumuuden pettää itseään”. Kyllä, monien rumalta näyttävien tapahtumien lopputulos voi olla kaunis. Kuten Koraani sanoo:
”Jokin, josta et pidä, voi olla sinulle hyväksi.”
(Al-Baqara, 2:216)
Ayat selittää tämän selkeästi. Tämä kertomus on kuin yllä olevan ayetin selitys. Näennäisesti pahalta vaikuttaneet tapahtumat, kuten laivan vaurioituminen ja lapsen kuolema, ovat myöhemmin johtaneet hyviin tuloksiin.
Lisätietoja varten klikkaa tästä:
Ilmoittaako Jumala kenelle tahansa salaisuuksia, ja voitteko esittää siihen liittyviä todisteita jakeista?
Alaviitteet:
(1) ks. Tirmizi, Tefsir 2/35.
(2) ks. Yazır, IV/1651, 1652.
(3) ks. Yazır, V/3273.
(4) ks. Albayrak, s. 245.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
Kommentit
tummanruskea22
Joosef (37) sanoi: ”Ennen kuin ruokanne tuodaan teille, minä ilmoitan teille, mitä se on. Tämä on sitä, mitä minun Herrani on minulle opettanut. Minä olen hylännyt sen kansan uskonnon, joka ei usko Jumalaan eikä usko tuonpuoleiseen elämään.”