– Enkö ole saanut töitä siksi, ettei Jumala ole kuullut rukouksiani, vai eikö vain ole vielä sen aika?
Arvoisa veljemme,
Tämä maailma on koetusten paikka. Jumala koettelee joitakin rikkaudella ja toisia köyhyydellä. Jatka sinä sopivan työn etsimistä, toivottavasti Jumalamme avaa sinulle hyvän oven.
Ei pidä koskaan menettää toivoa Jumalan armosta.
Onko rukous hyväksytty täsmälleen siinä muodossa kuin se esitettiin, on meidän mielestämme epävarmaa. Sillä
Rukouksen hyväksyminen ei ilmene ainoastaan toiveidemme toteutumisena.
Joskus sitä pidetään parempana, joskus taas tuonpuoleiseen suuntautuneena.
– Kuten Bediüzzaman on todennut;
”Potilaan rukouksen hyväksyminen on merkittävä asia. Olen kolmekymmentä-neljäkymmentä vuotta rukoillut parannusta eräästä minua vaivanneesta sairaudesta, jota kutsutaan kulunçiksi. Ymmärsin, että sairaus on annettu rukousta varten. Koska rukous ei poista itse itseään, ymmärsin, että rukouksen tulos on tuonpuoleinen; se itse on eräänlainen palvonta, ja sairauden ja avuttomuuden ymmärtäminen johtaa turvautumiseen Jumalan luokse.”
”Vaikka olen rukoillut hänen paranemisensa puolesta kolmekymmentä vuotta, rukoukseni ei ole näennäisesti toteutunut,
En saanut mielestäni ajatusta rukouksen laiminlyömisestä.
Sillä sairaus on rukouksen aika; parantuminen ei ole rukouksen tulos. Ehkäpä Kaikkivaltias, Viisas ja Armollinen Jumala antaa parannuksen, se on Hänen armonsa ansiota.”
”Eikä rukousta, jos se ei toteudu haluamallamme tavalla, voida sanoa hylätyksi. Viisas Luoja tietää paremmin, ja antaa sen, mikä on meille parhaaksi. Joskus Hän kääntää meidän maalliset rukouksemme, meidän parhaaksemme, tuonpuoleiseen, ja niin ne toteutuvat…”
.”
(ks. Lemalar, Kahdeskymmenesviides Lem’a, s. 215)
Näistä selityksistä käy ilmi, että toivottujen asioiden toteutuminen ei välttämättä ole rukoustemme tulos, vaan Jumalan armeliaisuuden ja viisauden ennalta määräämä asia.
Siksi on väärin yhdistää maalliset asiat rukoukseen ja tulkita asioiden epäonnistuminen rukouksen hylkäämisenä. Tällainen ajattelu voi johtaa epätoivoon ja jopa epäilyyn Jumalaa kohtaan, ikään kuin Jumala olisi hylännyt rukoilijan.
Vanhojen sananlaskujen mukaan.
”Kaikella on oma aikansa.”
Kohtalo on määrännyt ja säätänyt sen, miten jokin asia tapahtuu, sekä sen, milloin ja missä se tapahtuu.
Viittaamme myös pariin seikkaan, jotka auttavat selventämään rukouksen aihetta:
a)
”Rukoukseen vastataan aina. Sitä ei jätetä vastaamatta. Vastaus riippuu kuitenkin siitä,
Mücib’
Se on viisauden alainen. Esimerkiksi: Kun kutsut lääkärin, niin todennäköisesti:
”Mitä haluat?”
vastaa hän. Mutta:
”Anna minulle tämä ruoka tai tämä lääke.”
Kun sanot niin, joskus hän antaa, joskus ei, koska se ei sovi hänen sairauteensa tai luonteeseensa.
Yksi syy, miksi rukous ei välttämättä hyväksytä, on se, että sitä ei suoriteta palvontatarkoituksessa, vaan ainoastaan toiveen saavuttamiseksi, jolloin se kääntyy itseään vastaan. Tällöin rukouksen vilpittömyys katoaa, eikä se ole enää hyväksyttävä.
(Mesnevi-i Nuriye, Kymmenes Risale, s. 225)
b)
”On ihmisiä, jotka palvelevat Jumalaa vain pinnallisesti, ikään kuin he olisivat vain toisella jalalla kiinni uskonnossaan. Jos heille käy hyvin, he ovat tyytyväisiä, mutta jos heitä kohtaa koettelemus tai vastoinkäyminen, he kääntyvät pois. He ovat menettäneet sekä tämän elämän että tulevan elämän. Se on todellinen katastrofi.”
(Hajj, 22/11)
Tässä jakeessa huomautetaan, että ihmisten ei tulisi laiminlyödä uskonnollisia velvollisuuksiaan koettelemusten vuoksi, vaan heidän tulisi pitää kiinni uskostaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina, sen sijaan, että he kääntyisivät pois uskonnostaan, suhtautuisivat kylmästi palvontaan ja etääntyisivät Jumalasta huonoina aikoina.
c)
Jumala voi antaa ilhamia kaikille palvelijoilleen.
On kuitenkin melko vaikeaa tunnistaa inspiraation oikeaa lähdettä. Siksi me käytämme meille annettua järkeä ja ymmärrystä ja turvaudumme siihen, mitä kutsutaan käytännön rukoukseksi.
”Kun olet päättänyt jotakin, luota silloin Allahin apuun / turvaudu häneen.”
Kuten jakeessa todetaan, meidän ei tule yhdistää asioiden onnistumista tai epäonnistumista rukoustemme hyväksymiseen, vaan pikemminkin Jumalan viisaan kohtalon ja hedelmällisen koettelemuksen vaatimuksiin.
d)
Lopulta meidän on sisäistettävä, ettei toivon menettäminen Jumalan armosta ole sopusoinnussa uskon tietoisuuden kanssa.
”Katsotaan, mitä Luoja tekee, mitä tekeekin, se on aina kaunista.”
sanomme ja
”Luota Jumalaan, turvaudu varjoon, alistu viisauteen, jos on olemassa tie, se on tämä; en tiedä muuta ulospääsyä.”
asetamme tämän periaatteen mielikuvituksemme keskipisteeseen.
Herra poistakoon teiltä ja kaikilta muslimeilta kaikki aineelliset ja henkiset vaikeudet ja suokoon teille onnen molemmissa maailmoissa. Aamen!
Lisätietoja varten klikkaa tästä:
– Onko pelkästään toiveen esittämisen vuoksi rukoilemisella mitään hyötyä?
– Ehtojen täyttyminen, jotta saavutettaisiin palvontatoimitusten lupaamat tulokset ja palkkiot…
– Miksi rukouksemme ei toteudu; syy siihen, miksi rukous ei toteudu…
– Tulevaisuuden pelko, löydänköhän töitä?
– Työpaikkaa hankkimatta mennä naimisiin ja ajatella, että Jumala kyllä huolehtii elatuksesta, kun on työtön…
– Määrääkö ihminen oman kohtalonsa itse, vai onko se Jumalan määräämä?
– Mikä on maallisessa elämässä koettujen sairauksien ja kärsimysten vastine tuonpuoleisessa elämässä…?
– Me olemme koetuksella. Meitä kohtaavat katastrofit, sairaudet, vaikeudet…
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
