– Mitä varten me palvomme; päästäksemme taivaaseen vai välttyäksemme helvetiltä?
– Vai palvelemmeko Jumalaa siksi, että hän on niin käskenyt, ja saadaksemme hänen hyväksyntänsä?
Arvoisa veljemme,
Ensinnäkin,
Emme palvo nautinnon vuoksi. Siitä huolimatta,
On olemassa joitakin syitä, jotka estävät meitä nauttimasta palvonnasta:
1. Syntimme ja kapinallisuutemme,
2. Uskonnon jäljittely,
3. Emme täysin tiedä, kenelle me palvelemme,
4. Se, ettei tiedä, että rukous ja jumalanpalvelus ovat luonnollinen velvollisuutemme, ja että pitää niitä taakkana,
5. Olla tietämätön siitä, että rukouksella kaikkien luotujen velvollisuudet täyttyvät,
6. Emme tiedä, ovatko muut olennot tyytyväisiä meihin, kun rukoilemme.
Ibadet: ”Jumalan palveleminen, Jumalan käskyjen noudattaminen”
”Oman vajavaisuutensa, heikkoutensa ja köyhyytensä näkeminen ja sen edessä kumartuminen ihmetellen ja rakkaudella Jumalan täydellisyyden, ikuisen voiman ja jumalallisen armon edessä.”
(Yhdeksäs puhe)
Ihminen on päästä varpaisiin saakka avuttomuuden vallassa.
Ei hän voi estää hiustensa harmaantumista, ei kynsiensä kasvamista. Ja ihminen on päästä jalkoihin asti täynnä tarpeita. Hän tarvitsee hiuksia; jos niitä ei ole, jokin puuttuu. Ihminen tarvitsee otsaa, kulmakarvoja, silmiä, ripsiä. Huulia, leukaa, kurkkua. Ohitetaan nämä kaikki ja mennään jalkoihin. Ihminen tarvitsee jalkoja; kantapäätä, varpaita, kynsiä.
Ihminen on kaiken puutteessa, heti huuliensa edessä olevasta ilmasta aina taivaaseen saakka.
Ei ole mitään. On yhtä kykenemätön tekemään vatsaa kuin on köyhä hedelmistä. On yhtä kykenemätön tekemään silmiä kuin on köyhä auringosta.
Tässä on palvonta.
i
Ihmisen heikkoutta ja köyhyyttä muistuttava, orjuuden ja oman olemassaolon tarkoituksen opettava ylevin tehtävä.
Ihminen katsoo yhtäältä omaa heikkouttaan ja köyhyyttään, ja sitten hän ei enää tiedä, miten kiittää Luojaansa näistä äärettömistä armoista, jotka kaiken hänen hyväkseen ja hänen mukaisikseen järjesti. Tämä tila johtaa hänet nöyryyteen, kumartumiseen, kasvojen maahan painamiseen. Se, joka ei tätä tee, on tietämätön itsestään, tietämätön Jumalastaan, ja koska hän ei tunne itseään, hän ei tunne myöskään Luojaansa.
Tässä on Jumalallinen käsky, joka on lähetetty suojelemaan ja pelastamaan ihmistä tästä huolimattomuudesta:
”Oi ihmiset, palvokaa Herraanne, joka on luonut teidät ja ne, jotka olivat ennen teitä, jotta te saavuttaisitte hurskauden.”
(Al-Baqarah, 2:21)
– Miksi ihminen harjoittaa uskonnollisia rituaaleja ja mitä hyötyä hän niistä saa?
Näihin kahteen kysymykseen vastataan tässä jakeessa seuraavasti:
”Palvelkaa Herraa, joka on luonut teidät ja ne, jotka ovat olleet ennen teitä.”
Jakeessa oleva,
”joka on luonut sinut ja ne, jotka olivat ennen sinua”
ilmaisu on Herran ominaisuus. Jos emme hetkeksikään ajattele tätä ominaisuutta, niin jakeessa,
”Palvelkaa Herraanne.”
Se ilmenee näin. Siis palvonnan syy on se, että Herramme on meitä kasvattanut. Herraa palvotaan. Jotta voisimme ymmärtää tämän pyhän velvollisuuden, Jumala on asettanut joitakin merkkejä omaantuntomme. Pidämme isällemme tottelemista omantunnon velvollisuutena. Miksi? Koska hän on isämme. Vältämme äidillemme kapinointia. Miksi? Koska hän on äitimme. Tämä jakeen kohta puhuttelee omaantuntoamme:
”Palvokaa Herraanne.”
Näin hän käskee. Sillä hän on teidät kasvattanut. Hän on muuttanut isänne syömän ravinnon valkosoluiksi, hän on kiinnittänyt teidät alkioina kohtuun ja hän on huolehtinut yhdeksän kuukauden mittaisesta kehityksestänne kohdussa vaihe vaiheelta. Nyt olette toisessa kohdussa:
Maailmankaikkeus…
Täälläkin se on Hän, joka teitä kasvattaa, ruokkii, vaalii ja juottaa.
Jumala on Herra ja Hän on kaiken kasvattaja. Ihminen on orja, palvelija; hän on kaikin tavoin Jumalan kasvatuksen alainen. Jumala on se, joka on kasvattanut kätemme tarttumaan, jalkamme kävelemään, keuhkomme hengittämään, vatsamme sulattamaan ja mielemme ymmärtämään. Siksi meidän on välttämätöntä osoittaa kunnioitusta Herramme mittaamattomille kasvatuksellisille ilmenemismuodoille.
Olla kunnioittava Jumalaamme kohtaan…
Tunnen sieluni syvyyksissä häpeää siitä, etten pysty kiittämään Häntä riittävästi kaikista niistä siunauksista, joita Hän on minulle suonut ja jotka ympäröivät minua kaikkialta.
Tällainen ihminen, joka tuntee ja ymmärtää kiitollisuudenvelkansa Jumalalle näin syvästi, on Koraanin mukainen.
”Palvelkaa Herraanne, joka on luonut teidät ja ne, jotka olivat ennen teitä”, ”Suorittakaa rukous”, ”Paastotkaa Ramadanin kuussa”.
kun hän kuulee hänen käskynsä, hän löytää etsimänsä ja saavuttaa rauhan.
Palvontaa varten,
”Palvelijan ja palvotun välillä korkein ja hienoin suhde on ainoastaan palvonta.”
(I’caz’ın merkit)
näin sanotaan. Eli ihminen voi palvonnan avulla,
”Minä olen Allahin palvelija, hänen luomuksensa, hänen vieraansa tässä maailmassa, ja kuolemani jälkeen, jos Allah suo, menen hänen onnen valtakuntaansa, paratiisiin.”
voi sanoa.
Ihminen, joka elää arkielämässään kaikkia asioitaan orjuuden tietoisuudella aina sallitun piirissä, seisoo tiettyinä aikoina Herransa edessä kädet ristissä. Hän suorittaa palvontansa Hänelle, Hänen käskemällään tavalla. Tämä on hänen velvollisuutensa palvella Herraansa, kiitollisuuden velkansa.
Kun ihminen tuntee täydellisesti oman avuttomuutensa, köyhyytensä ja nöyryytensä, hänen sydämensä täyttyy syvällä häpeällä Jumalaa kohtaan.
Tähän sisäiseen katkeruuteen
”pettymys”
näin sanotaan. Ja Imam-ı Rabbani Hazretleri
“
Palvonta on nöyryyttä ja alistumista.
hän pitää tätä tilaa palvonnan perustana ja ytimenä.
”Miksi me palvomme?”
kysymys tuo mukanaan kaksi kysymystä. Tai oikeastaan, tähän kysymykseen kätkeytyy kaksi kysymystä:
– Miksi me palvomme, mikä on palvomisen syy?
– Mikä on ibadetin viisaus, hyöty?
Jotkut esittävät tämän kysymyksen vain toissijaisessa merkityksessä. He unohtavat ensimmäisen ja tärkeimmän kohdan. Tämän seurauksena he luettelevat omasta mielestään joitakin hyötyjä viisauden alalla ja väittävät, että nämä hyödyt voitaisiin saavuttaa muillakin keinoin, ja näin he omaksuvat palvontaa kieltävän asenteen.
Vitsaus
kun sanotaan palvonta
syyn, joka meidät siihen velvoittaa
tarkoitamme.
Viisaudesta puheen ollen
palvomisestamme koituva hyöty
Ymmärrämme. Esimerkki maallisista asioista: Anatoliasta Istanbuliin matkustavan kauppiaan matkan syy on ”kaupankäynti”. Sen tarkoitus on rikastua entisestään ja hyötyä enemmän maallisista hyödykkeistä… Näin ollen kyseiselle henkilölle,
”Miksi olet menossa Istanbuliin?”
jos kysyisimme, hän ei vastaisi ”rikastua”. Se on viisas vastaus, mutta ei oikea. Kysymyksemme vastaus on
”käydä kauppaa”
Vastauksen tulisi olla tällainen. Tällainen vastaus on asianmukainen ja osuva.
Siispä,
”Miksi sinä palvot?”
myös kysymykseen, joka on muotoa
”Koska Jumala niin käski.”
Näin tulee olemaan. Tämän käskyn noudattamisella on monia hyötyjä, sekä tässä maailmassa että tuonpuoleisessa. Mutta palvonta ei ole tarkoitettu näiden hyötyjen saavuttamiseksi. Nämä ovat asian viisauden puolia.
Orjan työ on palvontaa;
Käskyjä noudattaa, kieltoja välttää.
Orjalle sopii orjuus.
Kun ihminen suorittaa ibadetinsä tällä tietoisuudella, niin ne hyvyydet, lahjat ja paratiisissa annettavat arvoasteet, joita hänen Herransa hänelle antaa, ovat ibadetin viisauden mukaisia.
Islamin jokainen käsky ja kielto kertoo tästä totuudesta. Muutama esimerkki: Esimerkiksi paastoamisella on monia lääketieteellisiä hyötyjä. Kaikki nämä hyödyt ovat paaston viisauden puoli.
”Miksi paastotaan?”
Kysymykseen annettu vastaus ei olekaan nämä hyödyt, kuten luullaan.
Paasto
,
Sitä noudatetaan, koska se on Jumalan käsky.
.
Tällä ibadetillä on tietty kuukausi: Ramadan. Vaikka paastoisit vapaaehtoisesti kymmenen kuukautta Ramadanin ulkopuolella, et ole suorittanut tätä ibadetiä, jos et paastoa Ramadanissa. Jos kyseessä olisi vain paaston viisaus, eli hyödyt, niin toisessa tapauksessa hyöty olisi kymmenkertainen, mutta pakollinen paasto ei silti olisi suoritettu.
Paastolla on tietty alkamis- ja päättymisaika. Vaikka aloittaisit paaston heti imsakista, paastosi ei ole hyväksyttävä, jos syöt iftarin vasta useita tunteja yatsin jälkeen. Olet kyllä paastonnut pidempään, mutta et ole noudattanut paaston sääntöjä. Vaikka viisaus olisi täydellinen, ibadetisi ei ole hyväksyttävä, koska syy on poistunut.
Paasto
eikä niitä pidetä lääketieteellisten hyötyjen vuoksi,
alkoholin juominen
eikä sen lääketieteellisestä käytöstä ole haittaa.
”Miksi et juo alkoholia?”
kysymykseen vastaus on,
”Koska Jumala on sen kieltänyt.”
Se annetaan tällaisessa muodossa. Ja vain siinä tapauksessa alkoholin juomattomuus on palvontaa, hurskautta ja lähentää ihmistä Jumalaansa. Alkoholin juomattomuuden perimmäinen syy ei ole kehon ja mielen suojeleminen, vaan Jumalan käskyn noudattaminen. Se on syy; muut ovat alkoholin juomattomuuden viisauksia, hyötyjä.
Tiedättehän, että itsestään kuolleen tai iskun seurauksena kuolleen lampaan lihan syöminen on haram. Tässä kohtaa voidaan esittää erilaisia lääketieteellisiä tai biologisia selityksiä. Kaikki tämä liittyy asian viisaudelliseen puoleen. Näitä asioita lueteltaessa unohdetaan kuitenkin seuraava seikka:
– No niin, miksi on haram syödä eläintä, joka on teurastettu muun kuin Jumalan nimeen?
Mitä tähän kysymykseen vastataan? Jos on teurastettu, niin on teurastettu, jos on vuodatettu verta, niin on vuodatettu. Siis asian ydin ei ole eläinten teurastamisen lääketieteelliset hyödyt. Ydin on siinä, ettei ihminen irtaudu palvelemisen tietoisuudesta, vaan toimii Jumalan nimessä. Teurastaessaan teurastaa Hänen nimessään, syödessään ja juodessaan aloittaa Hänen nimessään, pukeutuessaan ja varustautuessaan ei unohda olevansa Hänen palvelijansa. Hän pitää aina mielessään Hänen käskynsä ja kieltonsa…
Yhteenvetona:
Kaikissa Rahmanin ja Rahimin, meidän Herramme, käskyissä on meille monia hyötyjä. Mutta me emme suorita palvontojamme näiden hyötyjen vuoksi, vaan noudattaaksemme Hänen käskyjään ja toivoaksemme Hänen mielisuosiotaan.
Ne jotka eivät huomaa tai jättävät huomioimatta tätä hienovaraisuutta, sulkevat väärillä arvioilla itseltään palvonnan oven ja kärsivät suuren vahingon.
Lisätietoja varten klikkaa tästä:
– Mitä meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme rukoilla hartaasti?
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
