Eikö Zeynep b. Cahşin itsensä pitäminen Zeyd b. Harisea parempana ole ylimielisyyttä?

Kysymyksen tiedot


– Miten voimme ymmärtää, mitä tarkoittaa olla ylimielinen ja kerskaileva?

– Muslimina meidän ensisijainen lähteemme on profeetta Muhammedin sunna ja hänen vaimojensa elämäntapa ja elämänkatsomus. ”Oi Jumalan lähettiläs, minä olen sinun tätisi tytär, enkä suostu häneen, ja lisäksi olen kureišilainen”, sanoo Zeynep b. Cahş…

– Kun otetaan huomioon jae, joka sanoo, että ylemmyys on hurskaudessa, eikö Zeynep b. Cahşin itsensä pitäminen Zeyd b. Harisea sukutaustaltaan ylempiarvoisena oleminen ole ylpeyttä?

– Eikö kukaan ole häntä varoittanut tästä käytöksestä?

– Tämä asia on minua kovasti hämmentänyt. Sahabit sanovat häntä hyvin hurskaaksi, ja hän onkin. Hurskas, mutta meille kerrotuissa tarinoissa ei ole ylimielisyyttä. Sanotaanhan, ettei kukaan, jonka sydämessä on vähänkään ylimielisyyttä, pääse paratiisiin.

– Miten ymmärrämme nöyryyden tässä yhteydessä? Sanotaanhan, että ”Jumala ei rakasta ylpeitä”…

Vastaus

Arvoisa veljemme,


a) Emme ole löytäneet yhtään sahihiksi todettua hadithia, joka viittaisi siihen, että Hz. Zeyneb olisi osoittanut ylimielisyyttä.


b)

Ensinnäkin on huomattava, että Hz. Zeynebin haluttomuudelle mennä naimisiin Hz. Zeydin kanssa voi olla monia syitä. Esimerkiksi hän ei ehkä pitänyt häntä kauniina.


Koraanissa ei ole mitään tietoa siitä, että Hz. Zeyneb ei olisi halunnut mennä naimisiin Hz. Zeydin kanssa ylpeytensä vuoksi.

Kyseisen jakeen käännös on seuraava:



”Kun Allah ja Hänen lähettiläänsä ovat antaneet jonkin asian suhteen tuomion, ei ole uskovaisella miehellä eikä uskovaisella naisella oikeutta valita omaa mielipidettään asiassa. Joka on tottelematon Allahille ja Hänen lähettiläälleen, on totisesti eksynyt selvästi.”



(Al-Ahzab, 33/36).

Tässä on, mitä tulkintalähteissä sanotaan tämän jakeen tulkinnasta:

Tämän jakeen ilmoituksen syy on seuraava: Kun profeetta (rauha hänelle) halusi naittaa Zaynabin Zaydille, hän ja hänen veljensä eivät suostuneet siihen. Hän halusi mennä naimisiin profeetan (rauha hänelle) kanssa. Mutta kun tämä jae ilmoitettiin, he suostuivat ja hyväksyivät sen.

(ks. Razi, kyseisen jakeen tulkinta)

Ibn Abbasin mukaan profeetta (rauha hänelle) meni Zeydin luo pyytääkseen Zeynebiä vaimokseen. Zeyneb,



”En mene hänen kanssaan naimisiin.”



sanoi. Profeetta Muhammed (rauha hänelle) taas

”Ei, mene hänen kanssaan naimisiin!”

näin hän sanoi. Zeyneb:

”Koskeeko tämä määräys minun erikoistilannettani?”

hän sanoi. Tämän jälkeen yllä oleva jae ilmoitettiin, ja hän ilmoitti olevansa tyytyväinen.

(Taberi, Ibn Kathir, kyseiset kohdat)

Toisessa Ibn Abbasilta peräisin olevassa kertomuksessa kerrotaan, että Hz. Zeyneb sanoi:

”Minä olen häntä aatelisempi.”

Näin hänen kerrotaan sanoneen.

(Taberi, Ibn Kathir, kyseiset kohdat)


c)

Yhden hetken ylimielisyys, jota seuraa välitön luopuminen siitä, ei ole liioiteltava asia,

-koska vastaus saatiin heti-

Yhtäkään syntiä ei ehkä ole kirjoitettu.


d)

Joissakin lähteissä Hz. Zeynebin ylpeä käytös on mainittu Zeydin avioeron syynä. Tätä asiaa ei kuitenkaan ole mainittu selkeästi hadith-kokoelmissa eikä myöskään Koraanissa.

Kyseisen jakeen käännös on seuraava:


”Hän, jolle Allah on suonut siunauksia, ja jolle sinäkin…”

(vapauttamalla)

sille, jolle olet tehnyt hyvän teon,

’Pidä vaimosi avioliitossa’



(hänen kanssaan eroaminen)



ja pelätkää Jumalaa.’

Näin sanoit. Sisimmässäsi piilotit jotakin, minkä Jumala oli paljastamaisillaan, ja pelkäsit ihmisiä. Jumala oli kuitenkin enemmän pelkosi arvoinen. Kun Zeyd täytti vaimonsa toiveen…

(kun hän erosi vaimostaan),

Me naitimme hänet sinulle, jotta voisimme täyttää heidän toiveensa vaimojensa suhteen.

(kun heidät erotettiin),

ettei uskovaisille tulisi vaikeuksia ottolastensa puolisoiden kanssa avioitumisessa. Jumalan käsky on totisesti täytetty.”


(Al-Ahzab, 33/37)


e)


”Kukaan, jonka sydämessä on edes vähäinenkin määrä ylpeyttä, ei pääse paratiisiin.”


(Muslim, Iman, 147)

Hadithissä mainitulla ylimielisyydellä tarkoitetaan:

Se on niiden ihmisten ylimielisyyttä, jotka eivät hyväksy islamia tai joitakin sen käskyjä.

Kyseisessä hadithissa on itse asiassa seuraavat lisäykset:

Eräs mies

”Oi Jumalan lähettiläs! Onko se ylimielisyyttä, jos ihminen pitää kauniista vaatteista ja kengistä?”

Kun hän kysyi näin, sanoi meidän Herramme (rauha hänelle):


”Totisesti, Allah on kaunis, ja Hän rakastaa kauneutta.”


hän sanoi. Ja jatkoi:



”Ylpeys on oikeuden kieltämistä ja ihmisten halveksimista.”





(Muslim, Iman 147)


f)

Avioliitossa

küfüv

niminen

vastaavuus

Kyse on tästä. Islamilaisessa uskonnossa/fiqh-lähteissä tätä asiaa on selitetty yksityiskohtaisesti. Tämä vastaavuus katsoo ennen kaikkea uskonnolliseen yhtenäisyyteen, mutta avioliitto ei katso tuonpuoleisen hurskauden vaan tämänpuoleisen aseman mukaan. Tämä taas riippuu alueiden tavoista ja perinteistä.

Joissakin paikoissa sosiaalisen elämän eri tasoja ei oteta huomioon. Toisissa paikoissa taas ne nähdään tärkeänä kriteerinä. Näissä paikoissa, jotta avioliitto jatkuisi onnellisena, näiden kriteerien huomioiminen – vaikkei se olisikaan avioliiton pätevyyden edellytys – on useimpien oppineiden mukaan tärkeä ehto tai ainakin suositeltava ja hyväksyttävä asia.

(vrt. Zuhayli, el-Fıkhu’l-İslami, 9/6738-40)

Näin ollen Hz. Zeynebin käytös ei ollut sen aikaisen tavan mukaan ylimielisyyttä, vaan juuri sitä, mitä pitikin.

Mutta Jumalalla oli toinen tahto…


Terveisin ja rukouksin…

Kysymyksiä islamista

Latest Questions

Question of the Day