– Eräässä kirjoituksessa Samarkandin Hanafi-koulukunnan näkemykset on esitetty seuraavasti:
”Alâuddîn Semerkandî’n mukaan Samarkandin uskonnolliset johtajat tekivät eron uskon ja teon välillä käskyn merkityksen osalta. Heidän mukaansa käskyn todellinen merkitys on pyyntö. Siksi se kattaa sekä pakollisen että suositeltavan. Vaikka ehdoton käsky vaatii teon osalta ilmeisesti pakollisuutta, se ei kuitenkaan uskon osalta edellytä ehdotonta tuomiota sen pakollisuudesta tai suositeltavuudesta, vaan ainoastaan teon suorittamista. Ehdottoman käskyn säädös on teon osalta ilmeisesti pakollinen. Uskon osalta ei kuitenkaan ole pakollista tehdä määrittelyä. Toisin sanoen, henkilön ei ole pakko uskoa ehdottomasti jompaankumpaan, pakolliseen tai suositeltavaan, näistä kahdesta.”
– Tämän koulukunnan mukaan aviorikos, juopottelu ja vääryyden tekeminen ovat tekoina haram (kiellettyjä), mutta niiden lopullista tuomiota Jumalan edessä ei voida varmuudella tietää. Uskoa ei ole pakko uskoa, mutta näiden tekojen tekeminen on haram – näin voidaan tulkita. Mitä tästä näkemyksestä tulisi ymmärtää?
– Tämän koulukunnan mukaan esimerkiksi aviorikoksen tai varkauden haram-luonne ei olekaan uskonnollisesti täysin varma asia?
Arvoisa veljemme,
Aihe on laaja. Joidenkin Samarkandin oppineiden esittämät näkemykset eivät ole ainoita oikeita, ja jotta heidän sanomansa ymmärrettäisiin, on tarpeen tiivistää oppineiden ajatuksia tästä aiheesta hieman yksityiskohtaisemmin.
Käskyn merkitys:
Oikeusoppineiden mukaan,
käsky
Käskymuoto viittaa jonkin asian tekemisen vaatimiseen. Tämä viittaus ei kuitenkaan ole jatkuva, sillä joskus tämä käskymuoto,
uhka, varoitus, toive
ja
pilkkaaminen
käytetään myös. Samoin, kun se on merkitykseltään jotakin vaativa, viittaa se
oletus, olettamus
ja
opastus
myös näitä asioita varten
-eri asteissa, vaikkakin
– kyseessä on.
Kuitenkin, käskytyyppinen muoto esiintyy useimmiten yhdessä sellaisen vihjeen kanssa, joka viittaa šarī’a-säädökseen.
Esimerkiksi:
1)
Velvoittavat käskyt,
määrätyn työn suorittamiseen
lupaus
eli palkinto, luopumisellekin
uhkaus
eli se liittyy rangaistukseen. Esimerkiksi:
”Jos teet näin, saat tämän verran palkintoa, jos et tee, saat tämän verran rangaistusta.”
Ilmaisu on olettamuksellinen ilmaisu.
2)
Kehotukset, ohjeet ja sallimista koskevat käskyt,
sitä käytetään olettamuksella, että se on orjien oikeus ja heidän etujensa mukaista. Esimerkiksi:
”Jos teet tämän, sinut palkitaan, mutta jos et tee, sinua ei rangaista.”
ilmaisu viittaa arpeutumiseen.
Islamilaiset oppineet ovat käyttäneet käsky- ja kieltoilmaisuja monissa merkityksissä, jotka he ovat löytäneet induktiivisen päättelyn avulla.
(ks. Gazali, el-Mustasfa, 2/293-94; Amidî, el-Ahkâm, 2/207-208)
Otetaanpa näistä muutama esimerkki:
Oletusarvo
varten
”Kun aurinko on kääntymässä laskuun, suorittakaa rukouksenne.”
(Isra, 17/78)
Esimerkiksi voidaan mainita jae (joka on muodossa…).
Nedb
varten
”Niissä”
(niissä orjissa)
Jos tiedätte, että jokin asia on hyväntekeväisyys, tehkää heidän kanssaan sopimus kirjeenvaihdolla.”
(Nur, 24/33)
Esimerkiksi yllä oleva jae on tästä hyvä esimerkki.
Opastus
varten
”Ottakaa kaksi oikeudenmukaista todistajaa.”
(Talak, 65/2)
Uhkailu
varten
”Tehkää mitä haluatte, totisesti Hän…”
(Jumala)
hän näkee, mitä te olette tekemässä.”
(Fussilet, 41/40)
Esimerkiksi yllä oleva jae on tästä hyvä esimerkki.
Petos
varten
“
(Jollekin, joka on joutunut helvettiin)
Maista tätä, sillä sinä olet epäilemättä arvostettu ja kunnioitettu henkilö.”
(Duhan, 44/49)
Esimerkiksi yllä oleva jae voi olla tästä esimerkki.
Taas
”varoitus ja uhkaus”
varten
“
(Oi epäilijät! Vähäksi aikaa)
jatkakaa elämistänne / olemassaoloanne, pian te tiedätte/näette.”
(An-Nahl, 16/55)
Esimerkiksi yllä oleva jae on tästä hyvä esimerkki.
(ks. al-Mustasfa, 1/164).
3)
Šerî-säädöksen mukaisesti
-vailla syytä -perusteettomasti -aiheettomasti
– Oppineet ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä koskien kyseisen käskysanan merkitystä.
Useimpien oppineiden mukaan,
Tällainen käskymuoto ilmaisee velvoitteen. Siksi heidän on täytettävä se välittömästi odottamatta mitään todellista merkitystä osoittavaa vihjettä.
(ks. Usûlu’s-Serahsî, 1/16; Amidî, el-Ahkâm, 2/133)
Joidenkin oppineiden mukaan,
Käskymuoto ilman perusteita.
Ei-toimitettävä palautusosoite
katsotaan sen olevan tarkoitettu.
(ks. Amidî, 2/134)
Imam Gazalin mukaan,
Oletettu käskyteko ei ole velvoittava eikä suositeltava, ennen kuin oletus on todistettu.
(ks. Gazali, emt., 1/326)
Yhteenvetona,
pyytää jonkun tekemään jotakin
(käskeä)
tai aitoja varten
(selkeä)
tai kuvaannollinen
(epäselvä)
Käytetään imperatiivimuotoja.
Aito
käskymuodot,
”Suorittakaa rukous, antakaa almuja.”
(Al-Baqarah 2:43),
”Ole suora, niin kuin sinulle on käsketty.”
(Šūrā 42/15)
kuten jakeissa nähdään, kohdistettu vastaanottajalle
(käskyvalmius)
mahdollisesti.
”Jokainen teistä, joka saavuttaa ramadanin kuukauden, paastotkoon sen aikana.”
(Al-Baqarah 2:185)
kuten jakeessa todetaan, myös kolmatta osapuolta kohtaan
(poissaolevan käsky)
saattaa olla.
Kuvannollinen
Käskymuodot saadaan apuverbien avulla. Esimerkiksi,
”Eronneet naiset odottavat kolme kuukautta ennen kuin voivat mennä uudelleen naimisiin.”
(Al-Baqarah 2:228)
jakeessa, jonka merkitys on
”he odottavat”
ilmaisu
”Odotelkoot”
tarkoittaen; meidän Profeettamme (rauha hänelle)
”Tuomari ei saa langettaa tuomiota vihaisena.”
(Buhari, Ahkam, 13; Muslim, Akziye, 16)
hadithissä mainittu
”ei anna tuomiota”
ilmaisu myös
”älköön tuomitko”
on käytetty merkityksessä.
Kysymyksessä mainittu
”aviorikos, varkaus”
On epäilemättä uskonnollisesti haram, että säädöksissä on tällaisia määräyksiä. Sillä
-kuten annetuista lausunnoista käy ilmi-
Tälle on monia todisteita.
Terveisin ja rukouksin…
Kysymyksiä islamista
