Ghaib on näkymätön maailma, jota ei voida havaita aisteilla ja joka ylittää ihmisen tiedon ja ymmärryksen rajat. Islamilaisessa uskossa uskoon ghaibiin on yksi uskovaisen olemisen perusedellytyksistä. Tämä kategoria selittää ghaib-käsitteen merkitystä, sen paikkaa Koraanissa ja Sunnassa, ihmisen asemaa ghaibin edessä ja islamin näkökulmaa asioihin, joita vain Allah tietää.

Koraanissa korostetaan, että ghaibin tieto kuuluu vain Allahille, sanomalla: ”Ghaibin avaimet ovat Allahin hallussa, niitä ei tiedä kukaan muu kuin Hän…” (Al-An’am, 6/59). Enkelit, kohtalo, kuoleman aika, ylösnousemuksen hetki, tuonpuoleinen elämä ja jotkut tulevaisuuden tapahtumat kuuluvat ghaibin piiriin. Profeetoille on annettu tietoa ghaibista vain sen verran kuin Allah on sallinut. Siksi ennustaminen, profetointi ja väitteet ghaibin tuntemisesta on islamissa ehdottomasti kielletty.

Tässä kategoriassa käsitellään yksityiskohtaisesti ghaibin olemusta, miksi se on ihmiseltä salattu, ja syvyyttä ja antaumuksen tunnetta, joita usko ghaibiin tuo ihmisen sieluun. Tavoitteena on kehittää oikea ymmärrys näkymättömästä maailmasta ja kannustaa ihmistä luottamaan Allahiin hyväksymällä oman rajallisen tietonsa.